40 kuvaa

Tapahtuneita ja tehtyjä asioita viime kirjoituksen jälkeen. 
Minua Instagramissa seuraavat ovatkin pysyneet mukana, muille en ole jakanut elämääni kuin facebookissa henkilökohtaisessa profiliissani. 
Laitan jokusen päivän päästä jatkoa tälle kuvapläjäykselle. Samat kuvat ovat tosiaan instassa, sieltä voi kurkkia enempi.

https://www.instagram.com/pivikki/

♡ 

Pivikki

Huhuu, onko siellä ketään?

Onpa mennyt kuukausia hujauksessa, rankemman puoleinen"baby blues" tai rehellisesti masennus  iski voimalla kilpirauhasten heittojen lisätessä mielialan alakuloa vielä lisää. Jokin aika sitten DoberMami kirjoitti täällä *klik* tästä samasta aiheesta eli äitien jaksamisesta ja jaksamattomuudesta. Olen todella kiitollinen miehelleni joka on jaksanut minun jaksamattomuuttani, minua tukeneille läheisillemme ja ystävillemme.
 Ilmeisesti valo on päätetty sytyttää uudelleen tunnelin päähän kun jaksan tätä tänne kirjoittaa. Kevät ja valo toivottavasti parantavat minutkin.
Elvis kasvaa ja kehittyy hyvää vauhtia, 5,5 kk miehellä on painoa 10kg ja pituutta 70cm. Vaatekertoja on saanut vaihtaa hurjaa vauhtia isompaan kokoon miehen ollessa jättiläinen. Ompelinkin ppoi-ompeluleirillä minimiehelle jo 80cm vaatteita ja ilmeisesti lisää pitää tehtailla kun edelliset ompelemani 74senttiset jäävät pieniksi. Muuten poika on reipas ja kiinnostunut kaikesta, tykkää maistella kiinteitä, jotka aloitimme tällä viikolla maissisoseen muodossa. Ainakaan havaittavia haittoja ei ole tullut, normaalista poikkeavaa huutoa ei olla huomattu.
Elvis on ollut hyvin vaativa vauva, kestovaippailu loppui heti alkuunsa kun minimies ei hyväksynyt minkään kankaan tuntua vaippa-alueella, ei kuivana eikä märkänä. Joten vaipat ovat laatikossa odottamassa jotain päivää. Ehkä joskus. Minimies on muutenkin kovin huutavainen persoona, tänään käytiin lääkärillä kyselemässä josko olisi vauvalla refluksi ja saisikohan siihen jotain oloa helpottavaa, mutta lääkäri sanoi että "Vauvat nyt vaan tuppaavat huutaa aika usein." Oli siis yksi tyhjän kanssa koko reissu. Viimeeksi neuvolassa puhuin herran huutamisesta ja refluksiepäilystä niin laitettiin lähete lekurille, jotta saisimme jonkin lääkkeen lääkärin valvonnan alla kokeiluun. Ei saatu. Joten näillä eväillä mennään ja kannellaan minimiestä kantorepuilla ja liinoilla illat. Yöt Elvis nukkuu edelleen tosi hyvin, vaikkakin herää 2, 4 ja kuuden maissa syömään öisin. On hyviä päiviä ja ei niin hyviä päiviä tuon huutamisen kanssa, hyvinä päivinä ei välttämättä huudeta ollenkaan ja huonoina ei auta eikä kelpaa mikään, huono olla pienellä kaikinpäin. Pieni raasu meidän...

Innostuin neulomaan itselleni ne paljon puhutut Anelmaiset. Ohje novitan lehdissa tai Ravelryssä. (Nyt niissä on jo kukat ja lehdetkin, kuvaa en jaksanut alkaa ettimään.)

Ompeluleirillä tuli minille ommeltua paljon vaatetta, kuten rokkijäbän pipo ja huivi.

Ollaan käyty luistelemassa useamman kerran, on se kiva kun on meidänkin kylällä hyväkuntoinen luistelukenttä ja -koppi. Emiliakin on oppinut jo melko hyvin "luistelemaan" eli kävelemään luistinten kanssa.

