Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lapsen suusta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lapsen suusta. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Poikain kanssa

Moikka pitkästä aikaa!

Tulin vaan nopeasti kertomaan, että jos haluat tietää miten  Poikain kanssa menee, tervetuloa!




Facebookista löytyy myös.


(Oon mä töiden, koulutehtävien ja muun lisäksi jotain pientä omaakin ehtinyt kotona puuhailla. Niistä lisää joku toinen kerta, eli ei Lauramainen kokonaan kuihdu pois.)

Nähdään!

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

In Finland we have this thing called...

...maito.


Ja koska maitoa kuluu ja tölkeissä törmää taiteeseen, tyhjiä tölkkejä kertyy säästöön.
Kuulostaako tutulta? 


Ai ei.


No en kyllä itsekään niitä muuten hilloaisi, mutta pari vuotta sitten (näitä tehdessäni) hypistelin tölkkejä enemmänkin. Silloin oli näitä Designtölkkejä ja sain idean.


Jos pakkaukset ovat näin upeita, voi niistä tehdä vaikka mitä.

Ja koska Facebookin Käsityöblogit -ryhmässä on meneillään DIY (Do-It-Yourself) helmikuu ja arpajaisissa sain päivän nro 12, tehdäänpä maitotölkeistä kuvallinen DIY ohje!




Leikkaa jokaista kuvaa kaksin kappalein.

Tadaa, muistipeli on valmis:



 Lapset tykkäävät valtavasti, onhan kuvat ruokapöydästä tuttuja! 
"Äiti, onko rekkahalimaitoa?"



(Kevytmaitotölkissä on kuva maitorekasta ja toisella kyljellä oli vielä syksyllä Justus Voimahali, jota sitten kolmevuotiaan oli hauska katsella. En vaan muistanut säästää yhtään Justustölkkiä, niin kuva ei päässyt mukaan tähän peliin. Ehkä kampanja uusiutuu vielä ja saamme täydennettyä upeaa muistipeliämme!)


Mukana myös jugurttipurkin mansikoita.


Mikä vaan tölkki käy, kunhan takapuoli on kaikissa samanvärinen.


Elintarvikepakkauksen materiaali on vahamaista eli kivan kestävää.



Saako jo pelata?


Ihan pian.
Peli tarvitsee ensin vain säilytysrasian,
tietysti!


Sellainen on siis tehtävä.
Ja nyt päästään siihen itse DIY -projektiin!
(Koska maitotölkin silppuamisohje ei vielä täyttänyt itselleni asettamaa ohjeen laatutasoa.)

Olen tehnyt useamman vuoden erilaisia lahjarasioita. 
Esimerkiksi kaikki tekemäni korut ovat saaneet oman, väreihin sopivan rasiansa.
Rasiat ovat keränneet ihastusta ja kyselyitä valmistustavasta.
Salaisuus lienee kuitenkin kauniit kuviokartongit, joita niissä käytän.


Yhdestä 12"x12" kokoisesta kartongista tulee kaksi pohjaa ja kaksi kantta.
Isoon rasiaan (esim. tämä ja tämä) tarvitaan isommat arkit, yksi 12"x12" pohjaksi ja toinen kanneksi.
Voit käyttää myös suorakaiteen muotoista kartonkia ja vaikkapa kahta postikorttia!


Käytän taitosten tekemiseen tuumamitoilla varustetta nuuttauslevyä, siksi tuumamitat ohjeessa.

Nuuttausvälineen puuttuessa voit käyttää viivotinta ja vaikkapa virkkuukoukkua. Mittaa ja piirrä merkit arkin reunaan ensin lyijykynällä. Laita arkki jonkin vähän joustavan alustan päälle, esim. aikakausilehti. Varo, ettei lehti päästä väriä. Vedä ja paina viivotinta apuna käyttäen virkkuukoukulla taitosten kohdat läpi.







Jotta rasiat menisivät sisäkkäin, on toisten taitosten oltava eri kohdissa;
Taitokset kanteen: 1/2" ja 1 1/2" kohdille
Taitokset pohjaan: 1/2" ja 1 5/8" kohdille

Samat senttimittoina:
Taitokset kanteen: 1cm ja 1,5cm kohdille
Taitokset pohjaan: 1cm ja 1,7cm kohdille



Pohja on pienempi, mutta vähän korkeampireunainen:



Kaavakuva:


Rasian voi koristella myös muilla tavoin, rusetti on aina toimiva vaihtoehto. 
Esimerkkejä löytyy sivupalkin tunnisteella "Laatikkomania".


Tässäpä vaikka oiva vieminen ulkomaille!

Kiitos taas kerran Käsityöblogit -ryhmälle haasteesta!
(Joulukuussa pääsin mukaan joulukalenterihaasteeseen, ja silloin syntyi tämä.)

