Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lukuhaaste 2017. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lukuhaaste 2017. Näytä kaikki tekstit

lauantai 30. maaliskuuta 2019

Hääyöaie – Kinsella Sophie


Helmet 2017:38: Kirjassa mennään naimisiin
Julkaistu: 2014
Luokka: 84.2
Sivuja: 389
Luettu: 82/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: sattumalöydös
Kirjavuosi 2017:93. luettu kirja

Lottie on saanut pitkäaikaiselta poikaystävältään lukuisia vihjeitä tulevasta, ja kun mies kutsuu Lottien ”tärkeälle illalliselle” on Lottien varma, että kosinta on tulossa. Lopputuloksena ei kuitenkaan tule hääsuunnitelmia, vaan suhde päättyy. Surun keskellä Lottie saa yhteydenoton nuoruuden rakastetultaan ja olettaa kohtalon saattaneen heidät uudelleen yhteen. Lottien isosisko sekä sulhasen bestman ovat kuitenkin täysin eri mieltä ja yrittävät saada puhuttua kaksikolle järkeä. Kun puhuminen ei auta, ottaa Lottien sisko järeämmät aseet käyttöön. Luvassa on vauhtia ja kommelluksia.

Ajatuksia: Yleisesti ottaen pidän Kinsellan tarinoista, tämä ei vaan nyt oikein sytyttänyt. Ehkä tässä on liikaa kohellusta minun makuuni. Tarina kuitenkin sopii oikein hyvin kevyeen kesälukemistoon.

sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Vanhojen tie – Aija Kuparinen & Olga Poppius

Helme-haaste 2017: 10: Kirjan kansi on mielestäsi kaunis
Julkaistu 2017
Luokka: 32.2 muistelmat
Sivuja: 172
Luettu: 06/2017
Mistä: Kirjastosta lainattua
Miksi: Facebookissa nähty, ja kiinnostuin
Vuosi 2017: 72. luettu kirja

Kirjan takakannesta
”Vanhojen tie kertoo neljäntoista suomalaisen romanivanhuksen elämäntarinan. Koskettavat kertomukset vievät lukijan matkalle menneeseen aikaan ja kiehtovaan kulttuuriiin. Romanien tie oli vaikea, mutta täynnä toivot, lämpöä ja yhteisöllisyyttä.”

Ajatuksia: Minulla on jatkuva kiinnostus erilaisiin kulttuureihin ja tapoihin, ja suorastaan ahmin kirjoja joista saan lisää tietoa. Tässä mielenkiintoni herätti aihe romanivanhukset, joista en ole aiemmin lukenut, ja tietysti tuo suunnattoman kaunis kansi.

Vaikka tarinat ovat mielenkiintoisia, olisin toivonut jotain vielä enemmän. Ja tämä ihan sen takia, että romanikulttuuri on täynnä monimutkaiselta tuntuvia tapoja ja sääntöjä. Tarinat ja muistelmat ovat kuitenkin aina arvokkaita.
 Eräs vanhus kertoo, että terveyskeskuksessa hänelle ei uskallettu kunnolla koskea, kun olisi pitänyt verenpainetta mitata. Henkilö oli kokenut sen loukkaavaksi ja sanonut, ” ettei tämä mustuus tartu”. Epäilen kuitenkin, että tuossa voi olla taustalla juuri tietämättömyys. Valtaväestö tietää, että romaneilla on erilaisia tapoja ja vanhuksia kunnioitetaan suuresti. Voisiko olla kyse, että verenpaineenmittaaja on pelännyt loukkaavansa asiakasta. Surullista, että niin tai näin, asiakas koki arvottomuutta. Tämä kertonee siitä, että tietoa pitäisi olla lisää. Toisaalta romanikulttuuriin ei avoimuus välttämättä kuulu, eli haasteita riittää puolin jos toisin.

Itse ajattelen, että ihmisiä olemme ihan kaikki ihonväristä ja kulttuurista riippumatta. Rasismia on valitettavan paljon myös puolin ja toisin kaikissa kulttuureissa. Vieläkin taitaa ihmisiä erilaisuus pelottaa. Toivottavasti se joskus muuttuu.

