Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pako. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pako. Näytä kaikki tekstit

maanantai 14. elokuuta 2017

Neitosten karkuretki - Arto Paasilinna


Julkaistu: 2008
Luokka: 84.2 kertomakirjallisuus
Sivuja: 243
Luettu: 11/2016 13.-15.11.2016
Mistä: kirjastosta
Miksi: Sattumalöytö palautushyllystä

Stinan lapsuus vanhempien eron jälkeen on karu. Uusi isäpuoli on kova kurittamaan ja äiti keskittyy enemmän viinan iloihin kuin lapsiinsa. Isä Görän on ihana mutta asuu Tukholmassa, jonne äiti ei häntä päästä. Hetken Stina saa hengähtää asuessaan Hilma mummon luona, mutta kun iäkäs mummo kuolee, Stina joutuu lastenkotiin missä ankara kuri jatkuu. Alkaa muodostua idea pakomatkasta ja pian Stina ystävineen on jo matkalla.

Ajatuksia: Jotenkin oli tuntuma, että tämä tarina ei vaan kuulu Paasilinnan kirjoitettavaksi. En tavoittanut tässä sitä henkeä mitä useimmissa hänen kirjoistaan, toki onhan aihealue aika epätyyllinen hänelle, tai tällainen mielikuva minulla on. Ehkä omien oletuksieni vuoksi tämä jätti minut kylmäksi.

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Leiri 14: pako Pohjois-Koreasta - Blaine Harden

Nimi: Leiri 14: Pako Pohjois-Koreasta
Tekijä Blaine Harden
Julkaistu 2012
Sivuja: 195
Luokka: 99.11 muistelmat/elämänkerrat
Luettu: 10/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Shin Dong-hyuk syntyi v. 1982 Pohjois-Korealaisella vankileirillä nro 14. Hän näki kuinka hänen äitinsä ja veljensä teloitettiin. Hän itse joutui kidutettavaksi ja kohtelu leirillä on muutoinkin julmaa. Leirillä koettiin jatkuvaa nälkää ja vartijat saivat tehdä vangeille mitä halusivat. Leirillä syntyneet lapset saivat kärsiä vanhempiensa synneistä ja heidän ainoa tarkoituksensa oli tehdä pakkotyötä. Leirillä lapsia opetettiin pettämään ja ilmiantamaan toisensa, koska siten oli mahdollisuus saada edes vähän lisää ruokaa. Oma perhekin on lähinnä vihollisia joiden kanssa kilpaillaan vähäisestä ravinnosta.

Shin Dong-hyuk on myös ainoa joka on tuolta leiriltä päässyt pakoon. Sopeutuminen ulkopuoliseen elämään ei myöskään ollut helppoa. Shin joutuu opettelemaan olemaan inhimillinen ihminen, joka tuntee jotain, myös sääliä.  

Ajatuksia: Äärettömän mielenkiintoinen, järkyttävä ja ajatuksia herättävä tarina. Tuntuu uskomattomalta, että tällainen on vielä mahdollista. Hitusen kärsin siitä tiedosta, että Shin oli myöhemmin paljastanut, että osa tarinasta on valhetta, tosin hän ei koskaan paljastanut mikä kaikki. Jäi tunne, että Shinin traumaattinen lapsuus leirillä on vaikuttanut niin paljon hänen persoonaansa, ettei tiedä mitä uskoa. Kuinka paljon Shin manipuloi kuulijoitaan? Niin tai näin, olot leirillä olivat varmasti kauheat ja teot mitä lapsetkin joutuivat tekemään ja todistamaan ovat varmaan niin syvällä, ettei niitä korjata ehkä koskaan.

Herkille lukijoille en pysty tätä suosittelemaan, mutta muuten tämä avaa silmiä mitä nykypäivän maailmassakin edelleen tapahtuu.