Kannattaa ehdottomasti tulla mukaan joukkoon, olit sitten kässäbloggaja tai niiden lukija,
eri blogien DIY -ohjeet jatkuvat koko helmikuun ajan!

perjantai 24. toukokuuta 2013

Käytännön mirri

Toukokuun Blogiylläri tuli ja ilahdutti!
ja nyt postilaatikosta tupsahti samanmoinen kalenterisivu:


 Paketissa oli taas mukana itsetehty kortti ja nannat sävysävyyn... nams!
(piilotin askin pajalle, eli omaan yksityiskäyttöön)


 Kortti muuten paljasti salaisen ystäväni.
Olin ensimmäisen paketin saapuessa jo sen verran ehtinyt tutustua muihin tempauksessa oleviin blogeihin että kutina tästä blogista oli vahva. Pari-kolme ehdokkia oli mielessä ja kovasti yritin bongailla vinkkiä vahvistukseksi. Sellaista ei silloin huhtikuussa vielä osunut silmiin.

Nyt oli pakko käydä huhuilemassa salaisen ystävän blogin korttipostaukseen Isoja Kiitoksia, ihania tälläiset yllätykset:
Kalenterisivun sisältä löytyi kortin ja herkkuaskin lisäksi patakinnas ja huulirasva!

Loppuun KIITOS Ipanaisen Annille kierroksen järjestämisestä ja kiitos Ystävälle kaikista lahjuksista!

Tässä vielä linkki toiseen mukana olleeseen blogiin, jossa lista (linkkeineen) kaikkiin näihin blogeihin!

Hei, ja koska kyseessä oli mammablogitempaus ja nyt vasta hoksasin etten ole varsinainen mammabloggaaja, vaikka blogi ja lapset löytyykin, niin laitetaan loppukevennykseksi päivän letkaus: 

Kaapo 2,5v. istuu potalla: "Äitiiii, mä oon vaaaamiiis, tuu auttamaan!"
Äiti: "Joo, oota, mä vaihdan Valtille vaippaa, mä tuun kohta, mä en voi jättää sitä tähän pöydälle yksin makaamaan! Eihän me haluta että Valtti tippuu?"
K: *hiljaista mutinaa* "Halutaanhan..."

torstai 21. maaliskuuta 2013

Palmikoita ja piparireunoja

Jämälankasukkien jälkeen halusin lisää uusia villasukkia ja nyt jotain naisellisempaa ja yksiväristä!


Ihan oikeasti innostuin ihanasta trikookuteesta ja aloin neuloa vanhan, varastosta löytyneen rahin päälle huppua, mutta trikoo loppui kesken. (Myyjä lupaili että sitä tulisi lisää, sitä odotellessa!!)

Odotellessa inspiroiduin ohuen langan virkkaamisesta, pitsin ja peltipurkin yhdistelmästä...

Patenttineule jäi  koukuttamaan joten laitoin puikoille myös tämän:
Ohut lanka,5mm puikot ja tasona patenttia.
Vielä kun tietäisin mitä tästä tulee? Pari suunnitelmaa mielessä mutta taidan soveltaa matkan varrella, langan ja hermon riittävyyden mukaan? 

Hauskaa on se että, ensimmäistä kertaa olen aloittanut monta neule-/virkkaustyötä ja niitä sitten vuoronperään fiiliksen mukaan teen. Olenko tullut vanhaksi ja kärsivälliseksi ja nyt nautin myös tekemisestä, enkä pelkästään äkkiä valmiiksi saamisesta? 

Mutta takaisin niihin sukkiin:
Lanka: Marketin tarjouksesta napattu Novitan Impivaara Sukkalanka, väri 063 meleerattu tummanruskea
Puikot: 3mm (vähän liian pienet puikot tälle langalle joten lopputulos aika tiivistä)
Aloitus: 60s (15s/ puikko)


En osaa edelleenkään neuleohjeista neuloa ja tässäkin sovelsin omasta päästä (ja googlen kuvahaun avulla) kuvion. Varressa neljä leveää 12 silmukan palmikkoa, jotka koostuvat itseasiassa kahdesta vierekkäin olevasta 6 silmukan peruspalmikkokierrosta, joista toinen kiertää toiseen suuntaan ja toinen toiseen suuntaan. 12 oikean silmukan välissä aina 3nurjaa. Neljä tavallista kierrosta välissä ja vuorotellen palmikkokiertoja joten kullekin yht. 9 tavallista kierrosta väliin.
Tuosta selityksestä jos joku muu (jos itsekään) saa selvää niin ihme! ;-)


Kantapää ihan sellainen perus ja sen jälkeen jatkoin pienemmällä silmukkamäärällä ja eri puikkojaolla jotta sain kuvion keskelle jalkaterää symmetrisesti. Pohja sileää neuletta ja puikoilla 9/15/15/9s yht.48.
Kärkikavennukset tein tyylilleni uskollisesti täysin soveltaen ja summamutikassa, pohjassa neljästä kohtaa ja jalkaterän päällä kuviota kaventaen.