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Hylätty puutarha – Kate Morton

Helmet-haaste 2017: 2: Kirjablogeissa kehuttu kirja
Nimi: Hylätty puutarha
Tekijä: Kate Morton
Julkaistu: 2014
Luokka: 84.2
Sivuja: 672
Luettu: 06/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Lukulistalla
Vuosi 2017:  70. luettu kirja

On vuosi 1913 ja Britanniasta saapuu laiva Australiaan mukanaan pieni tyttö ilman saattajaa. Lopulta tytön ottaa mukaan ystävällinen satamatyöntekijä. Vuosia myöhemmin tyttö saa tietää, ettei olekaan rakkaan perheensä biologinen lapsi ja elämältä katoaa pohja. Nell halua tietää kuka hän todellisuudessa on ja miksi hän joutui laivaan ypöyksin. Kuka on salaperäinen Kirjailijatar, joka Nellin vei laivaan?

Vuosi 1975: Kypsään ikään ehtinyt Nell matkustaa vihjeiden perusteella Englantiin ja kohtaa lapsuuteensa liittyviä ihmisiä ja maisemia. Englannissa ollessaan Nell ostaa talon ja tekee tulevaisuutensa ratkaisut, mutta kaikki ei suju kuten suunnitelmissa.

Vuosi 2005:  Cassanda perii rakkaalta isoäidiltään jättiyllätyksen; talon Englannista. Cassandra lähtee katsomaan perintöään aikeinaan myydä se, mutta samalla Cassandra aikoo myös selvittää isoäitinsä Nellin lapsuuteen liittyvän arvoituksen.

Ajatuksia: Tämä kuuluu niihin kirjoihin, joita haluaisi lukea vauhdilla, että pääsisi selville salaisuuksista, ja samaan aikaan haluaisi viivytellä, ettei tarina vaan loppuisi. Kirja oli oikea tiiliskivi, mutta missään vaiheessa en pitkästynyt tai huokaillut sivumääristä. Ainoa missä ne haittasivat oli selällään lukiessa kädet väsyivät.

Kokonaisuus kerrassaan ihastuttava. Vaikka tarinassa kuljettiin eri aikakausilla ja vuoroin Nellin, Elizan ja Cassandran mukana, tuntui kaikki hyvin selkeältä ja helpolta.
Nautin tästä valtavasti ja voin vilpittömästi suositella kaikille. Aina arvoitusten ja salaisuuksien ei tarvitse olla karmean jännittäviä, vaan mukavan kutkuttavan jännittävät käyvät oikein hyvin.

tiistai 27. marraskuuta 2018

Bagdatin prinsessa / Elämäni Saddamin kanssa – Parisoula Lampsos & Lena Katarina Swanberg

HAASTE 48: Aihe josta tiedät hyvin vähän
HAASTE 40: Kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä

Julkaistu 2011
Luokka: elämänkerta/muistelmat
Sivuja: 348
Luettu: 05/2017
Mistä: Omasta hyllystä
Miksi: omat kirjat uusintakierroksella karsintaa varten
Kirjavuosi 2017: 62. luettu kirja

Muistelmat alkavat v. 1968 kun 16-vuotias varakkaan kreikkalaisen laivanvarustajan tytär Parisoula Lampsos kohtaa ensimmäisen kerran Saddam Husseinin.  Parisoula ei voi aavistaakaan, että hänen kohtalonsa on sinetöityy tuohon viattomaan ensikohtaamiseen. Saddam valitsee hänet omakseen, rakastajattareksi vastoin naisen omaa tahtoa.

Ajatuksia: Ehdottomasti mielenkiintoinen tarina, vaikkakin mielestäni tässä olisi ollut tiivistämisen varaa. Tuntui, että samojen asioiden toistoa oli paljon. Perheestään ja perhesuhteistaan kerrottiin vain pintapuolisesti. Saddamin valta tuntuu pelottavalta. Mies ei epäröinyt surmata edes omia perheenjäseniään, jos koki siitä jotain hyötyvänsä, tai jos oli pettynyt. Vähintään yhtä pahan kuvan saa Saddamin vanhimmasta pojasta, joka nautti kiduttamisesta sen kaikissa muodoissaan.

Olisin kuitenkin halunnut päästä hitusen syvemmälle Parisoulan ajatuksiin. Myös se, miten hän todella on kokenut elämänsä Bagdadin loiston jälkeen tavallisena kansalaisen Ruotsissa kiinnostaisi. Tai miten hän kokee turvallisuutta nyt. En tiedä johtuu tietynlainen artikkelimaisuus siitä syystä, että kirja on kirjoitettu haastattelujen perusteella

lauantai 17. marraskuuta 2018

Taiteilijan tytär – Judith Krantz

Julkaistu 1986
Luokka: 84.20 jännitys
Sivuja: 539
Luettu: 05/2017
Mistä: Omasta hyllystä
Miksi: omat kirjat uusintakierroksella karsintaa varten
Kirjavuosi 2017: 60. luettu kirja

Taiteilijan tytär kertoo kolmesta naisesta ja raskalaisesta taidemaalarista. Tarina on sukutarina, rakkauskertomus sekä kasvutarina. On kuumia hetkiä, rakastumista, pettymyksiä, menestystä, sotaa ja pelkoa, eli varsin kattava kokonaisuus. Kaikki liittyy enemmän tai vähemmän narsistiseen taiteilijaan Julien Mistraliin.

