Töp-töp-töpöttelyä

Hiljaa hyvä tulee, tän comebackin kanssa nimittäin. Ei viittinyt heti alkaa mitään postausryöppyä tehtailemaan, ettette ihan hämmenny, niin pidin taas parin kuukauden tauon... Hahah, niin varmaan! :D On vaan ollut semmonen suorittaminen näiden kouluhommien kanssa, et ei pysty mitään kovin aikaavievää tekemään. Nyt mulla onneks melkeen alko kesäloma! Tai siis suurin osa lähti harjoitteluun, mutta mä ajattelin painottaa sen kesään, niin nyt on aikaa tehdä välillä muutakin. Paitsi että parin kurssin portfoliot on tekemäti, baletti- ja teatteriharkat on pari kertaa viikossa ja yks toinen harjotteluntapainen vielä kesken, samoin siihen on kirjottamatta noin viiskyt sivua tekstiä... :D Mut ei anneta tekemättömien töiden vallata tätä postausta, pistetään lakkaukset peliin!

Kuten sanottu, aika on ollut rajallista, joten tämän parempaan en ole kynsienkään kanssa kyennyt. Näissäkin mulla oli aluksi pelkkä vaaleansininen ja valkoinen, mut kärkien alkaessa kulumaan oli pakko heittää siihen vielä turkoosia... :D Mut näistä tuli aika hauskat, koska alemmat kerrokset pistin oikeeoppisesti pesusienenpalalla, mut tummempaa laitettaessa mulla ei ollut mitään välineitä tarjolla ja töpöttelin ihan vaan lakan omalla sudilla ja siitäkin tuli aika jännä pinta! :) 

Lakkoina käytetty Maybellinen ikivanhaa Coloramaa (valk), Models Ownin Baby Bluesia (vaalsin) ja turkoosista en ole ihan varma, kun nappasin sen kaverin varastoista. :S 

Heitän vielä tähän samaan tällaisen kuvan. Oltiin kaverin (sama kaveri, jolta lainasin lakkaa! :D ) kanssa menossa kaupasta hakemaan suklaata mutakakkua varten ja valitettavasti samassa rakennuksessa oli Seppälä. Superalennuksineen. Siitä ei seurannut hyvää! :D 

Models Ownithan on pitkään olleet alennuksessa Seppälöissä, kun ne poistuu valikoimista kokonaan. En ole silti raaskinut ostaa. Nyt niissä oli hintalappu 1,20€ ja kaiken lisäksi aletuotteita sai kaksi yhden hinnalla. Models Owneja 60snt/kpl siis. Iiiiiiiiiiiarjahtjhastjkhaskthwakthhawtwhf! :::OOO 

Olen kurtistellut kulmiani ikuisuuden tolle homeenväriselle MO-sarjalle, mut yllättäen ne alkokin näyttämään ihan kivoille. Nappasin mukaani kauheen pyörittelyn jälkeen tummansinisen Prussian Bluen, homeensinisen (anteeks :D ) Moody Greyn, kuivahtaneen marjapuuron värisen Vintage Pinkin, kultashimmerisen nuden Naked Shimmerin ja kultashimmerisen oranssin Zest A Pealin. Toi kuva vääristää aika pahasti noi värit, siinä on joku supertaiteellinen Instagram-filtteri. :P

Enkä mä voinut jättää Wild&Mildejakaan sinne ihan yksin kolkkoon myymälään! Niitä sai 50snt/kpl. Päädyin keltaiseen Moon Walkiin, pinkkiin Tough Enoughiin (ihan kun mulla ei ois pinkkejä jo ihan tarpeeks, mut se sopi näihin kahteen niin kivasti!) ja vihreeseen Neon Limeen. 

Kassalla herrajjesttasssentäääänmunkanssani mua tuijotti suurilla silmillä vielä vadillinen hilelakkoja, ja koska mulle oli tullu kanta-asiakkaan etutekstari edellisenä päivänä ja sain -30% yhdestä normaalihintaisesta tuotteesta, oli ihan pakko siitäkin valita joku. Onneks se mun kaveri oli mukana, muuten olisin valinnut kolme. :D Tota ei hirveesti kuvan keskeltä erota, mut kyseessä on Golden Rosen joku ihan kummallinen hilesekoitus valkosella pohjavärillä. Olen niiiin ulkona näistä uusimmista kynsilakkauutisista, et tää voi olla jo so last season, mut mulle tää on ainakin ihan uus juttu! Laitan sitä tänään kynsiin, niin saatte lähikuvaa pian. :) 

