Olohuoneen uusia tuulia

Iltaa! Mitäs ruutujen toiselle puolelle kuuluu? Viikon paras päivä on

käsillä. Parasta perjantaissa on se kun koko viikonloppu on vielä edessä.

Tänään oli kyllä jäätävä herätä aamulla, kun viime viikonlopun ja alkuviikon

ihanan lämpöiset päivät oli vaihtuneet valkeaan maahan. Puut notkui

lunta ja maassa liki 10cm lumikerros. Voi elämä sentään miten kelit voi

näin valtavasti vaihdella. Tuo aamuinen keli olis just ihana joulukuussa,

mutta että huhtikuun lopulla?! No toivotaan, että kunnon ihana kevät

palaa pian. Pitkästä aikaa sisustusjuttuja.. Ehkä huomasittekin, että 

olkkarissa on muutama uudehko juttu? Pähkäsin pitkään millaisen maton

ostaisin olkkariin ja päädyin isoon juuttimattoon. Eteisen musta lipasto

siirtyi olkkariin ja lipaston kaveriksi ostin mustan kaaripeilin, joka

on aikas kiva. 

 

 

Rottinki miellyttää silmää aika paljon ja löysin myös tovi sitten pienen

rottinkijakkaran sohvan viereen. Just soppeli soffan viereen kahvikupin

pidikkeeksi ;) Aamu alkaa aina aamupalan jälkeen sohvannurkasta

kahvikuppi kädessä. Milloin mustana milloin maidon kanssa. Niin ja

onhan muuten olkarin pöytäkin vaihtunut. Ovipöytä alkoi tympiin

sen ison koon vuoksi ja kaipasin jotain muuta. Nykyisen pöydän

on mies aikoinaan tehnyt. Jalkoja hieman lyhennettiin ja pöydästä

tuli aika passeli olkkariin. Vaihtelu virkistää. Ja kimppu kukkiahan

on aina yksi ihana virkistäjä.

 

 

 

Räntäsade alkoi jälleen illan myötä. Tänään ei voinut tehdä muutakuin

sytyttää kynttilät ja laittaa takkaan tulet. Just passeleita juttuja tämmöiselle

kelille. Tällä hetkellä takka lämmittää ja poppi raikaa nuoremman pojan

huoneesta. Ihana kun tulevat vielä kavereiden kanssa iltaa istumaan.

Toisesta huoneesta kuuluu höpötys ja nauru pleikan äärestä, pienin 

kotiutui hetki sitten synttäreiltä ja pötköttelee sohvalla. Perjantai-

iltana meillä otetaan rennosti- kukin tavallaan. Nautihan sinäkin 

viikonlopusta!

 

Rennot pääsiäisenpyhät

Huomenta ja hei hyvää pääsiäistä! Ajattelin jo perjantaina, että palaan pitkästä

aikaa blogia päivittämään mutta en vaan saanut ryhdyttyä. Mihin ihmeeseen

maaliskuu mennä viuhahti? Huhtikuussa mennään ja pääsiäisenpyhiä vietetään.

Pääsiäinen on niin kivan rento juhla. Extravapaata töistä ja rentoa oloa. Ei

mitään paineita ja mennään fiiliksen mukaan. Pienesti pääsiäiskoristeita ja

kukkia. Hitaita aamuja ja päiviä. Roppakaupalla ulkoilua, santsikierroksia

kahvia, läheisiä ihmisiä ja suklaamunia. Pyhinä on kiva, kun saa rauhassa

leipoa ja tehdä ruokaa. Kattaa pöytä nätiksi ja syödä hyvin. Tänään istutaan

ekkua kertaa tälle pääsiäiselle koko perheenä syömään. Nuorisolla alkaa

olla omat menot ja aikataulunsa, joten tänään saan kaikki samaan aikaan

pöydän äärelle. Tehdään aika usein pääsiäiseksi iso satsi kebabbia ja niin

tänäkin vuonna. Isäntä alkoi tekemään pitaleipätaikinaa. 

