Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Takana loistava tulevaisuus - vai edessäkö?


Uusi vuosi on alkanut ja olen taas kaiken alussa. Opiskelu päättyi joulukuussa ja valmistuin kuin valmistuinkin Restaurointikisälliksi. Näyttöjen aikaan olin kyllä hyvin stressaantunut, ja välillä tuntui ettei mistään tule mitään. Näköjään paineen alla työskentely ei ole minulle ihan parhautta. Aikaa oli vähän käytössä ja näyttötöiden kanssa tuli yllätyksiä vastaan. Kaikki meni kuitenkin lopulta hyvin ja paperit tuli kouraan. Olen aika ylpeä itsestäni.


Laaja näyttötyöni eli kirvesmiehen työt käsitti hirsikorjauksen seinässä sekä ikkunankarmin korjauksen ja maalauskuntoon puhdistuksen. Vaihtoon meni kaksi pätkää ikkunan alla. Kummassakin hirressä on erilaiset liitokset. Kunnostin myös paikaltaan irrotetun ikkunankarmin, joka oli alaosastaan laho ja syöty. Alakappale vaihdettiin ja toisen sivun alaosaan tehtiin liitos. Ehdimme vielä viimeisenä päivänä nostaa karmin aukkoonsa ja sovittaa siihen ulkoikkunat.


Suppea näyttötyö oli ikkunan lasitus- ja korjaustyö. Minä sain kohteekseni (pahaa aavistamatta) fortuskalla eli tuuletusikkunalla varustetun ikkunan. Siihen joutui tekemään uuden alaosan ja sivuun paikkapalan. Fortuska oli hyvin huonokuntoinen ja vaati useita pieniä korjauspaloja ja reunalistan levennykset sekä tietysti uudelleen tapituksen.



Fortuskan ikkunaosa on aika hankala kitattava, koska kittiurat ovat tosi kapeat ja kulmaraudat ovat tiellä. Pienenä ammattisalaisuutena voin paljastaa, että viimeistelyyn käytetään kapeaa talttaa kittiveitsen sijasta.

Kolmas näyttö oli kirjallinen osuus vauriokartoituksesta ja korjaussuunnitelmasta kuvineen. Täytyy sanoa ettei tuo tutkinto ihan leikiten irronnut. Meillä  oli kuitenkin hyvä porukka ja kaikki auttoivat toisiaan pitkin vuotta. Ryhmään lopulta jääneistä kuudesta opiskelijasta viisi sai tutkinnon valmiiksi ja yksi osatutkinnon. Oli aika haikea olo, kun viimeisinä päivinä siivosimme verstaan ja kannoimme työpöydät ja työkalut konttiin.



Joulukin tuli ja meni. Tein tänä vuonna aika rajalliset joulukoristelut, kiillottelin metallin kiillotusaineella messinkikynttilänjalat ja metallitarjottimet ja yhdistelin niille kynttilöitä ja kirjansivuilla päällystettyjä joulupalloja. Kuusi otettiin oman pihtakuusen sivulle kääntyvistä alaoksista, ihan pieni vain. Siinä pysyi hyvin neulaset kiinni, kun se oli tuore lähikuusi. Pikku kynttilämökit ja kuuset pääsivät tv:n alle pöydälle. Huovutetut lampaat joutui laittamaan lasipurkkiin, koska kissat rakastavat niitä liikaa.


Ehdin tänäkin vuonna tehdä joulukortit itse. Tällä kertaa teemana olivat tilkut. Tein aika yksinkertaisia kortteja, mutta kyllä näihinkin sai aikaa kivasti kulumaan. Eihän kohta kukaan lähetä enää paperisia joulukortteja, eivät ainakaan nuoret. Minusta näitä on kuitenkin hauska askarrella, ja voin kortteja valitessani muistaa saajaa pienellä lämpimällä ajatuksella.

