Näytetään tekstit, joissa on tunniste biotherm. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste biotherm. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Möröstä ihmiseksi

Aluksi vielä muistutus tänään päättyvästä arvonnasta! Osallistua ehtii vielä tämän päivän ajan, arvon voittajat huomenissa.

Eräänä erikoisen itsekritiikittömänä aamuna valokuvasin päivittäisen ihmistäytymisrituaalini ja nyt toisessa mielenvikaisuuden puuskassa päätin julkaista kuvat täällä. :) Tämä on siis oma tapani tehdä meikkipohja, ei mikään opetuskollaasi. Lisäksi nämä viime viikolla otetut kuvat ovat jo vähän vanhentuneita, sillä valon lisääntyessä ja kevään edetessä vaihdan yleensä peiteaineen kevyempään enkä pöllyytä puuteria samalla tavalla kuin talvisin. Talvella ihossani on paljon punaisuutta, mutta kesää kohti mentäessä kasvot alkavat näyttää kivemmilta vähemmälläkin pakkelilla.Ensimmäisessä kuvassa kasvot ovat ilman meikkiä. Silmänalusissa on hieman tummuutta (ei onneksi pahasti), poskissa laajentuneita ihohuokosia ja pari finniäkin näyttää nauttivan elostaan. Iho myös punoittaa vähän sieltä sun täältä, mutta kirkkaan päivänvalon (jee!) takia se ei näy kuvassa niin paljon kuin luonnossa. Yleensä levitän kasvojen keskiosaan meikkivoidetta (Biothermin Sense aquaradiance) ensin sormin, minkä jälkeen pyörittelen rajat näkymättömiin Coastal Scentsin skunkkisiveltimellä. Viimeisessä kuvassa meikkivoide on levitetty kasvoille, ja ero lähtötilanteeseen on jo silminnähtävä.Peiteaineena käytän Make Up Storen Cover All Mix -kiekkoa, josta löytyy kolme erisävyistä peiteainetta eri tarkoituksiin. Levitän jokaista ensin siveltimellä ja taputtelen aineen sitten ihoon sormin, jolloin se lämpenee ja häivyttyy nätimmin. Silmien alle sinisyyttä neutraloimaan käytän kiekon punertavaa sävyä, jonka päälle laitan vielä kevyesti kaikista vaaleinta ainetta, ettei silmänalus jää punaiseksi tai liian tummaksi. Oikeanpuoleisimmassa kuvassa silmän ympärys onkin jo huomattavasti kirkkaampi.Cover All Mixin vihertävää sävyä laitan kasvojen punaisimpiin kohtiin: poskipäille, nenänpieliin, leukaan, ja tässä tapauksessa myös finninketaleille. Tämän jälkeen puuteroin silmien aluset ja kasvojeni öljyisimmät kohdat kevyesti, ettei voidemainen peiteaine lähde liikkeelle ihan heti. Kesäisin skippaan tämän vaiheen, kun peiteainekin on nestemäistä ja ohuempaa (MACin Select Moisturecover).Täsmäpuuteroinnin jälkeen sudin vielä puuteria kevyesti koko kasvoille. Käytän yleensä mineraalipuuteria (joko MACin Mineralize Skinfinish Natural tai Lily Lolon mineraalimeikkipohja), joka antaa vielä himpun verran lisää peittävyyttä, mutta ei tee ihosta täysin mattapintaista. Toisessa kuvassa tuote on vaihtunut aurinkopuuteriin, jota kalpea olemukseni vaatii kesät talvet. Pyöräyttelen Too Facedin Sun Bunnya ohimoille ja vähän varjostukseksi poskiluun alle ja leukaan. Nopean perusaamun vakkariposkipunaksi on löytänyt tiensä MACin mineralize -puna Gentle, joka on sinisävyinen tummempi pinkki ja sopii mielestäni kivasti omiin väreihini. Punasta lähtee myös mukavasti pigmenttiä. Tykkään levittää poskipunan vähän kauemmas poskipäälle kuin mitä usein kuulee neuvottavan, koska näin se sopii paremmin suurelle päälleni. :D Hipsuttelen samalla siveltimellä vielä vähän jotain käsille sattuvaa hohto/korostusjuttua poskipäille, ohimoille, nenän varteen ja joskus myös leuan kärkeen.Koko "komeuden" kuorrutan ohuen ohuella Coastal Scentsin Silica Powder Spheres -viimeistelypuuterilla, joka kiinnittää meikin (pelkkä mineraalipuuteri ei sitä aina tee, varsinkaan öljyisemmällä iholla) ja tekee lopputuloksesta ihanan pehmeän. Kulmakarvat piirrän ensin Lumenen kynällä, minkä jälkeen kiinnitän vahamaisen kynäjäljen ja tasoitan vielä mahdollisia värieroja Make Up Storen Tri Brow Color -kiekon vaaleimmalla värillä. Jos aion tehdä silmämeikistä tummemman, saatan laittaa kiekon toiseksi tumminta väriä kulmien "häntäpäähän". Lopuksi harjaan kumat vielä läpi, ettei lopputulos olisi liian piirretyn näköinen.

