Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vuorenpää Eeva. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vuorenpää Eeva. Näytä kaikki tekstit

lauantai 27. lokakuuta 2018

Kotkansilmän uusi loisto, osa 3 – Eeva Vuorenpää

Julkaistu 2009
Luokka: 84.2
Sivuja: 398
Luettu: 05/2017
Mistä: mummolta
Miksi: välipalaksi
Vuosi 2017: 56. luettu kirja

Sarjan viimeinen osaa kertoo kartanolaisten elämästä vuosilta 1975-1987. Kotkansilmän kartanossa eletään uusien omistajien aikaa. Vaikka Riitta ja Erik perheineen ovat onnellisia, pistää Erikin sukulaiset heidän onnensa koetukselle kyseenalaistamalla kartanon omistajuuden. Riitta luo edelleen uraansa menestyksekkäästi ja sekään ei ole kaikille mieleen. 

Pääosassa ovat Riitan lisäksi hänen äitinsä Helga ja tytärpuoli Clara.

Ajatuksia: Kokonaisuudessaan sarja oli kaikessa rauhallisuudessaan miellyttävää luettavaa. Edelleen pidän ensimmäistä osaa parhaana, mutta näinhän se monesti menee. Vuorenpää on vakuuttava kirjailija ja onhan tuo kartanomiljöö aika herkullinen.

sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Kotkansilmän perintö, osa 2 – Eeva Vuorenpää


Nimi: Kotkansilmän perintö
Tekijä Eeva Vuorenpää
Julkaistu 2008
Luokka: 84.2
Sivuja: 379
Luettu: 05/2017
Mistä: mummolta
Miksi: välipalaksi
Vuosi 2017: 55. luettu kirja

Kotkansilmän kartanon ja kartanolaisten tarina jatkuu. Tarinassa seurataan kartanolaisten elämää 1960-1970-luvun alkuun. Suuret muutosten tuulet puhaltavat. Tuomari Musteri kuolee ja kartano jää tuomarin vanhapiikatyttären Thean haltuun. Epävarmuus tulevaisuudesta leijuu kartanon yllä. Samalla kartanolaisten yhteisö on hajoamassa, kun perheitä muuttaa kaupunkiin. 

Tarinan keskiössä on Helgan ja Thean lisäksi puusepän tytär Riitta, joka raivaa tietää naisarkkitehtinä lukuisten miesten joukossa.

Ajatuksia: Edelleen sarja kiehtoo, vaikkei ihan ensimmäisen osan tunnelmiin ylläkään

torstai 27. huhtikuuta 2017

Kotkansilmä, trilogian osa 1 – Eeva Vuorenpää

Nimi: Kotkansilmä, trilogian osa 1
Tekijä Eeva Vuorenpää
Julkaistu 2007
Sivuja: 480
Luokka: 84.2
Luettu: 10/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Eletään 1950-lukua. Jokisen Unto saa puusepän paikan Kotkansilmän kartanosta. Vaimo Helka ihastuu paikkaan kovasti. Pariskunnan teräväpäinen tytär Riitta pääsee oppikouluun, ja se ei olekaan mikä pieni asia.

Kartanon asukkaat Munsterin perhe elää omanlaistaan elämään. Tuomarinna Margot Muster on kaunis ja työläisväelleen etäinen. Rouvan luonne on ailahtelevainen ja menneisyyttä varjostaa salaisuus. Isäntä Robert hoitaa asioita isännän otteella. Nuori-isäntä Karl-Johan eli Kaju on sen sijaan kaikkien rakastama. Häneltä riittää kauniita sanoja ihan jokaiselle, muutenkin reilu, reipas ja työtäpelkäämätön nuori mies. Perheen tytär Theadore eli Thea on vaatimaton ja ujon sorttinen. Thea eli täytä äitinsä vaatimuksia miltään osin, vaan on kauniille Margotille suuri pettymys.

Tarina kulkee kartanon arjessa. Tapahtumien keskiössä ovat Jokisen Helka tyttärensä Riitan kanssa ja toisaalta tuomarinna Margot Muster.

Mukaan mahtuu iloa ja onnea sekä surua, pettymystä ja pelkoa. Elämän monikerroksisuus näyttäytyy kokonaisuudessaan.

Ajatuksia: Minusta tällaiset tarinat ovat lumoavia, ihan kuin pääsisin tekemään aikahypyn ja kurkkimaan kartanolaisten elämään niin kartanonrouvan kuin työläisnaisen arkeen. Tämän parissa minä rentouduin ja jätin kaikki ikävät ajatukset pois. Ei tarvitse jännittää tai pettyä – olla vaan ja nauttia.

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Arvet, romaani sotavuodesta 1941 – Eeva Vuorenpää

Nimi: Arvet
Tekijä Eeva Vuorenpää
Julkaistu 2011
Sivuja: 244
Luokka: 84.2
Luettu: 09/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Aiju ja Nina ovat iäkkäitä naisia jotka kohtaavat sattumalta laivalla. Naisia yhdistää yllättävä asia, sotavuosien tapahtumat. Aiju sairastuu lapsena vakavasti ja häntä hoidetaan sotasairaalassa. Nina joutuu perheensä kanssa Saksalaisten työleirille, joka osoittautuu julmaksi keskitysleiriksi. Molempien kohtalo on hiuskarvan varassa. Synkkiä sotavuosien tapahtumia katsotaan lapsen silmin.

Ajatuksia: Tämä oli hieno lukukokemus. Teksti soljui helposti ja tarinaan upposi sen järkyttävästä aiheesta huolimatta. Arvostan suuresti Vuorenpään tapaa kertoa tarinaa. Kirja on helppolukuinen ja mielenkiintoinen. Tällaisesta asetelmasta en ole aiemmin sotavuosista lukenut. Minä luin kirjan yhdeltä istumalta ja se kertoo jo paljon.