Nyt on sitten mietinnän paikka, että miten tästä jatketaan. Olen kuunnellut surullisena ja vihaisena hallituksen toilailuja työttömien kurittamisessa. Suhtaudun uuteen Aktivointimalliin suurella epäluulolla. Eipä ole helppoa kuusikymppisen saada edes tuollaisia pieniä pätkätöitä, mitä työttömältä edellytetään aktiivisuuden osoitukseksi. Yrittäjänä toimiminen on taas sellainen sudenkuoppa, johon ei hevin uskaltaudu. Restaurointialan työkin on melko sesonkityötä, eipä noita taloja paljon pakkasilla korjata, eikä ikkunoitakaan voi talvikylmillä irrotella. Täytyy laittaa mietintämyssy päähän, ja koettaa hahmotella jotain tapaa keksiä mielekästä työtä ilman että kaikki rahaliikenne pysähtyy. Ruokakin olis pöydässä ihan kiva juttu.


Mimmi ja Veera voivat paksusti, kuten joulupöydästä näkyy. Välillä juostaan kovaa toista karkuun, ja sitten taas ollaan kavereita. Puutarhakissat-blogikin on ollut tauolla jo pidemmän aikaa. Energia ei vaan ole riittänyt näihin kaikkiin asioihin. Olen miettinyt tämän blogin osalta sitä, että pitäisikö fokusta jotenkin - öö - fokusoida paremmin. Tämähän on vähän tällainen sekablogi, kaikkea kaikille. Nimenkin haluaisin vaihtaa, kun tuo Happy not happy on käsitteenä muussa käytössä, eli palautehymiöinä esim. ravintoloissa. Näissä riittää miettimistä. Olisiko ehdotuksia?

maanantai 30. marraskuuta 2015

Vintage-joulukortteja itse tehden

Jouluvalmistelut etenevät. Ihan kuin olisin jotenkin enemmän ajoissa tänä vuonna. Olen taistellut kaamoslamaannusta vastaan touhuamalla ja puuhastelemalla kaikin voimin. Se tuntuu auttavan, ja loka-marraskuun pahimmista päivistäkin on selvitty. Aloitin kerrankin joulukorttien teon jo marraskuussa. Postin lakkokin laittoi vauhtia, kun ei tiennyt pitääkö joulukortitkin laittaa postiin jo joulukuun alussa.



Mimmi tarkistaa postista tulleen laatikon

Löysin muutamia kivoja nettilinkkejä, joissa oli vintage-kuvia ja vanhoja postikortteja (googlaa vintage kuvat, vintage pictures). Niistä sain idean vintage-joulukortteihin. Olen ihastunut 1920-30-luvun muotiin ja tyyliin, ja tältä ajalta olevat kuvat ovat todella kauniita ja tyylikkäitä. Pinterestistä löytyy hakusanalla Vintage pictures vaikka kuinka paljon kuvia, joita voi tulostaa.


Teen kortit erilaisille valmiille korttipohjille. Lisään kuvalle kehyksen väripaperista, joita olen keräillyt mm. kirjakaupoista, joissa myydään scrapbooking-tarvikkeita. Alku on aina tosi tahmeaa, ennen kuin idea alkaa löytyä. Sitten kun tulee flow päälle, voisin askarrella yömyöhään. Lisään korttiin painetut jouluntoivotukset, joita tulostan myös netistä. Oma tekstauskäsialani ei ole niin kaunis, että haluaisin pilata sillä kortteja. Laitan kortteihin myös pieniä tarrajalokiviä ja -helmiä tuomaan pientä välkettä. Nämä kortit täytyy lähettää kirjekuoressa, etteivät kaikki jalokivet häviä matkan varrelle.



Korttien teko on tosi rentouttavaa, luovaa ja palkitsevaa. Jokainen kortti on erilainen, en halua toistaa samaa ideaa koko ajan. Korttipohjia olisi voinut olla enemmän erilaisia, eri värejä. Käytin enimmäkseen viime vuonna ostamiani tarvikkeita, koska omalla paikkakunnallani ei ole nykyään kunnon askartelukauppaa, enkä ehtinyt pääkaupunkiseudulle tarvikeostoksille. Lisäsin osaan kortteja myös keräilemiäni käytettyjä postimerkkejä kuvapuolelle. Viime vuosisadan alussa postimerkit laitettiin kortteihin jostain syystä kuvapuolelle. Merkit korteissa lisäävät autenttisuuden tunnetta. Leimalta näyttävät jouluntoivotukset on printattu netistä.