 

 

 

 Kuvissa pääsiäisen 2021 tunnelmia. Uuden puhelimen myötä kameraan ei ole

juurikaan tullut koskettua, joten puhelinräpsyjä nämä. Mitäs teille kuuluu ja

kuinka pääsiäinen on sujunut? Niin ja oletteko te vielä siellä, kun päivitykset

on jääneet vähemmälle? Instassa olen aktiivisempi sen nopeuden vuoksi :)

 

Ihanaa pääsiäisen jatkoa!

 

 

Aurinkoisia päiviä

Moikkis! Onpa edellisestä postauksesta aikaa jo ihan reilusti. Tammikuu

on selätetty ja helmikuukin jo puolivälissä. Helmikuu on hellinyt super

ihanilla talvikeleillä. Pakkasta on ollut sopivasti ja aurinko paistanut lähes

joka päivä. Kelit on olleet ehdottomasti korona-ajan kantava voima. Luonto-

äiti on nähnyt meidät hätääntyneet ihmiset poikkeausajan keskellä. Nyt

olleen siellä elämän perusasioiden äärellä. Ulkoilua talvilajien parissa tai

retkeillen. Väljempiä aikatauluja, jotka voimaannuttaa ja uskon, että niitä

kiitollisuudenkin aiheita on noussut esiin ihan eri tavalla. Niitä ihan pieniä

ja tavallisia asioita arjessa. Vaikka epävarmuus jatkuu eikä tiedä koska 

tämä kaikki loppuu niin luotettava on, että joskus kuitenkin.

 

 

Tänään on ystävänpäivä. Kiitos teille ystäville ja tuttaville vuosista,

joita on yhdessä kuljettu <3 Elämän suurinta rikkautta on ystävät ja

hetket joita heidän kanssa jakaa muistoja tehden. Tänään on myös

laskiainen ja sunnuntai aamupäivä startattiin pulkkamäessä pienten 

kaverusten kanssa. Mäen laskussa pidettiin kuuman kaakaon pituinen

tauko. Naurulla ei ollut rajaa, kun meikäläinenkin innostui laskemaan

tyttöjen kanssa. Siinnä ihmettelin kuinka ihmeessä nykyään tehdään

kapeamman mallin pulkkia ja laskuvälineitä ;)  

 

Pulkkamäen aikana karjalanpaisti hautui uunissa monta tuntia ja maistui

valtavan hyvälle. Ruuan päälle juotiin pullakahvit. Laskiaisen ja ystävänpäivän

yhdistelmään sopivat hyvin sydämen malliset pullat. Voitte uskoa, että

nuo pullasetkin maistuivat ulkoilun päätteeksi.

 

 

 

 

 

 

Perjantaina hakemani kukkakimppu on tuonut niin paljon iloa ja silmän

ruokaa viikonloppuun. Kukkavalikoima on nyt ihan huikean ihana.  Tässä 

ihmettelen rauhaisaa kotia ja ihastelen kukkia. Muu väki on omissa 

menoissaan kavereiden kanssa ja isäntä kera neidin harkoissa. Nautin

myös ikkunoista tulvivaa valoa. Ihan uskomattoman paljon päivät jo

pidentyneet ja miten paljon auringonpaiste tuo energiaa. 

