Perheen pikkujanttereille järjestettiin yhteiset syntymäpäiväjuhlat viime sunnuntaina.
Kakuksi nelivuotias ilmoitti toivovansa Dustya ja sen pitäisi olla mustikkapiirakka.
Jahas.
Käytin luovuutta sekä äidin oikeutta muutoksiin ja leivoin mustikkaisen täytekakun, jossa on Dusty -lennokki päällä koristeena.
Pohja muodostuu kolmesta4 munan levykakkupohjasta, eli kakku on 12 munan kakku.
(Laskukaavan mukaan kakun piti riittää 36 vieraalle. Meillä oli vieraina n. 40 aikuista ja n. 25 lasta ja kakkua jäi reippaasti yli. Toki ensin tarjosimme suolaisia, mm. voileipäkakkua, mikä varmasti vähensi makean menekkiä.)
Pohjalle kumpaankin väliin tuli soseeksi keitettyä mustikkaa ja vadelmaa, kaupan pakastealtaasta napsin pari pussia kutakin. (Ei, en ole kovin hyvä keräilemään ja säilömään omia.)
Marjojen päälle levitin kinuskivaahdon.
Olin edellispäivänä keittänyt kinuskin (4dl vispikermaa ja 4dl fariinisokeria).
Vuorokauden jääkaapissa kylmettyneenä sen sai sähkövatkaimella kuohkeutumaan kivaksi.
Marjojen ja kinuskin päälle levitin paksun kerroksen valkosuklaatäytettä.
Täyte on Kinuskikissan Suklaatäyte-ohjeella tehty ja siihen upposi 1 ltr vispikermaa, 400g tuorejuustoa ja 500g sulatettua valkosuklaata.
Kuorrutin suklaatäytteellä vielä kakun pinnan ohuesti, sokerimassalle tarttumapinnaksi.
Sokerimassa oli löytö paikallisen leivontatarvikeliikkeen loppuunmyynnistä. Siinä oli makuna mustikka (kappas vain!) ja värikin vähän-niin-kuin-sininen.
Olin ajatellut tehdä vaaleansinisen kakun, mutta sen väristä sokerimassaa ei kaupassa enää ollut.
Massaa kului 4 pkt eli 1kg. Kuudella paketilla olisin saanut koko kakun peittävän massalevyn, jos olisin uskaltanut yrittää niin ison kaulimista. Jänistin ja alareunat jäivät paljaaksi. Koitin paikata tilannetta valkoisesta (kaapin hätävara) massasta tehdyillä puoliympyröillä. No ei ne makuun varsinaisesti vaikuttaneet, joten olkoot.
Kakun päälle pursotin kermavaahtoa pilvimuodostelmaksi ja pensasmustikoiden "pesäksi".
Muuten olisi mustikat pyörineet kovastikin ympäri pöytiä.
Kuvastaako ne noin asemoituna sitten vesipisaroita tällä myrskynsinisellä taivaalla vai mitä, sitä en tiedä.
Kakusta tuli ainakin omaan makuuni vähän liian makea, ehkä siksikään sitä ei kulunut niin paljon. Muista siis ensi kerralla jättää suklaa tai kinuski pois. Muistin kai väärin, että suklaatäyteessä ei olisi niin kovasti ollut makeutta. Aikaisemmin kuningatar-kinuski makupari on ollut toimiva. Ehkä pelkkä kermavaahto rahkalla ja liivatteella olisi ollut hyvä.
Juhlien koristelu oli muutoin aika maltillista. Samaisesta leivonta- ja juhlaliikkeestä löytyi sinisiä ja oransseja yksivärisiä servettejä sekä noita raidallisia paperipilleja!
Pilleille koristelin peltipurkin oranssilla kartongilla sekä netistä löytyneellä ja tulostetulla Dustyn seiskalla.
Huomaa myös Stencil -fontilla tulostamani juhlien "koodi", ns. lentokoneen numero, joka muodostuu poikien nimikirjaimista ja ikänumeroista.
Juhlapaikalle vein 3kpl n.5m mittaista viirinauhaa. Viireihin olin myös tulostanut tuon koodinpätkän sekä Dustyn piraattilaivueen logon. Oransseihin viireihin liimasin taas sen kopiopaperille tulostetun seiskan.
Viirit on kiinnitetty nitojalla ihan tavalliseen, hopeiseen paketointinauhaan.
Nyt harmillisesti puuttuu kuvat juhlapaikalta ja viireistä ripustettuina, mutta käyttäkää mielikuvitusta!
Askartelin myös kakun päälle pienen viirinauhan.
Kirjaimet on tulostettu oranssille kartongille ja liimattu nauhaan, joka on pingotettu kahden grillitikun väliin.
Tässä vielä kuva kakusta tositoimissa, veljesten odottaessa laulun loppumista ja lupaa puhaltaa kynttilät sammuksiin.
Ja tässä digitaalisesti lähettämäni kutsujen kuvitus:
Potentiaalia olisi ollut vaikka minkämoisiin oikeisiin kutsukortteihin, ja jälkikäteen harmittaa etten niitä tehnyt.
Kovasti oli joulun hässäkät häiritsemässä ja olen päättänyt olla hösäämättä asioita, joita ei ole ihan pakko tehdä. Hösään vain, jos on aikaa ja jos todella haluan hössöttää.
Aika hyvä suunnitelma, eikö?