Ajatuksia: Tämä kuului joskus nuoruudessa ehdottomasti lempikirjoihini, eikä se huonolta vaikuttanut vieläkään. Tosin en vaikuttunut kuten silloin joskus nuorena tyttönä…se on varmaan tämä iän tuoma tylsä todellisuus 😊. Ehdottomasti kuitenkin traagisen romantiikan nälkään sopivaa.

maanantai 29. lokakuuta 2018

Kanaria kutsuu – Elsa Anttila

Helmet-haaste 2017:  7. Salanimellä tai taiteilijanimellä kirjoitettu kirja
Julkaistu 1994
Luokka: 84.2
Sivuja: 255
Luettu: 05/2017
Mistä: mummolta
Miksi: välipala
Vuosi 2017: 8. luettu kirja

Reetta Rummukainen matkustaa Kanarialle kihlajaismatkalle. Tosin sulhanen majoittuu eri paikkaan ja muutenkin nuoripari pisti tunteet jäihin ennen matkaa. Reetta päättää unohtaa Kari Ketosen ja nauttia matkasta täysin rinnoin tätinsä huonekaverina. Vielä kun kohteessa odottaa serkkutyttö, niin siinä ei miehiä kaivata, ainakaan yhtä pihiä kuin arkkitehti Kari Ketonen. 

Samalla matkalla on muitakin sukulaisia, onhan Kanarian lämmössä tarkoitus viettää rakennusneuvos Remeksen 60-vuotisjuhlia. Juhliin osallistuu rakennusneuvoksen uusimman lapsinaisen lisäksi iso joukko ex-vaimoja ja taitaa mukana olla jokunen rakastajatarkin.

Ajatuksia: Olen lukenut Elsa Anttilaa viimeksi varmaan reilu 20 vuotta sitten. Nyt nappasin mummon hyllystä välipalalukemistoon. Ja kyllähän tämä sellaisena toimii. Konsepti ei tuota yllätyksiä ja luvassa on kevyttä romanttista tarinaa. Ei mitään ylistystä, mutta välipalatyyppisenä toimii.

Se mikä itselleni oli yllätys, oli että Elsa Anttilan nimen takaa paljastui nyt jo edesmennyt Jorma Kurvinen! Miten tämä on mennyt minulta ihan ohi? Toki silloin kun itse Anttilaa luin, ei ollut nettiä käytettävissä. Joka tapauksessa minut yllätti, että tarinoiden takana onkin mies. Mikäs siinä, mukava yllätys, etenkin kun Jorma Kurvisesta tulee mieleen lähinnä Susikoira Roi -nuortensarja tai sotakirjat.

maanantai 25. kesäkuuta 2018

Keskiyön ruusu – Lucinda Riley

Helmet-haaste v. 2017: Sukutarina

Julkaistu 2016
Luokka: 84.2 romantiikka
Sivuja: 671
Luettu: 03/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Sattumalöydös
Vuosi 2017: 36. luettu kirja

Kirja kertoo köyhän intialaisperheen tyttären Anahita ”Anni” Chavalin huiman elämäntarinan. Anni pääsee omapäisen prinsessa Indiran seuraneidiksi ja sitä myötä opiskelemaan Englantiin sisäoppilaitokseen juuri ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä. 

Tarina avautuu pikkuhiljaa Annin kirjoituksista jotka hän jättää lapsenlapsenlapselleen Arille. Samalla seurataan amerikkalaisen filmitähden Rebecca Bradleyn kuvauksia Englannin maaseudulla Astburyn kartanossa, jonne myös Ari saapuu selvittämään sukunsa salaisuuksia.

