Julkaistu:
2017
Luokka:
84.2
Sivuja:
431
Luettu:
12/2018
Mistä:
Kirjastosta lainattua
Miksi:
Sattumalöydös
Kirjahaaste
34: Kirjassa syntyy, tai luodaan jotain uutta
Vuosi 2018:
115. luettu kirja
Alexilla on ihana vaimo ja poika, joita hän rakastaa yli kaiken. Elämä tarjoaa kuitenkin haasteita monissa muodoissa ja elämä on siinä pisteessä, että Alexin on aika muuttaa kotoaan miettimään missä mennään.
Sam on kahdeksanvuotis autistinen poika. Samin maailmankuva on jotain, mitä Alex ei ymmärrä eikä pääse sisälle. Vaikka poika on kuinka rakas, ajanvietto hänen kanssaan kerää Alexille lähinnä paineita ja stressiä siitä, miten päivät milloinkin sujuu, ja minkä nurkan takana odottaa uudet ongelmat. Isä ja poika eivät tunne toisiaan lainkaan.
Sitten Sam saa pelikonsolin ja ihastuu Minecraft-pelin rauhalliseen ja seesteiseen palikkamaailmaan. Myös Alex pääsee peliin mukaan, ja kaksikko rakentaa oman ”iskän ja Samin maailman”. Pikku hiljaa Alex pääsee tutustumaan poikaansa ja hänen maailmankuvaansa ihan eri tavalla kuin koskaan aiemmin.
Ajatuksia: Upea, koskettava ja tärkeä tarina, joka jäi mielen perukoille. Vaikutuin, ja haluan ehdottomasti myös itse tutustua kirjan peliin Minecraftiin, joka itselleni on tuttu ainoastaan lasteni puheitten kautta.
Esikoiseni on juuri aloittanut videopelituottajan opinnot (v. 2018) ja hän on aina sanonut, että haluaisi olla mukana tekemässä pelejä, joilla voidaan tehdä hyvää, tai joita voidaan käyttää esimerkiksi peruskouluopetuksessa. Oikeastaan vasta tämä tarina avasi silmiäni enemmänkin, miten paljon mahdollisuuksia pelimaailmalla on tarjota myös erityistarpeita tarvitseville, on kyse sitten minkä ikäisestä henkilöstä vaan.
Kirja on kirjoitettu hyvin, se kosketti, se ei kaunistellut vanhempien haastavaa arkea, eikä kirjailija pelännyt tehdä henkilöistä epätäydellisiä. Mukana oli huumoria, iloa, ystävyyttä, mutta myös surua ja ajoittaista epätoivoa. Kokonaisuus oli hieno. Minä hyppäsin täysillä mukaan Samin ja hänen perheensä elämään, ja toivon että muutkin kokeilevat samaa. Suosittelen vilpittömästi.
”Elämä on seikkailu, ei kävelyretki. Siksi se on vaikeaa.”