Vanhat kuvat ovat hauskoja ja mielenkiintoisia. Lapset on niissä kuvattu monesti leikkikalujen kanssa tai lemmikkieläintä rintaa vasten puristaen. Muutamat lapset on selvästi meikattu kuvausta varten. Vanhoja mustavalkoisia valokuvia on myös väritetty osittain. Minusta joulukorttien ei tarvitse välttämättä olla kliseemäisen jouluisia, vaan kuvat voivat olla kesäisempiäkin. Ajatus on varmaan tärkein, ja minä ainakin mietin kortteja tehdessäni kenelle juuri tämä kortti parhaiten sopisi.

Vintage Christmas cards
I have been making Christmas cards again. I like the thought behind self-made cards. I like to think about the receiver of every card when I make them. This year my theme is vintage pictures and photos from 1920s and 1930s. I like the pictures of children, with their toys and pets. I add coloured paper frames and small sticker jewels to make the cards sparkle.


keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Joulun kunniaksi

Tässä joulupöydässä näkyvät tämän vuoden jouluvärit, valkoinen, hopea ja kulta. Myös kuusi noudatteli samaa teemaa. Keittiön pöytä käy meillä äkkiä pieneksi, kun on useampi syömässä.



Joulun tai uuden vuoden kunniaksi poika teki blogiini uuden headerin. Olen tosi tyytyväinen. Omani oli vähän harrastelijamaisempi.

Our Christmas colours, white, gold and silver are in this picture of our table. The decorations in the Christmas tree are also silvery and shimmering gold. 
My son made my new header for the blog. I' m very pleased with it. His is more professional.

perjantai 20. joulukuuta 2013

Lomaa odotellessa

Viimeinen työpäivä ennen lomaa. Kaksi viikkoa ihanaa rauhaa tiedossa. Ensin vähän jouluvalmisteluja, siivousta, karjalanpiirakoiden leipomista, jotain jouluruokia. Joulukuusi hankittava ja koristeltava. Sitten pääsee nauttimaan rauhasta ja irrottautumaan työajatuksista. Olen varannut joululukemiseksi mm. Yann Martelin Piin elämän sekä Joyce Carol Oatesin Sisareni, rakkaani. Mukavan paksuja kirjoja. Suklaata on niin että napa tärisee. Kissoja emme taida jouluksi saada, mutta mukavaa on näinkin.

My last working day before two weeks of leisure. First I have to prepare for Christmas; cleaning and tidying, making carelian pastries, some food preparations. There's the tree to be bought and decorated. Then we can start enjoying the peace and quiet. I got some books from the library: Life of Pi by Yann Martel, and My sister, my love by Joyce Carol Oates. I'm looking forward to these thick books. And there's a lot of chocolate. We probably won't get the kittens for Christmas, but this is fine, too.

Päivän joulukortti

20


tiistai 17. joulukuuta 2013

Puhtaat valkoiset liinat

Olen tosissani aloittanut jouluvalmistelut. Eilen illalla kokeilin erilaisia liinoja keittiön ruokapöytään. Olen keräillyt kirppareilta ja saanut lahjaksikin paljon erilaisia valkoisia liinoja. Isoja pöytäliinoja, pikkupöydän liinoja, lautasliinoja. Liinoissa oli kuitenkin tahroja siellä täällä ja laitoinkin ison koneellisen valkoisia liinoja pesuun. Yleensä ryhdyn tähän liinapuuhaan vasta jouluaattona. Nyt liinat odottavat puhtaina silitystä. Olen edellä aikaaulussani. Tänään lähden kirjastoon hakemaan joululuettavaa.

I have started getting ready for Christmas. Yesterday I checked my white table linen. I have been buying white table cloths from flea markets and I've got some as presents. Some of them have got stains on them. Yesterday I put them in the washer and now all I have to do is iron them. Soon I'm fully prepared for Christmas.