Sukkien valmistuttua ne näyttivät vielä kaipaavan jotain joten virkkasin yläreunaan kiinteiden silmukoiden kierroksen, joihin tein pitkillä pylväillä piparkakkureunan. Tein ne (yllätysyllätys) silmukoita laskematta ("mä mitään silmukoita nyt jaksa alkaa keskellä yötä laskemaan"). Piparkakkureunapylpyröitä oli ilmestynyt kierroksen jälkeen kahdeksan ja ne olivat asettuneet juuri palmikkokiertojen kohdalle, mikä ihana säkä! ;-) Muistan vielä ajatelleeni että täytyy sitten tuohon toiseenkin sukkaan laskea sama silmukkamäärä ja asemoida "pylpyrät" samoin. Keskittymiskykyni tuntuu kuitenkin nykyään olevan aika lyhyt ja ehdinkin kahdessa minuutissa unohtaa upeat suunnitelmani, taisi maanantai-illan Bondilla olla jännittävät loppuhuipennustohinat Rautahampaan kanssa. Mutta kas, salama iski kaksi kertaa ja toinenkin oli vahingossa oikein!

Nyt voi taas nostaa jalat kissan viereen sohvan selkänojalle ja nauttia tästä kotiäidin ihanan rauhallisesta ja hiljaisesta laiskotteluelämästä....




Sarkasmi, 
tuo (itseironian jälkeen) paras huumorin alalaji.



Mpokka!
(sanoo Keskimmäinen vilkuttaessaan ja tarkoittaa tietääkseni "moikka"!)

perjantai 2. syyskuuta 2011

Se iskee taas kuin hyökyaalto! Mieleen tulvii ideoita ja inspiraatioita. Mistä saisi aikaa? Voi miksi ei Kuopus enää nuku kahdeksaa tuntia päiväunia? Eih! Voiko kaikki yöt valvoa?


Näitäkin lankkuja olisi vielä käyttämättöminä! 



(okeijoo, samat kyltit on jo kertaalleen nähty, mutta nyt paremmin!)


Ekaluokkalainen jatkaa edelleen koko kesän jatkunutta ryttynaamailua ja sen tiimoilta meillä käytiin tänään seuraavanlainen sanailu:
"Mä otan lopputilin ja muutan yksin autiolle saarelle asumaan ja saatte etsiä uuden Äidin kenelle kiukutella!"
"Joo, mut yks juttu, Äiti. Kannattaa ottaa onki mukaan, ni ei tuu nälkä."


No, on toki mukaviakin uutisia, Sinelli on valinnut DesignTeamiläiset ja ensimmäinen tarvikepaketti kolahti tänään askolalaiseenkin postilaatikkoon! :-) 
(Eikä yhtään helpota inspiraatiotulvan aiheuttamaa tuskaa, vaan päinvastoin lisää sitä!)

maanantai 9. toukokuuta 2011

Kevään korttiaskarteluja

Huh! Sainpas päivitettyä korttiaskarteluja tältä keväältä...

Tai no, tämä ensimmäinen on jo vuodelta 2009. 
Häiden kiitoskortti, 
Stucco -korttipohja, koko 12x12cm
Kannessa kuva morsiuskimpusta
(joka löytyy myös täältä...)
Kuva otettu Studio Lindellissä.
Kortin suunnittelusta sekä toteutuksesta Morsian itse voi kyllä ottaa pisteet,
itse olin vain "apunaisena"...


Toinen hääkiitoskorttisarja
(Kutsut olivat jo täällä)


 Esikoisen laulurallatusta lainatakseni: 
"Olen kolmekymppinen, varsin hyvännäköinen,
Olen kolmekymppinen, varsin nuori sellainen"
Eli astetta miehekkäämpi kortti kolmekymppiselle.
(Kortin kannessa pala vanhasta kirjan sivusta,
sivun yläreunassa lukee sattumalta (?) THIRTY YEARS)


 Kuopuksen Kasteen kiitoskortit
(Näiden tekeminen meinasi kestää, juhlat olivat jo tammikuussa, hups!)
Kutsukortit täällä.


 Onnittelukortti
Stucco -korttipohja 15x15cm, kukka väritetty Promarkereilla


Onnittelukortti lahjakortille sopivalla taskulla
Stucco -korttipohja 15x15cm, kukka väritetty Promarkereilla


Mikä on suosikkisi? :-)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...