Ajatuksia: Tämä oli nautinnollinen tarina. Kyseessähän on sivumäärältään varsinainen järkäle, mutta sivut kulkivat huomaamatta ja tarina piti otteessaan. Tässä oli sopiva määrä eksotiikkaa ja hitunen jännitystäkin mukana. Oikein hyvä kokonaisuus ja sopiva palautus edellisten jännäreiden maailmasta.

maanantai 11. kesäkuuta 2018

Hautanummi – Belinda Bauer

Helmet-haaste 2017:  47:
Julkaistu: 2011
Luokka: 84.20 jännitys
Sivuja: 444
Luettu: 03/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Lukulistalla
Vuosi 2017: 32. luettu kirja


”12-vuotias Steven aikoo etsiä lapsena kadonneen enonsa ruumiin, jotta äiti ja isoäiti vihdoin uskoisivat, että eno oli yksi seudulla liikkuneen sarjamurhaajan uhreista, ja lakkaisivat turhaan odottamasta tämän paluuta. Steven uskoo, että enon ruumis on haudattu Exmoorin nummille, ja urkkiakseen tarkempia tietoja, hän kirjoittaa vankilassa istuvalle murhaajalle. Viattoman teinipojan ja viekkaan psykopaatin välillä alkaa niukkasanainen, salainen kirjeenvaihto, joka johtaa arvaamattomaan piinaan”

Samalla avautuu Stevenin elämästä vähän enemmänkin. Stevenillä on yksi ystävä. Lisäksi hän joutuu usein pakenemaan paikallisia kiusaajia, eli koviksia, jotka tyhjentävät taskut ja vievät jopa kengät jaloista. Äidillä vaihtuu miesystävät ja äiti on muutenkin varsin ailahtelevainen hahmo. Perheellä on tiukkaa taloudellisesti ja vaikutus näkyy kaikkeen.

Ajatuksia: Voi tätä oli ilo lukea, sillä tämä oli todella hyvä. Erilainen dekkari, mutta positiivisessa mielessä. Teksti oli miellyttävää lukea. Hahmoihin sai hyvin otetta ja kokonaisuus oli selkeä. Jännitystäkin riitti. Toki, hieman ihmettelin Stevenin äidin suurta huolta, että poika olisi pamauttanut jonkun paksuksi, ottaen huomioon Stevenin iän, ja kirjassa kuvatut poikien leikit (sotaa, legoja), mutta muutoin ihastuin Bauerin tyyliin kovasti ja odotan tutustumista hänen muihin kirjoihinsa. 

Yhteevetona: Wau, todella lupaava esikoisteos. Suosittelen lämpimästi. Itselleni tämä oli kirja, joka tuli ahmittua kerralla.

maanantai 4. kesäkuuta 2018

Kolkko kaupunki: toinen romaani Neiti Peregrinen eriskummallisista lapsista– Ransom Riggs

Helmet lukuhaaste 2017: 31 Fantasiakirja

Julkaistu 2016
Luokka: 84.2 fantasia
Sivuja: 3393
Luettu: 03/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Ensimmäisen osan perusteella
Vuosi 2017:  luettu kirja


Sarjan kakkososassa etsitään edelleen keinoja neiti Peregrinen muuttamiseksi takaisin ihmishahmoon. Seikkailuun tulee mukaan uusia eriskummallisia, niin ihmisiä kuin eläimiäkin ja jopa muutama ”taviskin” mahtuu joukkoon. Kalmioita ja kuorioita vaanii joka nurkalla ja eriskummallisten joukko joutuu pakenemaan tosissaan.

Ajatuksia: Tämä on jotenkin hämmästyttävän kummallinen, vai pitäisikö sanoa eriskummallinen tarina. En edelleen tiedä pidänkö tästä vai en, mutta olen varma, että palaan seuraavan osan myötä, koska eihän tätä enää voi jättää kesken. Edelleen olen sitä mieltä, että tässä tarinassa on liikaa erilaisia asioita, tai sitten minun omaksumiskykyni on rajallinen. Hankalia sanoja ja olentoja. Jotain viehättävää tässä kuitenkin on.

lauantai 28. huhtikuuta 2018

Tappamisen pitkä oppimäärä - Black Saul

HAASTE  2017: 23. Käännöskirjallisuus

Nimi: Tappamisen pitkä oppimäärä
Tekijä Black Saul
Julkaistu 2015
Luokka: 84.20 jännitys
Sivuja: 445
Luettu: 02/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Lukulistalla
Vuosi 2017: 24. luettu kirja

”Kun Rowena Cooper astui ulos lämpimästä, keksintuoksuisesta keittiöstään ja näki kaksi miestä seisomassa eteisessään lumi saappaiden reunoilta sulaen, hän tiesi tarkalleen, mitä se oli: hänen vikansa.”