 

Ihanaa Ystävänpäivää <3

Talviaika ja parhaat pannarit

 Moi talviaika! Nykyisin oon iloinen talviaikaan siirtymisestä ja kellojen

siirron johdosta tulevaa yhtä extratuntia tälle sunnuntaille. Kun lapset oli

 pieniä niin inhosin näitä kellojen siirtoja, sillä meidän aamuvirkut heräsivät

entistäkin aiemmin. Etenkin pojat olivat pieninä tosi aamuvirkkuja ja muistelen

niitä aamuja, kun toinen saattoi olla jo ekoilla päikkäreillä klo 8 aamulla ja

olin liki tehnyt jo viikkosiivotkin tuolloin :D Hyvin usein kuin nakutettu

heräiltiin tuolloin 5.20 ja vaikka aamuvirkku olenkin niin nuo heräämiset

oli silti vähän liian aikaisin. Kuuteen tai vähän ylikin köllittiin pehkuissa

ennenkun noustiin ylös. Mutta nuo ajat oli ihania aikaisista aamuista

huolimatta. Kun oltiin syöty aamupalat ja pienempi pojista lähti ekuille

aamu-unilleen niin minä ja esikoinen mentiin sohvalle köllötteleen ja

 kattomaan lastenohjelmia. Toinen nautti siitä kaikesta huomiosta ja

kaksinolosta. Nykyisin en tahdo häntä saada enään millonkaan mihinkään

kaksin. Niin ne ajat muuttuvat vuosien vieriessä. Ja nykyisin meillä ei

todellakaan heräillä liian aikaisin vaan kolmikko posottelee tyytyväisenä

niin pitkään kuin mahdollista. Että hei teille aamuvirkkujen vanhemmille

tsempit tämän herken heräilyihin, mutta kyllä se uni vielä aamuisin

teidänkin lapsille maistuu <3 

 

 

 

 

 

 

Viikonloppu on tarjoillut sitä parastaan. Yhteistä tekemistä (tai siis nelistään)

omaa aikaa ja touhuja, ulkoilua, ei minuuttiaikatauluja. Ja siis mitkä kelit!

Ihana pikku pakkanen ja auringonpaiste. Käytiin eilen mökillä tsekkaamassa

onhan kaikki okei, tuikattiin takkaan tulet ja juotiin mökkikahvit. Siinnä

samalla suunniteltiin pikkuruisen mökkeröisen to do suunnitelmia ensi

keväälle/kesälle. Aivan sormet jo syyhyttäis päästä hommiin. Laitoin vähän

tunnelmapaloja mökiltä Instagramin kohokohtiin jos tahdot kurkata.

 

 

 

 

 

Mun hyvä ystävä on ihan mestari tekeen pannukakkuja. Siis niin hyviä

 pannereita ei muut teekkään. Viikko sitten sunnuntaina kyselin hältä

ohjetta, jolla minäkin onnistuisin. Ja aika hyvin onnistuinkin mutta en

mä saa niitä niin hyvin nousemaan mitä ystäväni. Hän on muokannut

muokannut netistä löydettyä ohjetta hieman ja kirjoitanpa sen tännekin

ylös. On noi pannarit niin hyviä, että päätin uusia viime sunnuntaisen ja

paistoin niitä tällekin aamulle. Pannarit, maustamaton jogurtti, mustikat

sekä bansku. Mikä ihana makuyhdistelmä! Pikku sipaisu Nutellaa vielä

kaveriksi niin ei parempaa yhdistelmää olekkaan. 

Pulleat pannarit

 

4dl vehnäjauhoja

1rkl vaniljasokeria

1 rkl hienoasokeria

ripaus kardemummaa

1tl soodaa

3/4 suolaa

n. 200g kreikkalaista jogua

tai kermaviiliä

2 kananmunaa

vajaa 2dl maitoa 

- Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää jogurtti, munat ja maito

- Sekoita tasaiseksi ja anna turvota n. 20 min.

- Paista paistinpannulla miedolla lämmöllä pieniä pulleita pannareita.

 Käännä pannukakku heti kun mahdollista.

- Nauti tuoreeltaan marjojen, jogurtin, kermavaahdon, nutellan tms. kanssa

 

 

 

 

Kannoin jokunen viikko sitten terdelle hankkimani sohvan olkkariin, jotta

löhötilaa olisi enemmän. Silmä ei oo meinannut jotenkin tottua ollenkaan,

mutta siinne se nyt saa nököttää. Ihan hyvä siinnä on huilia- ihan uni

tuli siinnä itselleni illalla kun yhdessä yritettiin telkkua katsoa :) Mitä

sanot tuosta sohvasta- passaako yhtään tuohon vai pitäisikö viedä pois?

