7/2022: Sirkustyttö - Pam Jenoff

STORYTEL ÄÄNIKIRJA, lukija Sanna Majuri

Kuunneltu:     11.1.-14.1.2022

Kesto:            12 t 15 min

Julkaistu:  2021

Suomennos: Maija van de Pavert

Luokka: 84.2 historiallinen romaani

2022 Helmet-lukuhaaste 6: Kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija

Kirjan kuvaus: 

Voimakas tarina ystävyydestä, rakkaudesta ja rohkeudesta – keskellä polttavaa sotaa
Toinen maailmansota raivoaa Saksassa ja kuusitoistavuotias Noa on karkotettu kotoa häpeällisen raskauden jälkeen. Hänen on pakko antaa lapsensa pois ja elättää itsensä siivoojana rautatieasemalla. Eräänä iltana hän löytää junavaunun, joka on täynnä hylättyjä juutalaislapsia. Hetkeäkään empimättä hän ottaa yhden lapsista syliinsä ja pakenee talviyöhön.
Noa ja pieni Theo löytävät turvapaikan saksalaisesta sirkuksesta. Noan on kouluttauduttava trapetsitaiteilijaksi, jotta he saavat jäädä sirkukseen. Hänen opettajansa on muutamaa vuotta vanhempi Astrid, joka kokee Noan uhkana omalle menestykselleen. Mutta kun sota pahenee, ja Theon elämä on vaarassa, Noa ja Astrid ymmärtävät, että selviytyäkseen heidän on taisteltava yhdessä eikä toisiaan vastaan.

AJATUKSIA: Tämä tarina lumosi minut ja vei mukanaan heti alusta alkaen. Todella mielenkiintoinen koskettava tarina, jossa ystävyys ja suru ovat vahvasti esillä. 

En ole aiemmin tutustunut kirjailijan tuotantoon, mutta nyt täytyy etsiä hänen muitakin tarinoitaan. 

Suosittelen tutustumaan tähän tarinaan!

Lukijana Sanna Majuri on miellyttävää kuunneltavaa.

Auschwitzin tatuoija - Heather Morris

Julkaistu: 2019
Luokka: 84.2 
Sivuja: 286
Mistä: kirjastosta lainattua
Miksi: kiinnostava aihe
Vuosi 2020: 12. luettu kirja
Helmet-lukuhaaste 2020: 37: Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa

24-vuotias nuorukainen Lale Sokolov palasi vanhempiensa luokse Slovakiaan kuultuaan, että saksalaiset keräävät juutalaisia työleirille. Jos perhe ei lähettäisi vapaaehtoisesti yhtä 18-vuotta täyttänyttä työleirille, koko perhe toimitettaisiin keskitysleirille. Ankean junamatkan jälkeen Lale saapuu Auschwitziin ja saa ensimmäinen opetuksen komendantti Rudolf Hössiltä, sekä tatuoidun numerosarjan käteensä.  Silloin kun Lale luuli kaiken toivon menneen,  leirin Tätowierer (eli tatuoija) ottaa hänet suojatikseen. Eräänä päivänä Lalesta tulee uusi Tätowierer ja hänen elämänsä on hitusen helpompaa kuin ennen. Uuden aseman myötä hän saa myös hieman enemmän ruokaa ja muita etuja, jotka Lale sinnikkäästi päättää jakaa salaa muiden vankien kanssa. 

Surkeissa oloissa, kauheiden ihmiskohtaloiden keskellä tapahtuu ihme ja Lale rakastuu saaden myös vastarakkautta. Elämä ei ole yhtään helpompaa, vaan riskit lisääntyvät, mutta samalla on myöskin jotain muuta, uutta sisua ja päättäväisyyttä selviytyä kauhujen keskeltä pois ja auttaa muita niin paljon kuin mahdollista. 

Tämä kirja on rakkaustarina, sen järkyttävästä tapahtumapaikasta huolimatta. Se on myös selviytymistarina, jos mikä.  Lalen ja Gitan tarina perustuu tositapahtumiin. 

AUSCHWITZIN SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ: OVITZIN PERHEEN SELVIYTYMISTARINA – YEHUDA KOREN & EILAT NEGEV

Julkaistu: 2017
Luokka: 99.139
Sivuja: 316
Luettu: 03/2018
Mistä: Kirjastosta lainattua
Miksi: Lukuvinkki Facebookista
Vuosi 2018: 22. luettu kirja
Helmet 2018: 33. selviytymistarina
                        35: Entisen itäblokin maasta kertova kirja
                     
Erityislaatuinen tarina erityislaatuisista ihmisistä. Ovitzin kymmenlapsiseen perheeseen syntyi seitsemän lyhytkasvuista lasta. Perhe piti tiiviisti yhtä ja tekivät kovasti töitä menestymisen eteen. He muodostivat suositun varieteeryhmän ja ihmiset ympäri Eurooppaa tulivat katsomaan ainutlaatuista ”kääpiöshowta”. Kuitenkin Ovitzien kohtalona oli monien muiden juutalaisten tapaan keskitysleiri. Auschwitzin juna-asemalla erityislaatuinen perhe herätti leirin lääkärin Josef Mengelen huomion ja koko perhe siirrettiin Mengelen eläintarhaksi kutsuttuun ”tutkimusyksikköön”.