Yllä olevat jutut ovat siis pohjana silmä- ja huulimeikille lähes aina kotoa poistuttaessa. Aikaa menee viidestätoista kahteenkymmeneen minuuttia, vaikka kyllähän pohjan halutessaan tekisi nopeamminkin. Itse en halua pitää kiirettä meikatessa, vaan minusta on mukava tehdä kaikki huolella, mutta fiilistellen. :)

Tykkään lukea tämän kaltaisia postauksia muiden blogeista, toivottavasti tämäkin viihdytti jotakuta. Toivon myös, etteivät kummalliset ilmeet tai kuvien värierot (saatika taustalla vilkkuvat jääkaapin ovien kahvat) häiritse liiaksi. ;)

Edit 27.12.2011: Nykyään ihoni voi huomattavasti paremmin enkä käytä aivan yhtä paljon pakkelia. Tästäkin aiheesta tulossa siis päivitystä...

lauantai 7. marraskuuta 2009

Meikkivoidehistoria

Meikkivoide on oleellisin osa päivittäistä puunausrutiiniani. Jos meikkipohja ei ole kunnossa, taidokaskin silmä- tai huulimeikki näyttää rumalta. Toki turvaudun pohjan sutimisessa myös muihin tuotteisiin, mutta meikkivoide on eittämättä tärkein kaikista. Enimmäkseen olen käyttänyt perinteisiä nestemäisiä meikkivoiteita; meikkipuutereihin en ole uskaltanut sekaantua. Lapsena leikeissä testasin Max Factorin Panstikia äidin meikkipussista (jossa oli lisäksi poskipuna, kuivunut ripsiväri ja ripsien taivutin).

Tämä meikkivoidehistoriani alkaa siinä mielessä vähän huterasti, että en muista, milloin aloin ko. tuotetta käyttämään. Yläasteella ja lukion alussa pöllyytin monien muiden tapaan kasvoilleni pelkkää puuteria enkä muutenkaan meikannut kovin vahvasti. Luulen, että jonkin asteinen meikkiherätys tapahtui lukioaikana, jolloin käsitykseni kauniista meikistä oli liian kalpea iho, liian paksu eyeliner ja liian valkoinen luomiväri. Liian tahmainen huulikiilto tuli mukaan erikoistapauksissa, ja myöhemmin myös liian punaruskea kulmakynä. :) En muista, tajusinko missään vaiheessa käyttää poskipunaa.

Ensimmäinen meikkivoide, jota muistan käyttäneeni (ei siis välttämättä ensimmäinen, jota käytin) on Max Factorin Lasting Performance. Muistaakseni olin siihen ihan tyytyväinen, kaipasin aikoinani ehkä vain lisää peittävyyttä. Nuorempana tietysti ajattelin, että mitä paksumpi ja peittävämpi maski sen nätimmältä naama näyttää. Mikä ei tietenkään yleensä pidä paikkaansa. Lisäksi kun kuvittelee ihonsa luunvalkeaksi prinsessaihoksi ja valitsee meikkivoiteen värin sen mukaan, lopputulos ei ehkä ole kaikista imartelevin.Lasting Performancea käytin sekä lukioaikana että yliopistossa. Parin opiskeluvuoden jälkeen löysin uuden ihastuksen, L'oréalin Infalliblen. Varsin kelpo meikkivoide se olikin: peitti hyvin ja kesti kauan. Ainoa miinus oli, että käyttäessäni sitä (talvi)kuiva ihoni kuivui entisestään. Osasyyllinen oli luultavasti myös liian kevyt kosteusvoide, mutta olin vielä harjaantumaton ottamaan moisia syy-seuraussuhteita huomioon. Ja tietenkin Infalliblesta oli käytössä liian vaalea sävy (tässä muuten meikkivoide, josta todella löytyy sävyjä vaaleimmallekin iholle).Nykyisen meikkimaniani lasken alkaneeksi ulkomaanekskursiolta syksyllä 2006, kun kävin ensimmäistä kertaa MACin tiskillä tavaratalossa Rotterdamissa. Halusin kokeilla MACin meikkivoidetta, koska olin kuullut merkistä paljon, mutta en ikinä aiemmin ollut edes nähnyt livenä. Pyysin myyjää valitsemaan minulle sopivan, ja hän siunaili ääneen Infalliblesta kalpeaa olemustani. Ostoskassiin pujahti Studio Fix Fluid sävyssä NW20, ja habitus muuttui kerrasta terveemmän näköiseksi.Tykkäsin Hollannin ostoksesta paljon, mutta edelleen kaipasin enemmän peittävyyttä ja virheettömämpää lopputulosta. Seuraavana keväänä sain käsiini näytteen Biothermin Aquaradiance Comfort -meikkivoiteesta, jonka huomasin todella kosteuttavaksi. Ihastuin täysin, mutta jouduin kärvistelemään muutaman kuukauden ennen kuin saatoin syöksyä ostamaan uuden lempparini, sillä Studio Fix Fluid osoittautui hyvin riittoisaksi. Sain Biothermin pullon syksyllä ja olin oitis vakuuttunut symbioosistamme. Aquaradiance Comfort peittää sopivasti ja kosteuttavuutensa takia levittyy ihanasti.Viime keväänä yhteiseloamme koeteltiin. Tarkemmin sanoen koettelijana oli Make Up Foreverin HD Foundation, jota olin kuullut ja nähnyt ylistettävän Youtuben meikkivideoissa. Päätin, että minun on saatava testata tätä ihmeainetta ja ostin omani riistohintaan Helsingistä (Vinkkinä kaikille, jota HD:stä haaveilevat: suoraan vain nettikauppaan! Tuolta oikeasta sivupalkista >> löytyy pari linkkiä, joiden kautta MUFE:a voi ostaa huomattavasti Suomen hintaa halvemmalla.). Keväällä en ollut kovin hyvissä väleissä ihoni kanssa, sillä uudet ja sittemmin huonoksi valinnaksi osoittautuneet hormonivalmisteet olivat saaneet sen kapinoimaan. Halusin siis ihostani taas "HD-kestävän", minkä vuoksi olin valmis panostamaan meikkivoiteeseen hieman tavallista enemmän.No, siitä meikkivoiteesta. Onhan se hyvä. MUTTA. Jostain syystä MUFE:n meikkitaiteilija valitsi kasvoilleni aivan liian tumman ja oranssin sävyn. Olkoonkin, että kesä oli tuloillaan, mutta meikkivoiteen häivyttämisessä sai nyt nähdä todella paljon vaivaa. Onneksi peittävyys oli odotettua tasoa, ja siinä mielessä ihosta kyllä tuli "virheetön". Olin kuitenkin ehtinyt tottua kosteuttavaan meikkivoiteeseen, ja sitä tämä HD ei juuri ollut. Lisäksi se alkoi irrota tuolloin über-rasvaiselta iholtani iltapäivän aikana, mitä en ollut odottanut. Käytin alla vuorotellen MACin Prep + Prime -pohjustajaa ja HD-sarjan omaa primeria, mutta kumpikaan niistä ei parantanut pysyvyyttä.