Olkkari kaipaisi niin paljon jotain muutosta. Haaveilen muuten, että

laitettaisiin makkarin pariovet umpinaiseksi. Sekin toisi uutta ilmettä.

Vanhantyyliset pariovet ja niihin ihanat vihreät kranssit riippumaan

joulun ajaksi.

Meiltä on kaikki omissa menoissaa ja mä oon täällä hipsutellut lenkin

jälkeen villasukissa ja löhövaatteissa. Aurinko painui pilveen ja nyt on jo

aika hämärää. Oon täällä itsekseni ollessa korkannut joulumusa kautta.

Ihan vaan hiljokselleen jouluista pianosoittoja, ihanan rauhallisia sointuja.

Kynttilät palaa ja nyt taidan surffailla vähän nettikauppoja josko jo

jotain löytyisi pukinkonttiin? Ai että vuoden parasta aikaa kohti mennään.

Just sulle toivotan oikein rentouttavaa iltaa!

 

Kaunein kukkakimppu ikinä

Iltaa! Voittehan kaikki hyvin siellä ruutujen toisella puolella? Täällä 

kaikki ainakin toistaiseksi hyvin, mutta tällä viikolla meistä ihan jokainen

on kyllä alkanut ikävöimään niin harrastuksia, kavereita ja jopa koulua.

Pienin on kyllä kaivannut koulua jo ihan alusta saakka. Eiköhän se normi

elämä taas joskus palaa. Ihan toiveikkain mielin ollaan. Vaikka toissa 

aamuna eteen sattuihin otsikko, että sosiaalisia rajoituksia voidaan joutua

jatkaa aina 2022 vuoteen saakka?? Halusin kuitenkin suojata itteäni ja

skippasin koko jutun. Tuntuu, että ei jaksa enkä halua jotenkin lukea

kokoajan aiheesta. Kymppiuutiset kun joskus kuuntelee niin se riittää.

Mä hain kuulkaa tänään kauneimman kukkakimpun ikinä paikallisesta ja ihan

parhaasta Mari Havian kukkakaupasta. Tilasin kimpun jo etukäteen ja kävin sen

vain maksamassa liikkeessä. Tämä on niin kesäinen ekoine syreneenin

kukkineen ja noi värit. Tästä kimpusta tuli kyllä niin ihana fiilis. Ja nyt

kun kotona ollaan paljon niin viihtyisyys sekä kodikkuus on enemmän kuin

 tärkeää. Ja ihana kun voi myös tukea paikallista pienyrittäjää edes vähän.

Mulla on meneillään 4 päivän vapaat. Noi viikonlopputyöt tekee mukavasti

arkivapaita ja ne on kyllä tässä vaiheessa ihan mielettömän tärkeitä. Tänään

on lapset taas ahkeroineet ja mä yrittänyt jeesata sekä tehdä blogihommia.

Kun kouluhommat oli tältä viikolta saatu pakettiin niin tilasin lapsille

ylläriksi Arnoldsin donitsit kotiinkuljetuksella, joka kuului sopivasti hintaan.

Kyllä oli väki mielissään! Pieniä iloja ja extrajuttuja heille. Illan pyörä-

lenkin jälkeen sytytin kynttilät ja laitoin takkaan tulet. Jotenkin niin

kalsea keli ulkona. Sain myös yökyläkutsun tulevalle yölle.. neiti kutsui

mut hänen uuteen levitettävään sänkyyn unikaveriksi :) Voi hyvin olla,

että aamulla löydin ihan omasta sängystä kylläkin, sillä neiti on kova

pyörimään ja höpöttämään unissaan.

Mukavaa viikonloppua!