Rauhallinen normaali päivä. Äiti ja kaksi lasta. Kunnes rauhan keskelle tunkeutuu kaksikko joka aiheuttaa kauhua.  Lopputuloksena paljon paljon verta ja kymmenvuotias tyttö joka pakenee henkensä edestä. Tyttö ei ymmärrä mitä on tapahtunut, mutta tottelee äitiään, joka käskee häntä pakenemaan ja piiloutumaan.

Toisaalla San Franciscon poliisissa työskentelevä Valerie Hart yrittää selvittää oman elämänsä sotkujen lisäksi murhasarjaa. Naisia löytyy pahasti silvoittuna ja häpäistyinä. Vaikuttaa, että murhaaja kiristää tahtia ja poliisi ei tahdo pysyä perässä.

Ajatuksia: Tarinan alku oli huiman vauhdikas ja jännittävä. Oikeastaan harmitti pysähtyä lukemaan Valerien Hartin henkilökohtaisista ongelmista ja työhaasteista. Olisin halunnut vaan seurata miten Nell pärjää.

Tämä on kieltämättä hyvä ja hyytävä jännäri. Raaka sellainen, eli herkille lukijoille en suosittele. Itseä vähän harmitti, kun tuo Valerien henkilöhahmo ei napannut ollenkaan ja paikoin niissä kohdin lukuinto tahtoi hyytyä. Kokonaisuus oli kuitenkin vauhdikas ja loppu oli varustettuna lukuisilla sydämentykytyksiä aiheuttavilla vaiheilla.

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Ehtoolehdon tuho, osa 3 – Minna Lindgren


Helmet-lukuhaaste v. 2017 / 39: Ikääntymisestä kertova kirja

Julkaistu 2015
Luokka: 84.2
Sivuja: 289
Luettu: 02/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Kirjavuosi 2017: 22. luettu kirja

”Älyä oli joka puolella, valtavia määriä, vipsis vain ja tapahtui jotakin hirmuisen älykästä. Siirin pieni kaksio oli täynnä antureita, tunnistimia, siruja, lähettimiä ja kameroita, jotka seurasivat hänen elämäänsä. Jossain patjan uumenissa oli sekin valpas vempele, joka tarkkaili häntä tauotta unen aikana ja laski jokaisen liikkeen paremman tekemisen puutteessa. Jos hän kellahtaisi lattialle eikä nousisi riittävän ripeästi ylös, lattian älynystyrät lähettäisivät viestin hälytyskeskukseen, josta ambulanssi lääkintäjoukkoineen kiiruhtaisi auttamaan hänet pystyyn”

Ehtoolehdon palvelutalo on remontoitu ja toimii vanhustenhoidon hoivategnologian pilottihankkeena. Poissa olivat hoitajat ja muu henkilöstö, tilalla älyseinät, hoito- ja siivousrobotit sekä ruoka-automaatit. Ainoat ihmiset asukkaiden lisäksi joita Ehtoolehdossa näkyi olivat uskonnollisen ryhmän edustajia, heilläkin tavoitteena lähinnä testamenttien ja lahjoitusten metsästys raamatunlauseilla höystettynä.

Aiemmista kirjoista tutut Irma ja Siiri eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä tilanteeseen. Toimeliaat rouvat päättävät kapinoida hoivategnologiaa vastaan.

Ajatuksia: Hoivategnologia kehittyy todellisuudessakin koko ajan. On jo olemassa älyhousuja ja erilaisia tunnistimia ihan oikeastikin. Mutta vilpittömästi toivon, ettei Ehtoolehdon mallin mukaista palvelutaloa tulisi koskaan. Mielestäni tulevaisuuskuva on todellisuudessakin pelottava. Koko ajan ihmisten tekemiä töitä korvataan tekgnologialla. Ihmisten halutaan asuvan kodeissaan erilaisten älyteknologialaitteiden turvin.

Tästä sarjasta ensimmäinen osa oli mielestäni paras, mutta suosittelen tutustumaan kokonaisuuteen. Mukana on hurttia huumoria, mutta myös paljon vakavampaa ajattelemisen aihetta.

Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille, osa 1 – Ransom Riggs

Helmet lukuhaaste 2017: HAASTE nro 22

Julkaistu 2012
Luokka: 84.2 fantasia
Sivuja: 350
Luettu: 02/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Lukulistalla
Kirjavuosi 2017: 21. luettu kirja

Jacobin elämä kokee mullistuksen, kun hän löytää isoisänsä pahasti loukkaantuneena. Samalla Jacob luulee nähneensä jotain epätodellista. Isoisän viimeisiksi jääneet sanatkin vaivaavat poikaa. Kun kuolinpesää selvitellään, muistoihin tulvii isoisän hurjat kertomukset ajalta, jonka hän oli viettänyt lastenkodissa. Terapeutin kannustamana poika lähtee etsimään isoisänsä lapsuuden mystistä lastenkotia ja haluaa tutkia sen historiaa. Saari osoittauukin vallan oudoksi paikaksi ja aluksia vaikuttaa, että koko lastenkoti on tuhoutunut jo sodan aikaan. Kuitenkin paikka tuottaa yllätyksiä. 

Ajatuksia: Tämä on jo sillä rajalla, meneekö fantasia  minun makuuni ”yli”. Mielenkiintoinen kokonaisuus, ei siinä mitään, mutta samalla tässä oli vähän liikaakin mausteita.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Lapsi nro 8 – Kim van Alkemade



Julkaistu 2016
Luokka: 84.2
Sivuja: 416
Luettu: 02/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Sattumalöydös palalutushyllystä
Kirjavuosi 2017: 20 luettu kirja

”Lapsi nro 8 on vahva romaani ihmisen kyvystä vahingoittaa – ja rakastaa.”

On vuosi 1919. Nelivuotias Rachel lähetetään newyorkilaiseen juutalaiseen orpokotiin, missä tohtori Mildred Solomon tekee lääketieteellisiä kokeita lapsilla. Kokeiden seurauksina lapset kokevat kärsimyksiä ja osa kantaa seurauksia loppuelämänsä.

35 vuotta myöhemmin tri Solomon tulee juutalaisen vanhainkodin 5. kerroksen asukkaaksi vaikeasti sairaana. Siellä hän kohtaa Rachelin, lapsi nro 8 uudelleen. Rachel joutuu punnitsemaan omia valintojaan; kosto vai anteeksianto

Ajatuksia: Tarina kertoo Rachelin elämänä eri vaiheista. Perhetragediasta joka johtaa hänet orpokotiin. Lääketieteellisten kokeiden seuraamukset ja oman itsensä hyväksyminen. Helppoa ei tuohon aikaan myöskään ole olla erilainen, niin ulkonäöllisesti kuin seksuaalisesti.

Hieno kirja joka herättää ajatuksia. Surullinen ja paikoin ahdistavakin. Silti olen iloinen, että luin tämän tarinan.

perjantai 9. helmikuuta 2018

Kohtalon tähdet, osa 1 – Nora Roberts

HAASTE  49: Vuoden 2017 uutuuskirja

Nimi: Kohtalon tähdet
Tekijä Nora Roberts
Julkaistu 2017
Luokka: 84.2
Sivuja: 315
Luettu: 02/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Sattumalöydös
Kirjavuosi 2017: 18. luettu kirja

Sahha Riggs on nuori taiteilija, joka näkee pelottavan todentuntuisia unia. Hänelle on annettu näkemisen lahja, mikä lähinnä hankaloittaa Sashan elämää. Unien vaikutuksesta hän matkaa kauniille Korfun saarelle miettimään uniensa tarkoitusta. Yllätyksekseen hän kohtaa saarella unistaan tutut ihmiset ja seikkailu odottaa.

Ajatuksia: En lukenut tästä edes takakantta, kun nappasin tämän pikavippikirjan mukaani. Yllätyin vaihteeksi iloisesti, kun tarina osoittautuikin fantasiaseikkailuksi, tosin Robertsin tapaan romanttiseksi sellaiseksi. Asetelma on sama, kuin Robertsin kirjoissa yleensä, mukana on kolme paria joiden välillä kipinöi enemmän tai vähemmän. Muutenkin tässä on paljon samaa kuin Morriganin risti -sarjassa, mutta silti tämä oli tavallaan virkistävää hömppää. Tämä sopi oikein hyvin sairauslomalukemistoon, eli en valita, ja todennäköisesti luen tarinan seuraavatkin osat jollain lomalla. Harmi vain, ettei tuohon peruskaavaan näytä koskaan tulevan mitään yllätystä, mutta mennään nyt näin. Kun on kipeänä, on ehkä parempikin ettei tarvitse liikaa miettiä.

tiistai 30. tammikuuta 2018

Hyvä aviomies – Liane Moriarty

V. 2017 HAASTE 46: Oseanilaisen kirjailin kirjoittama kirja

Julkaistu: 2014
Luokka: 84.2
Sivuja: 444
Luettu: 02/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Lukulistalla
Kirjavuosi 2017:16. luettu kirja