Ajatuksia: Onhan tämä tarina ainutlaatuinen. Leiriolot olivat äärettömän julmat ja kovat, ja vaikka Ovitzin perhe pääsi monissa asioissa ns. ”helpommalla”, ei heillä missään nimessä ollut helppoa. Hämmästyttävintä mielestäni oli, että kaikki "seitsemän kääpiötä" selviytyi leirin koettelemuksista. Tuntuu aina yhtä käsittämättömältä, että tuollaisia asioita on voinut oikeasti tapahtua, eikä edes niin kovin kauan aikaa sitten. Totuus on paljon karmeampaa kuin mikään kauhukirjallisuuden tuote.

Kaikki se valo jota emme näe - Anthony Doerr

HAASTE 18: Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa

HAASTE 16: Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja

Julkaistu 2015

Luokka: 84.2
Sivuja: 544
Luettu: 01/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Lukulistalla TBR 3, lukuhaaste 2017
Vuosi 2017: 8. luettu kirja

Tarinassa seurataan useampaa kohtaloa. Saksassa orpokodissa asuva Werner on äärettömän lahjakas tekniikassa. Poika on kiinnostunut kaikesta mahdollisesta ja esittää muille kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia. Lahjakas poika herättää huomioita ja päätyy opiskelemaan natsisaksan hyväksi. Koulutuksen päätyttyä Werner sijoitetaan radiolähetyksiä vakoilevaan SS-yksikköön.

Ranskassa sokea nuori neito Marie-Laure elää isänsä kanssa. Isä toimii museon lukkoseppänä ja opettaa samalla tytärtään selviämään maailmasta ilman näköä. 
Onnellinen elämä päättyy kun syttyy sota ja Marie-Laure joutuu pakenemaan Pariisista isänsä kanssa sukulaisten hoiviin. 

Jossain taustalla häilyy mittaamattoman arvokas mutta pahamainen jalokivi jonka kerrotaan antavan kantajalleen ikuisen elämän, mutta samalla tuottavan epäonnea kaikille muille. 

Ajatuksia: Alkuun kirja sai minut aivan lumoihinsa. Pidin aivan valtavasti. Kokonaisuus oli toki todella hyvä, mutta tässäkin tarinen lumo ei kantanut ihan loppuun asti vaan jäi vähän  (ylisuurista) odotuksistani.

Kätilö – Katja Kettu

Nimi: Kätilö
Tekijä: Kettu Katja
Julkaisu      WSOY 2011
Sivuja 348
Luettu: 08/2015
Mistä: Kirjastosta lainattu.

Kätilö kertoo lappilaisen kätilön ja SS-upseerin hyvin erikoisen rakkaustarinan. Samalla se kertoo tapahtumista Lapin sodan kynnyksellä ja siitä mihin kaikkeen ihminen pystyy jos on pakko.

Tämä kirja vetää melkein sanattomaksi. Lukemisen jälkeen on hämmentynyt ja jotenkin tyhjä olo. Kirja on myös rakkauskertomus jollaista en olisi voinut kuvitellakaan. Päähenkilöiden teot ovat järkyttäviä ja motiivit ajoittain hyvinkin hämmentäviä. Kieli on roisia, suorastaan brutaalia. ”Rumia sanoja” sanotaan suoraan ja paljon. Välillä koko tarina vain inhottaa. Samalla tekstissä on jotain mystisen kiehtovaa ja vangitsevaa. Tässä ei hienostella eikä puolustella, asiat sanotaan niin kuin se on. Tunne on tunne riippumatta pahoittaako joku siitä mielensä. Henkilöt ovat juurikin sellaisia kun kirjailija on halunnut, eikä heidän tarkoituksensa ole miellyttää lukijaa. Tässä kerrotaan tarina ja lukija jää sitten miettimään mitä siitä ajattelisi. Pakko ihailla Katja Ketun rohkeutta ja suoruutta. Teksti on haastavaa ja osa murresanoista täysin tuntemattomia. Samalla siinä on jotain runollista. Kielikuvat on äärettömän mielenkiintoisia.

Takakannen tekstistä huolimatta minulle jäi epäselväksi minkä verran tarinassa on oikeasti totta, mutta historiallisesti kyseinen ajankohta on kiinnostanut minua aina. Ketun kuvaus saksalaisten toimista Lapissa oli järkyttävää, mutta samalla mielenkiintoista. Tuollaista toimintaa oli muualla, joten hyvin sitä olisi voinut olla täälläkin, vaikka pahalta tuntuukin.  Tarina herätti uteliaisuuden etsiä lisää tietoa.

Yhteenveto: Hämmentävä tarina, joka jää pyörimään mielen sopukoihin. Eikä vain tarina, vaan kirjailijan tapa kertoa tarinaa, sanat. Herkille lukijoille en tätä suosittele. Aihe on rankka, eikä päähenkilöiden rakkaustarina ole todellakaan mikään kaunis satu. Murteen takia teksti on ajoittain hyvinkin haastavaa luettavaa ja joitakin murresanoja piti käydä erikseen tarkistamassa. Ei mikään kevyt ja rentouttava tarina vaan paikoin hyvinkin ahdistava. Silti lukukokemuksena arvokas.

Elokuvaa en ole vielä nähnyt, ja voi olla etten ihan vielä sitä haluakaan nähdä. Annetaan ajan kulua ja ajatusten tasoittua hetki.