Maaliskuu joka muistetaan aina

Iltaa! Pitihän se arvata, että kerrankin kun nostettiin ajoissa lumikolat

varaston välikatolle niin saadaan takatalvi.. Tänään on satanut vankka kerros

lunta. Mutta onneksi ilta-aurinko alkoi paistamaan ja sulattaa lunta hyvällä

vauhdilla. Tässä vaiheessa kevättä ei todellakaan kaipaa lunta.. vaikka ihan

joka vuosi se takatalvi yllättää! Ilta-aurinko paistaa niin kauniisti ja valo

siivittelee olohuoneessa. Ihanaa kun valoa riittää lähes yhdeksään saakka.

Vaihdoin olkkariin pitkästä aikaa vanhan pöydän, jonka mies on tehnyt

joitakin vuosia sitten. Nähtäväksi jää jääkö pöytä olkkariin- nyt sille

ei löytynyt vielä vapaata tilaa varastosta rempan jälkeen. 

 Maaliskuun viimeistä päivää viedään ja huomenna vaihtuu jo huhtikuu.

Maaliskuu 2020 jää kyllä ikuisesti mieleen.. Kun eräänä ihan tavallisena

päivänä ihan kaikki muuttui. Koko pakka meni kerrallaan sekaisin ja pois

oikeasta ihan kaikilla ihmisillä kaikkialla maailmassa. Täytyy sanoa, että

en olisi koskaan uskonut näkeväni tällaista. Poikkeustila meille suomessa!

Edelleen tuntuu ajoittain epätodelliselta. Tämä tilanne koronaviruksen

vuoksi opettaa meitä ihmisiä ihan sairaan paljon. Opettaa arvostamaan niitä

tuikitavallisia asioita, niitä itsestäänselvyyksiä. Ja ennenkaikkea opettaa

meitä ajattelemaan oman navan lisäksi muita ympärillä olevia.

Mutta nyt ryhdyn kauppalistan tekoon ja kauppaan mars! 

Mukavaa viikon jatkoa <3

Perjantaita!

Iltaa! Ai että viikon ehkä parhain päivä on täällä. Koko viikonloppu

vielä edessä. Perjantai-ilta pyhitetään relaamiselle. Se on viikon ainoa 

päivä, että kenelläkään ei ole harkkoja. Ei siis pakollista lähtöä mihinkään.

Vaikka useinhan lapset keksii kyllä perjantai-illalle jotain mukavaa puuhaa,

koska viikonloppu. Tänään pojat lähti illaksi jääkiekkomatsiin ja kyllähän

sitä mielellään kyytsää lapsiakin, kun tietää missä he menevät ja kenen

kanssa. Tilanne voisi olla toisinkin. Olen muuten kerran jos toisen miet-

tinyt, kuinka paljon fiksumpia nuo nuoret nykään ovatkaan. Silloin

omassa nuoruudessa ei todella vietetty perjantai-iltoja jääkiekkopeleissä,

ulkojäillä ja pingistä pelaamassa urheilutalolla. Sillon oli kyllä ihan eri

hommat. Mutta hyvä näin, todella hyvä! En muuten tiedä, että vieläkö

nykysin järjestetään esim. discoja? Sillon omassa nuoruudessa niitä

oli joka perjantai ja siellä jorattiin kybällä kamujen kanssa.

 Tämä päivä on pitänyt sisällään kyyneleitä. Surun ja ikävän kyyneleitä,

kun setäni saatettiin viimeiselle matkalle. Kyllä nämä päivät ovat raskaita

ja saavat voimat ihan nolliin. Kaunis ja lämminhenkinen muistotilaisuus.
Elämän rajallisuus ja nopeat äkkikäännökset ovat aina yhtä kovia juttuja.

Hautajaisissa oli mukava nähdä sukua, joita ei ole nähnyt aikoihin. Serk-

kuja lapsineen, tätiä ja setiä. Nykyään se on lähinnä hautajaiset, joissa

sukua näkee laajemmalti. Olen aina harmitellut sitä, että mulla ei ole

oikein koskaan ollut sellaista serkkuseuraa mitä monilla muilla on.