Tarina pääosassa on Cecilia Fitzpatrick, menestynyt Tupperware-myyjä ja kolmen lapsen äiti.  Cecialla on näennäisesti oikein onnistunut avioliitto miehensä John Paulin kanssa. Cecilialla on kuitenkin tunne, ettei kaikki ole niin kuin pitäisi. Hän löytää ullakolta sattumalta miehensä hänelle osoittaman kirjeen, jossa lukee ”Avattava vasta kuoltuani”, eikä pysty hillitsemään uteliaisuuttaan. Kirjeen paljastuksen myötä mullistuu koko Cecilian elämä.

Ajatuksia: Hyvin mielenkiintoinen asetelma. Tässä joutuu väkisinkin punnitsemaan monia asioita. Miten paljon läheiselleen on valmis antamaan anteeksi ja millä hinnalla.

maanantai 1. tammikuuta 2018

Viikingin varjossa, Katja Halmeen tarina – Paula Salomaa

HAASTE 50: Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

Julkaistu: 2015
Luokka: 99.1 elämänkerrat, muistelmat
Sivuja: 220
Luettu: 01/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Helmat-lukuhaaste 2017,
Kirjavuosi 2017: 12. luettu kirja

Nuori 22-vuotias nainen kohtaa ison, voimakkaan ja kuuluisan itseään vanhemman miehen. Mies tarjoaa nuorelle naiselle maallista mammonaa ja turvaa. Samalla hän tekee selväksi naisen roolin ja odotukset, miten naisen tulee käyttäytyä.

Tämä on Katja Halmeen tarina avioliitosta kohua herättäneen Viikingin eli Tony Halmeen kanssa. Tony Halme toimi paitsi ammattinyrkkeilijänä, niin myös mm. kansanedustajana, laulajana, vapaaottelijana ja oli hänellä muutama pikkurooli elokuvissa aina ulkomaita myöten. Samalla hän oli päihderiippuvainen ongelmakimppu ja äärettömän suorapuheinen mies aina moukkamaisuuteen saakka.

Matka maan keskipisteeseen – Jules Verne

HAASTE 43: Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään

Julkaistu alkup. 1864, lukemani versio WSOY 3. painos1975
Luokka: 84.2 / scifi
Sivuja: 291
Luettu: 01_/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: On ollut jo vuosia luettavien listalla
Vuosi 2017: 11.luettu kirja

Tarinan kertojana toimii professori Otto Lidenbrockin veljenpoika Axel . Professori saa haltuunsa käsin riimuilla kirjoitetun pergamenttirullan ja alkaa tutkimaan sitä. Selviää, että kirjoitus muistuttaa muinaisislantia, mutta lisäksi se on salakirjoitus jonka Axel tahtomattaan ratkaisee. Alkaa seikkailu tuntemattomaan kun professori Lindenbrock päättää itsepäisesti lähteä etsimään maan keskipistettä  Arne Saknussemmin tapaan.

Ajatuksia: en ole varma olenko lukenut tämän lapsena, mutta sinänsä tarinahan on tuttu. On mielenkiintoista päästä lukemaan kirjaa, joka on kirjoitettu 1864. Siihen aikaan nähden tämä on ollut varmaan vallan eriskummallisen edistyksellinen. Miehen mielikuvitus on kyllä ihailtavan idearikas.

Sisältönä valitettavasti hitusen turhan mahtipontinen ja toisaalta epälooginen. Kokonaisuus ei ole mitenkään hirveän toimiva, vaikka tarinassa on toki paljon mielenkiintoistakin. Ymmärrän että tästä on ammennettu elokuviin materiaalia, mutta itselleni tämä oli ehkä kieltämättä hienoinen pettymys.

lauantai 25. marraskuuta 2017

Nainen joka unohti – Liane Moriarty

HAASTE  6: Kirjassa on monta kertojaa

Julkaistu 2016
Luokka: 84.2
Sivuja: 495
Luettu: 01/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Sattumalöydös palalutushyllystä
Kirjavuosi 2017: 10. luettu kirja

39-vuotias kiireinen kotiäiti Alice joutuu pieneen onnettomuuteen aerobic-tunnilla. Siinä samassa naisen muistista katoaa viimeiset 10 vuotta. Valitettavasti noihin 10 vuoteen mahtuu lapsien syntymät sekä upea aviomies, joka osoittautuu nykyajassa hankalaksi ex-mieheksi.

