Luokka: 84.2
Sivuja: 247
Luettu: 01/2019
Mistä: Kirjastosta lainattua
Miksi: blogivinkki
Lukuhaaste 2019: 15: Kirjassa käsitellään jotain tabua
Vuosi 2018: 7. luettu kirja
Ulla-Riitta Rauskio on elänyt kiltin ja tunnollisen ihmisen elämän. Elämä ei ollut aina kivaa, mutta Ulla hoiti aina velvollisuutensa ja eli muita varten. Hänellä on takanaan vuosikausien rankka jakso omaishoitajana, kunnes mies otti ja kuoli. Samalla Ulla-Riitalla alkoi aiemmin tuntematon vapaus. 74-vuotias Ulla-Riitta alias Ullis pääsee tutustumaan toisenlaiseen elämään, siinä elämässä hän on villi ja vallaton, päättää itse omista asioistaan ja myös siitä kenen vierestä kulloinkin herää. Ulliksen keski-ikäiset lapsukaiset yrittävät parhaansa mukaan rajoittaa hauraana pitämänsä leskirouvan elämää ja pyrkivät tekemään hänen puolestaan myös päätökset, mutta Ullis ei enää elä heitä varten, ja tämä mummo pistää tuulemaan.
Ajatuksia: Tarinan aihepiiri oli varsin herkullinen. Omat vanhemmat ovat lähellä Ulliksen ikää, mutta itselleni ei tulisi mieleenikään alkaa järjestelemään heidän asioitaan. Koska toiminta ikäihmisten parissa on varsin tuttua, sai moni kohta minut hymyilemään. No juu, en ehkä nauttinut kaikista viinanhuuruisista seikkailuista, mutta kokonaisutena tämä oli vallan kelpo tarina, joka toivottavasti myös herättää lukijan ajattelemaan mitä ikääntyminen tarkoittaa. Missä vaiheessa ikä numeroina aiheuttaa itsemääräämisoikeuden menettämisen, vaikka järki leikkaa paremmin kuin nuorempana, lonkat eivät vaan kestä yhtä tiukkaa taaperrusta. Tärkeä aihe.
Valitsin tämän Helmet-haasteen kohtaan 15: Kirjassa käsitellään jotain tabua, koska onhan vanhusten seksuaalisuus, tai heittäytyminen irtosuhteisiin jonkinlainen tabu. Jos nuoriso ei halua ajatella, että vanhemmilla on seksielämää, niin vielä vähemmän he haluaisivat keskustella isovanhempien seksielämästä.