Mountainbike - Sveitsi/Switzerland

Tuo edellinen potkulautailu oli lastenleikkiä verrattuna tähän vuoristopyöräilyyn (Mountainbike). Pyörät on erikoisvalmistettuja just tähän lajiin, ja niillä mennään lujaa. Ne viuhahtelee niin nopsaan, ettei niistä saa kunnon kuvaakaan vauhdissa. Vuoristot on täynnään tälle harrastukselle varattuja todella kiemuraisia ja kumpuraisia, äkkijyrkkiä polkuja. Ihan tuolta Rothornin laeltakin (näkyy kuvassa) on bike-polkuja alas. Ja joka paikassa missä on hissejä, on alhaalla myös pyörän pesupaikat. Sillä ne (ihmisetkin) on ihan kuraisia.

Alas tultuamme seurattiin kahvin ja jäätelön voimin, kuinka jotkut harjoittelivat ilmakieppiä pyörän kanssa. Ja myös noista hyppyrimäistä joku pyöräili, mutta kun katselin tuota kieppailua, niin enhän ehtinyt hyppyriä kuvata :).

Yhdessä vuoristokylässä oli pyörärata lapsille, ja kun siihen tuli lapsiryhmä opettelemaan, oli meidän pienet oli vaan tiellä. Mitä lie Matti ajattelee... "opettaja ilman kypärää", vai että "noin hänkin sit isona".. :)

Tämä oli nyt viimeinen vuorijuttu. Päästiinhän onnellisesti alas.. :)

x

potkulaudalla alas - Sveitsi/Switzerland

Urheiluharrastus, josta en ollut tiennyt mitään, eli potkuvoimalla alas vuorelta. Isot, paksut renkaat, vahva runko ja käsijarrut, siinä menopeli, joilla nämä ihmiset (ikään katsomatta) "huristelivat" rinnettä alas (ei sentäs sieltä lumihuipulta asti :). Eikä muuten ollut satulaa. Monella aikuisella oli pikkulapsi "etutarakalla" eli seisomassa edessään. En olisi lähtenyt, sillä fillarissanikin on sentäs jalkajarrut.

With cooter down the mountainside. Sport, which I saw now for the first time. I would not have dared to do that trip.  Scharmoin in Switzerland.

Scharmoin-(väli)asema, jonka maastossa tyydyttiin potkulautailun sijaan vaeltelemaan vähän aikaa, pitkin ja poikin, ylös ja alas, ei tainnut olla vaakatasomaata lainkaan. 

x

Rothorn (2875 m) - Sveitsi/Switzerland

Rothorn - eräs huippu Alpeilla, 2857 metrin korkeudella, ol yhden päivän etappi. Ja ainakin 5 m korkeammalle kipusin, kun menin ylätasanteelle. Oli mahtavaa nähdä vain vuoria, minne ikinä katsoi. Aivan selvästi  tuo lumirajakin erottui, se oli kuin viivottimella vedetty. Pilvet olivat onneksemme korkealla, joten ne eivät peittäneet jylhää maisemaa.

 

Tuossa Mikon edessä on jyrkkä putous alaspäin - eikä minkäänlaista aitaa. Oli siinä lapsissa pitelemistä, kun he heti halusivat mennä ottamaan lunta, jota askeleet eivät olleet sotkeneet. Lumi valehtelee, kesti tovi meiltäkin, ennenkuin havaitsimme lumireunan. Eikä tuo kaistele rakennuksen ja reunan välissä ollut paikoin kuin muutama metri.

 

Hissillä laskeuduttiin hetken jopa kohtisuoraan alaspäin, n. 1900 metrin korkeudella olevalle edelliselle hissiasemalle (täällä toimi ns. siirtolippu :). Kaukana alla siintää Lenzerheide-kaupunki.

Ainoa vähänkin selvä panoraamalla kuvattu kuva. Ei ihan oikein onnistunut, mutta olisittepa nähneet ne muut yritelmät,  jotka joutivat roskakoriin... :)

Rothorn, 2857 m, in Switzerland.

Switzerland - Sveitsi, vain taivas on kattona

Edelleen Sveitsin kuvia :) Tarkkaavainen katselija saattaisi havaita, ettei nuo vuoret ihan oikeesti ole jatkumona.. :)) . Mutta näin ne siellä luonnossa on, pikkuinen kamerani vain on vajavainen ottamaan laajakangaskuvia.
Alhaalla oikealla näkyy Arosan kaupunki (n. 1700 m korkeudella), jota kohti laskeuduimme patikkareissun päätteeksi (no, oli se se lähtöpistekin:)
Vasemmalla, saatamme olla tuossa kuvassa kutakuinkin lenkkeilymme käännekohdassa, n. 1900 m korkeudella (sieltä löytyi ruokapaikkakin),  korkeutta ja pituuttahan patikoinnille olisi ollut vaikka muille jakaa, mutta meille pari tuntia yhteen suuntaan oli hyvä matka  (... ne vekarat... jaksoivat muuten olla hienosti mukana).

Alastulo olikin lähinnä metsässä kulkemista, linnuntietä matka ei olisi varmaan ollut pitkäkään, mutta polku teki niitä serpentiinimutkia edestakaisin. Ja minkälainen metsä, välistä oli synkkä ja salaperäinen, väliin kuin satumetsä.
x

Switzerland - Sveitsi, junassa on tunnelmaa

Sveitsissä.

Olemme nousemassa kohti Arosaa. Tunneleita ja siltoja oli mieletön määrä, mutta suurin osa taisi mennä vilauksessa ohi. Tuossa keskellä on huippukorkea silta, josta konduktööri jopa kaiuttimella kuulutti ja kertoi jotain kielellä, josta en saanut mitään selvää. Junalla näkee ja kokee yllättävän paljon, vajaa kahden tunnin matka ei tuntunut pitkältä, vaikka mukana oli kaksi tenavaa. (tai heidän takiaanhan taisi suuri osa silloista jäädä kuvaamatta :)

x