Samalla muistinmenetys tarjoaa Alicelle loistavan tilanteen tarkastella tilannettaan ulkopuolisen silmin. Miksi ennen niin lämpimät välit isosiskoon ovat viilenneet? Kuka ihme on Gina josta kaikki vihjaavat ja kuitenkin vaikenevat. Minkälainen äiti hän on? Suurin mysteeri, minkä ihmeen takia Alice ja hänen elämänsä rakkaus ja sielunkumppaninsa Nick ilmeisimmin vihaavat toisiaan.

Ajatuksia: Tarinassa oli kepeyttä ja samalla se oli aika vakavakin itsetutkiskelu. Teksti oli sujuvaa ja varmasti tutustun kirjailijan tarinoihin jatkossakin. Minulle tämä ei uponnut ihan huipputeoksena mutta kokonaisuus oli kuitenkin varsin hyvä. Ehkä pienen pieni ”ontuminen” johtui siitä, etten pitänyt Alicen muistavasta versiosta kovinkaan paljon.

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Kaikki se valo jota emme näe - Anthony Doerr

HAASTE 18: Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa

HAASTE 16: Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja

Julkaistu 2015
Luokka: 84.2
Sivuja: 544
Luettu: 01/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Lukulistalla TBR 3, lukuhaaste 2017
Vuosi 2017: 8. luettu kirja

Tarinassa seurataan useampaa kohtaloa. Saksassa orpokodissa asuva Werner on äärettömän lahjakas tekniikassa. Poika on kiinnostunut kaikesta mahdollisesta ja esittää muille kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia. Lahjakas poika herättää huomioita ja päätyy opiskelemaan natsisaksan hyväksi. Koulutuksen päätyttyä Werner sijoitetaan radiolähetyksiä vakoilevaan SS-yksikköön.

Ranskassa sokea nuori neito Marie-Laure elää isänsä kanssa. Isä toimii museon lukkoseppänä ja opettaa samalla tytärtään selviämään maailmasta ilman näköä. 
Onnellinen elämä päättyy kun syttyy sota ja Marie-Laure joutuu pakenemaan Pariisista isänsä kanssa sukulaisten hoiviin. 

Jossain taustalla häilyy mittaamattoman arvokas mutta pahamainen jalokivi jonka kerrotaan antavan kantajalleen ikuisen elämän, mutta samalla tuottavan epäonnea kaikille muille. 

Ajatuksia: Alkuun kirja sai minut aivan lumoihinsa. Pidin aivan valtavasti. Kokonaisuus oli toki todella hyvä, mutta tässäkin tarinen lumo ei kantanut ihan loppuun asti vaan jäi vähän  (ylisuurista) odotuksistani.

torstai 16. marraskuuta 2017

Tiibetin tyttäret - Brauen Yangzom

HAASTE 44: Kirjassa käsitellään uskontoa tai uskonnollisuutta

Julkaistu: 2011
Luokka: 99.1 muistelmat
Sivuja: 391
Luettu: 01/2017 14.1.-15.1.2017
Mistä: Kirjastosta
Miksi: TBR3, ystävän suosittelema
Vuosi 2017: 7. luettu kirja

Tarinan kertojana toimii sveitsiläis-tiibetiläinen Yangzom Brauen. Tarina kertoo hänen sukunsa tarinaa kolmessa polvessa. Isoäidistään, äidistään ja tietysti hänestä. Kolmesta rohkeasta ja hyvin erilaisesta naisesta. Yksi tiibetiläinen nunna, yksi ns. useamman maan kasvatti ja nuorin selkeästi länsimaalaisempi.  Tarinan keskiössä on aika jolloin kiinalaiset miehittivät Tiibetin ja Kunsang lähti pakomatkalle perheensä kanssa tarkoituksena päästä Intiaan turvaan. Yagzomin äiti oli tuolloin vain 6-vuotias lapsi ja matka tehtiin kävellen Himalajan vuoriston yli.

Ajatuksia: Oli äärettömän mielenkiintoista lukea kulttuurista joka on itselle varsin vierasta. Minä olen loputtoman utelias lukemaan ihmisten tavoista olla, elää, käyttäytyä ja uskoa erilaisissa ympäristöissä. Ihmiskunnan hienoimpia asioita on, että olemme niin äärettömän erilaisia ja kuitenkin samanlaisia, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Elämä itsessään vaan on niin kiehtovaa kaikkine sävyineen.