Olen sittemmin lopettanut edellä mainitun hormonivalmisteen käytön ja ihoni on palannut omaksi mukavaksi itsekseen. Olen myös ottanut Aquaradiance Comfortin takaisin meikkipussiini ja olen todella tyytyväinen. Aion silti antaa MUFE:n HD:lle uuden mahdollisuuden vielä jonain päivänä, sillä luulen, että se käyttäytyy eri tavalla nykyisen normaalimman ihoni kanssa. Olen myös oppinut, että kasvoilla ei kannata käyttää yhtä aikaa sekä kosteusvoidetta että meikinpohjustajaa, vaan on hyvä valita jompi kumpi. Primerit voivat nimittäin lähteä "luistelemaan" voiteen päällä ja näin vain heikentävät meikin pysyvyyttä.

Nestemäisten meikkivoiteiden ohella olen ajoittain käyttänyt myös mineraalimeikkipohjia, mutta en ole löytänyt niistä vielä itselleni sopivaa. Tähän mennessä olen testannut Everyday Mineralsin, Lily Lolon ja Meow Cosmeticsin pohjia, eli en siis vielä merkkien suhteen kovinkaan kattavasti. Mineraalimeikkeihin haluaisin paneutua ajan kanssa paremmin, mutta tällä hetkellä koen mestemäisen meikkivoiteen omimmakseni. Jos joku osaa neuvoa minulle jonkin ei-ihan-matan mutta ei kamalan kiiltävänkään mineraalipohjan, joka pysyy kuivan sekaihon öljyisemmissä kohdissa koko päivän eikä kuivata kuivia kohtia liikaa, olen tiedosta kiitollinen.

Silläkin uhalla, että tekstistä tulee pitkä, vielä pari sanaa meikkivoiteen levityksestä. Monille paras ja hygieenisin tapa on levittää meikkivoide sormin (pestyt ja mielellään myös desinfioidut kädet, tietenkin). Meikkisienet on syytä unohtaa kokonaan, tai sitten muistaa oikeasti nakata ne roskiin kahden tai max. kolmen käyttökerran jälkeen. Nestemäiset ja voidemaiset tuotteet ovat mainioita kasvualustoja bakteereille, joten välineiden puhtaus on oleellista. Jos meikkivoiteen levittää siveltimellä, se kannattaa puhdistaa joka käytön jälkeen esimerkiksi pyyhkimällä siveltimien puhdistukseen tarkoitetulla aineella ja pestä saippualla ainakin kerran viikossa. Olen itse oppinut nämä asiat kantapään kautta, ja huomannut, että likaiset meikkisiveltimet oikeasti aiheuttavat epäpuhtauksia ja finnejä. Ja niin, siveltimen ei tosiaan tarvitse olla se "meikkivoidesivellin", vaan levitykseen kannattaa kokeilla muunlaisiakin suteja. Itselläni on käytössä Coastal Scentsin skunkki, joka on oikein toimiva (paitsi että päästää pestessä vähän väriä :( ).

Minkälaisia meikkivoidekokemuksia tai -suosituksia sinulla on?

Kuvat Googlesta.
b:section-contents id='footer-2-2'/>