Aloitin sateenkaaren jämistä huivia eräälle synttärisankarille, joka täyttää 10v tänä vuonna. Saapa nähdä millainen tulee...

Ostin tutulta ompeluryhmäläiseltä tilkkuja ja paketti sisälsi makoisan yllätyksen, piristi päivää kyllä isosti!

Iltatanssit kantoliinan ja Elviksen kanssa.

Mini vakavana.

Ja lopuksi ihana miehen naistenpäivä-ylläri miulle: Ruusuja! En ookkaan vissiin ihan noita-akka kun ruusuilla miuta muisti. 

Oikein ihanaa akkainpäivän iltaa kaikille teille, jotka tänne vielä eksytte miun hiljaisuudesta huolimatta!

♡ 

Pivikki

Vauvan ehdoilla

8 viikkoa on kulunut vauvan syntymästä. Nopeasti ovat viikot menneet ja tänään vasta tajusin etten ole kuulusimiamme tänne muistanut ollenkaan kirjoitella.  
Ommellut olen aika paljon, onnea on ollut paljon nukkuva vastasyntynyt. Nyt alkaa vauvan unirytmi olla melko samoissa kuin muulla perheellä, toki paristi yössä vielä syödään piiiiitkän iltatankkauksen jälkeen. Imetys on sujunut hyvin, mitä nyt heti kättelyssä sain pöpön toiseen rintaani ja antibiootein se hoidettiin - inhottava rintatulehdus. 

Tässä pieni poika "kokeilee" justiin valmistunutta college/trikoohaalaria. Nyt alkaa olemaan jo sopiva päällä, haalarissa kokona siis 62cm. Vetoketjun kohdan kohdistaminen oli iivil. Kaavat ottobre-lehdestä, vuoricollege kirppislöytö ja sydäntrikoo kangashamstereista. 

Vauvan ollessa ihan piskuinen, imettäminen imetystyynyn kanssa ja samaan aikaan neulominen oli ihan mahdollista. "Voihan villasukka"-ryhmästä villiintyneenä halusin itsekin räsymattosukat! Toteutin ne 7 veljestä merestä ja vaahtokarkista. Yhdeltä kanssaneulojalta sain ohjeen pitkävartisiin sukkiin. Käytössä ovat hieman löystyneet, joten joutunen lisäämään ohuen kuminauhan ylös.

Alkuun nuori mies inhosi vaunuja, selällään makoilua aivan hurjasti. Mutta nyt nukkuu jo tyytyväisenä vaunuissa ulkona lähes päivittäin. On vaan ollut niin kurjat sateiset kelit ettei ole oikein ulos mennä. Jospa kohta saisi itseäänkin kunnolla alkaa ulkoiluttaa synnytyksen jälkeisten vaivojen kadottua! 

Pitihän se pojalle puku ommella nimiäisiin, liivibodyn pohjana oli äitiyspakkauksesta saatu vihreäkanttinen 62cm body. Selailin vaihteeksi pinterestiä ja törmäsin ajatukseen pienen miehen puvusta... Liivissä 100% silkkiä päällipuolella ( kirppiksen ilmaislaatikon löytö - oli naisten liivi ) ja sisäpuolella mustaa satiinia. Body on alunperin äitiyspakkauksen body, josta vaihdoin ensin resorin pääntielle valkoiseksi (vaati myös toisen olkanepin irroituksen ja uuden laiton). Sitten sommittelin kaavan liiville ja ompelin sen. Sitten liivin yhdistäminen käsin toiselle olkapäälle ja saumoihin toiselle olalle ja sivusaumoihin. Housut ottobren 1/2014 pellavahousujen kaavoilla samalla mustasta satiinista kuin liivin sisäpuoli.

Poika sai nimekseen Elvis Onni Aaron. 

Kiitos juhlineille ja kauempaa osallistuneille!

Olen hurahtanut värityskirjoihin ja pimeät illat vaativat kynttilöitä... Alkaa jo hieman jouluttaakkin!

Terkkuja Elvikseltä!

♡ 

Pivikki