Vaikka meillä on iso suku ja serkkujakin paljon niin meidän perhe on

asunut kauempana mummulasta ja muusta suvusta. Joten harmikis

ei olla oikein koskaan päästy tutustumaan toisiimme. Se harmitti

lapsena todella paljon, kun muilla kavereilla oli serkkuja kavereina.

Ja kyllä se vieläkin vähän harmitaa ja tänään juuri mietin miten

ihana on, kun omilla lapsilla on paljon serkkuja ja seuraa toisistaan.

Hautajaisissa otettiin myös kuvia serkuista ja pikkuserkuista, joita

olikin jo reilu kolmekymmentä. Onnea on iso suku!

Viikonlopulle on muuten mukavia suunnitelmia ja reissuakin säbän parissa.

Rakkaudesta lajiin ja kannustamiseen! Onkos teillä viikonlopulle suun-

nitelmia? Muistakaa ainakin huilia! Mä täällä odottelen Voice of finlandia

alkavaksi. Se on kerta toisensa jälkeen niin kivaa katseltavaa.

Rentoa viikonloppua!

Takkuava viikko

Moikku! Mites teidän viikko on sujunut? Täällä on ollut viikko kyllä niin

takkuinen ettei mitään rajaa. Näköjään eka täys viikko otti kaikki mehut irti ja

vielä extraakin. Arkirumban käynnistyminen, kiireet illat ja sen myötä

myös väsy ollut omaa luokaansa. Eihän se muuta tarvii, että jo se tekee

oman tökkimisensä. Väsyneillä aivoilla ei saa mitään hyvää aikaan se on

taas nähty ;) Eilen huokasin helpotuksesta, kun perjantai viimein saapui

ja illalla kun mietin kuluneita päiviä niin ajattelen, että tällä viikolta ei

jäänyt mitään hyvää muisteltavaa. Yritän useimmin miettiä positiivisen

kautta, mutta eilen ei vain meinannut irrota.  Mutta sitten kuitenkin kun

tarkemmin mietin niin kyllähän niitä mukaviakin hetkiä mahtui noihin

 paskimpiinkin päiviin, jolloin mm. on jouduttu kolaritilanteeseen, sattu

 suruviesti, jouduttu palauttelemaan mieleen kovemman puhuttelun

kautta sovittuja rajoja ja sääntöjä, töppäilty aikatauluissa ym. Että

jos paljon huonoa niin myös jotain hyvää löytyi kuluneesta viikosta.

Tämä viikko on laittanut miettimään jälleen niitä elämän tärkeimpiä asioita.

Kuten oma perhe ja tukiverkosto. Joita liian usein pitää itsestään selvyyksinä.

Erityisesti tilanteessa, jossa kaikki tuntuu kaatuvan päälle on niin tärkeä

tietää, että on joku jolle soittaa ja pyytää apua nopeallakin aikataululla.

Tällä viikolla meinasi iskeä hätä, kun matka tien päällä katkesi yllättäen

illan kuskausrumban keskellä. Kun se kirjaimellisesti katkesi. Siinä

hädässä ja tärinässä alkaa miettimään, kuinka saa kaikki juuri ympäri 

kaupunkia ripotellut lapset haettua harrastuksista kotiin. Onneksi puhelun

päässä oli veljeni, jolta ollaan saatu korvaamattomasti apua muutenkin.

Molemminpuolisen avun antamista pyyteettömästi. Nämä ovat niitä

asioita, joita on tärkeä vaalia. Veljelle itketyt itkut, lohdutus ja apu.

