Vadelmavenepakolainen – Miika Nousiainen

Haaste 15: Kirja, jonka lukemista olet harkinnut pitkään

Nimi: Vadelmavenepakolainen
Tekijä Nousiainen Miika
Julkaistu Otava 2007
Sivuja 270
Luettu: 08/2015
Mistä: Lainattu kirjastosta

” Sain opiskella sitä (ruotsia) järjestelmällisesti vasta seitsemännellä luokalla. Olin alusta alkaen valtavasti muita edellä, ruotsintaitoni oli jo kuusivuotiaana Kouvolan eliittiä. Olin kahminut käsiini kaikki mahdolliset ruotsinkieliset lehdet ja esitteen. Kukaan ei puhunut ruotsia Kouvolassa. Kaupungin kaikki kolme suomenruotsalaista pysyttelivät kotioloissa, etteivät saisi turpaan. Kun vaadin Sokoksella palvelua ruotsiksi, sain osakseni vain häijyn mulkaisun.”

Mikko Virtanen on kansallisuustransvestiitti. Hän on suomalainen mies joka sydämeltään tuntee olevansa pesunkestävä ruotsalainen. Tällainen erilaisuus ei ole helppoa, etenkään kun on lähtöisin Kouvolasta. Myöskään aikuinen Mikko ei saa osakseen ymmärrystä.  Kasvava ahdistuneisuus suomalaisuudesta saa lopulta aikaan erikoisen tapahtumaketjun, joka vie Mikonkin viimein kohti onnellista ruotsalaista elämää. Ruotsalaisuuden hinta on kuitenkin kova, eikä siitä ihan kaikki voi selvitä siitä hengissä.

Ajatuksia: Minuun Nousiaisen huumori upposi oikein mukavasti. Tarina oli varsin viihdyttävä, tosin jos olisin itse suomenruotsalainen voisin olla ihan toista mieltä. Päähenkilö Mikko osoittautui ennakoitua huomattavasti "sairaammaksi" tapaukseksi, ja tarinaan sisältyi muutonkin elementtejä, joita en todellakaan osannut odottaa. Seuraavaksi lienee etsittävä tästä tehty elokuva käsiin.

Särkyvää – Jari Järvelä

Nimi: Särkyvää
Tekijä Järvelä Jari
Julkaisu Tammi 2014
Sivuja 221
Luokka: 84.2
Luettu: 07/2015
Mistä: Kirjastosta lainattu.

”Teemu on lihava keski-ikäinen mies, joka kuuluu riskiryhmään muutenkin kuin painonsa puolesta: hän on päättänyt tehdä itsemurhan.”

Teemu kääntää isänsä Ladan nokan kohti Espanjaa tarkoituksenaan päättää päivänsä Pamplonan kujilla, uljaan härän tai useamman seivästämänä. Matkalla kohtaloonsa, mukaan sattuu liftarityttö Agnes.” Kaksin aina kaunehimpi” ei tässä tapauksessa välttämättä pidä paikkaansa. Ainakin tämä kaksikko päätyy mitä omituisempiin tilanteisiin ja ainakaan turhan helpoksi, ei matkaa voi kutsua. Teemun tarinakin avautuu lukijalle pikku hiljaa.

Ajatuksia: Tämä kirja sai minut nauramaan ja sitä siltä odotinkin. Sanailu on sujuvaa ja upposi omaan ilmeisen kieroon huumorintajuuni todella nasevasti ellei suorastaan täydellisesti. Mitäpä sitä salaamaan, pidin tästä, se kutkutti nauruhermoja mukavasti. Tyrskähdyksiä sai aikaan myös nuo Teemun blogin keskustelut, vastaavaa ilmiötä olen nähnyt paljonkin esimerkiksi naamakirjassa. Aina yhtä käsittämätöntä ja hauskaa...

Toinen puoli tarinasta on kuitenkin muuta kuin sitä sattuvaa sanailua, ja hyvä niin. Tasoja ja eri syvyyksiä pitääkin olla, ja hyvän tarinan tunnistaa mielestäni siitä, että se  herättää  erilaisia ajatuksia. Kokonaisuus toimi ainakin minulle hyvin, ja voin vilpittöästi suositella kirjaa muillekin. Tykkään!

Jatkan siis innokkaana kirjailijan ilmeisen monipuoliseen tuotantoon tutustumista.

Kerjäläinen ja jänis– Tuomas Kyrö

Nimi: Kerjäläinen ja jänis

Tekijä Kyrö Tuomas

Julkaistu Siltala 2011 

Sivuja 328

Luokka: 84.2 KYR

Luettu: 04/2015

Mistä: Lainattu kirjastosta

”Kerjäläinen lähtee Romanian slummista, kani Töölön puskista.”

Vatanescu tarvitsee rahaa ja pojalleen jalkapallokengät. Siinä tärkeimmät syyt tarttua huume- ja ihmiskauppias Jegor Kugarin tarjoamaan vuoden työsopimukseen. Sopimuksen reiluudesta (Jegorille 75% ja Vatenesculle loput) voi olla montaa mieltä mutta köyhällä ei tunnetusti ole hirveästi varaa valita. Sopimukseen kuuluu matka Suomeen  täydellä ylläpidolla, joka käytännössä tarkoitti vuoden 1974 ydinsodan jälkeiseen selviytymiseen varastoitua purkkiruokaa eli tutummin nötköttiä  sekä epämääräisiä nukkumapaikkoja.

Työhön perehtymisenä Vatanescu saa mukaansa pahvinpalaan kirjoitetun kuvauksen kurjista elinolosuhteista ja muusta sääliä herättävästä materiaalista. Työpiste määritellään ja Vatanescu päätyy kerjäämään suurin piirtein Taidemuseon  risteyksen lähettyville. Työläisen elämä ei ole helppoa ja ura kerjäläisenä saa uuden käänteen kun poliisit hajottavat kerjäläisten leirialueen. Tässä vaiheessa uraansa, sekä työnantajaansa hyvin pettynyt, normaalisti varsin rauhallinen Vatanescu päätyy sietokykynsä rajoille, uhmaa Jegoria, varastaa häneltä rahaa ja pakenee paikalta. Pakomatkalla Vatanesculta hakee turvapaikkaa kaltoin kohdeltu citykani. Turvapaikka myönnetään ja kaksikko lähtee seikkailulle joka  kuljettaa heitä ympäri Suomea. Matkan varrella Vatanescu ja citykani saavat tietämättään valtavaa julkisuutta ja suosiota. Suosiosta seuraa yllättäviä asioita molemmille. 

Ajatuksia: Olen vasta viime aikoina tutustunut Kyrön tuotantoon ja on todettava, että kyllä mies on paikkansa ja palkkansa ansainnut. Vatanescu on varsin sympaattinen hahmo, vaikkakin sydämessä erityispaikan ja sankarin roolin saikin ihastuttava, urhea ja viisas citykani.

Suosittelen kaikkia tutustumaan Kyrön tuotantoon vähän  Mielensäpahoittajia pidemmälle, kannattaa!