Päivän joulukortti

17


maanantai 16. joulukuuta 2013

Joulukoristeiden etsintää

Hain vintiltä joulukoristelaatikoita ja koetin penkoa niistä tämän joulun värejä. Olen päätynyt valkoiseen päävärinä (taas kerran), lisäväreinä havunvihreää, ripaus kultaa ja hopeaa sekä luonnonvärejä, kuten puun kaarna ja ruoste. Olen löytänyt eri blogeista taittelumalleja erilaisille kirjan sivuista tehtäville esineille, kuten Vintage Housen paperitimantti, jonka tein pokkarista. Sain myös yhdessä joulupaketissa pari joulupalloa, jotka oli tehty päällystämällä vanhat joulupallot kirjasta leikatuilla suikaleilla. Olen jotenkin tykästynyt näihin eleettömiin valkoisiin koristeisiin. Lisäksi näissä on tuo kierrätyselementti, joka aina viehättää minua.

I've decided on my colour scheme for this Christmas: white, with accents of forest green, gold and silver, as well as natural colours like bark and rust. I've made some paper folding items like a paper diamond (in Vintage House blog). I've also received some Christmas baubles as present. They were made of old baubles by covering them with strips of paper cut out from old books. I'm into this kind of recycling, I think there's too much material in the world already.
 

Päivän joulukortti

16


perjantai 13. joulukuuta 2013

Joulustressi

Joka joulu se tulee. Mitään ei ole tehty. Joulukortit lähetetään viimeisenä päivänä. Pesuhuone ja sauna pitäisi siivota. Mitä leivotaan tänä vuonna. Joulukoristeet ovat vielä vintillä. Ensin pitää pyyhkiä pölyt ja imuroida. Ollaanko kotona, ketä meille tulee. Viime hetken lahjanvalmistusta. Ehtisikö vielä neuloa sukat äidille. Tavaratalon joulurenkutukset ärsyttävät. Laitetaanko kuusi tänä vuonna. Pitäisi miettiä paikka joulukorteille. Pitäisi siivota. Pitäisi leipoa. Pitäisi koristella. Pitäisi valmistautua. Missä on joulun tunnelma?

Mutta sitten, jouluaattona, kaikki on jotenkin valmista. Se mikä valmistuu, riittää.

Päivän joulukortti

13


tiistai 25. joulukuuta 2012

Jouluista

Huomaan, että blogini ei näytä kovin jouluiselta; viimeisin kuva on kesältä. Joulunalus oli täynnä kiirettä ja tohinaa. Mikähän siinä on, että joka vuosi joulu hyökkää päälle ennalta arvaamatta. Joka vuosi päätän aloittaa ajoissa lahjojen katselun ja koristelun, ettei stressi iske viime hetkellä. Ja aina olen yhtä myöhässä.

Viime vuonna jätimme joulukuusen hankkimatta, koska meillä alkaa olla vähän ahdasta. Kuuselle ei kertakaikkiaan ole paikkaa. Kävin sitten myös tänä vuonna aatonaattona omasta "metsästä" hakemassa kaksi pientä kuusenrääpälettä ja laitoin toisen olohuoneeseen lasipurkkiin ja toisen keittiöön Miirun kuuseksi.

Miirun kuusi
 
Jouluruokien kanssa tehtiin samanlaista yksinkertaistamista. Koska kukaan ei meillä oikein välitä joulun laatikoista, päätimme jättää ne hankkimatta. Kinkun paistoimme ja tein myös aattoaamuna karjalanpiirakoita ja karjalanpaistia. Kyllä joulu tulee vähemmälläkin. Tunnelma on tärkein ja joulumieli!
 


perjantai 14. joulukuuta 2012

Valkoista joulua



 
Minulle joulu on valkoinen, ehkä vihreä ja ihan vähän punainen. Huomaan siirtyväni koko ajan yksinkertaisempaan päin koristelussa. Eilen tein viirinauhaa vanhan valtiokalenterin sivuista ja laitoin sen takan eteen roikkumaan. Luulen että ostan taas valkean jouluruusun ja valkoisia hyasintteja. Nämä valkoiset ja hopeat ovat työpaikaltani.
 
I like white Christmas, with a hint of green and perhaps red. I seem to like simple things more and more. Less is more. I think my Christmas flowers will be white, hellebores and hyacints. These white and silver decorations are from my work place.