Se tuntuu erityisiltä noiden paskojan päivien jälkeen. Se, että ympärillä

on ihmisiä ei ole kaikille selvää. Tämän viikon yksi asia muistutti

siitä, kuinka joillakin ei ole lähellä sellaista kenen puoleen kääntyä

elämän pienemmissä ja isoimmissa asioissa. Tai ehkä sellainen ihminen
onkin lähellä, mutta vaikeiden aiheiden puheeksi ottaminen on
vaikeaa. Puhuminen vain helpottaa niin paljon, kun saa huutaa
ulos just ne ajatukset ja tuntee mitä milläkin hetkellä kokee.

Onneksi suurin ketutus ja harmitus alkaa olla poissa. Ja tämä viikonloppu

pyhitetään kotoilulle. Tulee just oikeaan hetkeen, sillä viikko oli niin

kiireinen ettei edes pyykkiä ehtinyt pestä ja voitte uskoa millaset satsit

sitä tuolla koreissa odottaa ;)  Tammikuun plussakelit ja harmaus saisi jo mun

 puolesta riittää! Kotona vallitsee kaaos rempan keskellä ja sitä meinaa olla 

vaikea kestää. Mutta lopputulos palkitsee :) Mä paistoin ison kasan 

lättyjä ja aletaan herkutteleen niin suolaisia kuin makeita versioita.

Hei halataas heti niitä vierellä olevia, koska elämä ja rakkaat ihmiset <3

Mukavaa iltaa!

Helou vuosi 2020

Tammikuun ensimmäinen päivä ja uusi vuosikymmen on täällä. Edellisen

vuosikymmeneen mahtui niin paljon asioita, että on jännä nähdä mitä kaikkea

tuleva kymmenvuotinen tuo tullessaan. Eihän tiedä kuulkaa vaikka tästä

kymmenen vuoden kuluttua olisi tanssittu jo jonkun lapsen häitä tai, että

olisin jo mummu.. hih :) Mä olen itse tullut äidiksi 23- vuotiaana ja äitini

mummuksi 43- vuotiaana. Nähtäväksi jää mitä kaikkea vuodet tuokaan

mukanaan. Mutta hei nyt kuitenkin ollaan tässä hetkessä ja tänään on

kuulkaa otettu niin rennosti eilisen uudenvuoden vastaanotton jäljiltä.

Käytiin me sentään lenkillä aamupäivällä niin "talvisessa kelissä". Sillä

välin lämpeni päiväsauna ja kyllä uuden vuoden löylyt maistui makeasti.

 Joulukuusi tönöttää vielä olkkarissa ja vielä jouluisia värejä on esillä.

Mailegin Nissejen aika tuli eilen lähteä odottelemaan ensi joulua. Ähky

jouluun iski jo niissä määrin. Viikonlopun tullen siivoilen lopun joulun

pois ja täytyy sanoa, että sen tuomaa raikkautta jo odotan.

 

 

Hyvin makeissa merkeissä on tämä päivä vielä vietetty ja yritetty tuhota

loppuja herkkuja. Innostuin lukemaan lomalla, kun aikaa kerrankin

on ollut ihanasti. Parhaillaan lueskelen Loirin kirjaa ja sitä on vielä

reilusti jäljellä. Kuuntelin Lauri Tähkän kirjan ja se oli aivan huikean

ihana, juuri sopivan pituinen ja niin tärkeää sanomaa täynnä. Aloitin

myös kuuntelemaan Vappu Pimiän Valonantajat kirjaa, jossa en ole vielä

niin kovin pitkälle päässyt mutta se vaikuttaa myös hyvälle. Tätä kirjaa

mulle suositteli eräs ihminen, joka omaa ehkä positiivisimman asenteen

ja erittäin lämpimän sydämen <3  

Juu se on kuulkaa huomenna arki. Lapset palaavat kouluun ja me vanhemmat

töihin. Isännällä koittaa uudet tuulet uudessa työpaikassa, jota odottaa jo

innolla. Itse olen miettinyt myös työkuvioita aika paljon viime aikoina.

Onnea vuoden ensimmäiseen viikkoon!