Sitten vielä pari ilmotusasiaa! Sain viimeinkin uuden puhelimen. Mun vanha iPhone 3, joka on käynyt mun hermoille jo viimisen puolen vuoden ajan, sai viimein korvaajan, joka on iPhone 4! :D Vanha ei suostunut välillä ottamaan yhteyttä soitettaessa, mikä oli tosi kivaa välillä varsinkin neljältä aamuyöllä, kun yritti tavottaa kyytiä kotiin, ja viime aikoina tekstarinkin saaminen perille alko olla aika haastavaa. Puhumattakaan siitä, et Instagram-addiktina halusin paremman kameran. Koulutöidenkin puolesta se oli hyvä juttu, koska meidän pitäisi kauheesti kuvata meidän töitä vaihe vaiheelta, ja koita siinä nyt sit kuvata kolmen megapikselin kameralla yhtään mitään. Tossa uudessa on kahdeksan mpx kamera ja nyt saan otettua ihan vaikka tännekin helposti kynsikuvat kännykällä! Nyt täytyy vaan vähän jänskyttää ton puolesta, koska sain ton halvalla kaverilta, joka on kerran uittanut tota vesilätäkössä yön yli... :D Olen käyttäny sitä nyt muutaman päivän ja ainakin vielä toimii ihan moitteettomasti! :)

Ja vielä yks asia! Instagramista kun oli puhe, mua saa seurata siellä, crrayon on nimimerkki. Kuvaan sinne ihan mun arkipäiväistä elämää, joten jos kiinnostaa stalkata, sinne vaan! :) 

Kynsienkoristelua oppimaan!

Äääärgh miten hirmukiire mulla on ollut ja arvatkaapa miksi! No siksi, että meidän koululla järjestetään tapahtuma, jossa olen vetämässä kynsitaidetyöpajaa, opetan siis kynsienkoristelua. :)

Tässä mainos! Klikkaamalla saa isommaksi. Eli Oko-operaatio järjestetään ensi lauantaina mun koululla Hämeenlinnassa. Siellä on myynnissä opiskelijoiden tekemiä juttuja ja voi osallistua erilaisiin työpajoihin. Ainakin mosaiikkityöpaja ilmoituksesta puuttuu vielä! Tämän on tarkoitus myös tehdä meidän koulutusohjelmaa tunnetuksi, joten nyt te jotka olette multa tästä kyselleet, tässä on teidän tilaisuutenne tulla paikan päälle kyselemään, katselemaan ja ihmettelemään. Pääsette tapaamaan alan opiskelijoita, katsomaan mitä täällä oikeasti tehdään ja millaisissa tiloissa. Ihan mahtavaa! :)

 

Tässä vielä mun mainos. Päivän aikana opetellaan vesimarmorointia, koristelulakkojen käyttöä, liukuvärjäystä ja leimaamista. Lisäksi pidän pari kertaa sellaisen yleisen luennon kynsiharrastuksen aloittamisesta, jossa käydään läpi kynsilakkamerkkejä, välineitä, yleisiä ongelmia jne. 

Pajamaksu on kolme euroa ja se sisältää kaikki tarvittavat välineet sekä kotiinvietävän ohjeen tekniikasta. Lisäksi samaan hintaan pääsee luennolle ilmaiseksi. Jos ei ole osallistunut työpajaan, luento maksaa euron. 

Tässä teille siis aikamoinen tilaisuus oppia kynsitaiteilijoiksi, tai ainakin saada eväät sitä varten. Paikan päältä voi ostaa myös joitakin kynsitarvikkeita esimerkiksi lasiviiloja, dotting tooleja ja timantteja. Kaiken tämän lisäksi jos uskaltaa pajan päätteeksi tulla kiskasemaan mua hihasta ja sanoa että on mun blogin lukija (myös piilolukijat yms. lasketaan ;)  ) voi saada pienen yllärin... (Ylläreitä jaossa runsas mutta rajoitettu määrä!)

Eli ens lauantaina sitten kaikki mukaan, tämä on sellainen tilaisuus ettei kannata missata! :)

Ihihihihihihiiiiii ainakin mä olen niiiiin innoissani! :D

PS. Aloin tänään ottamaan kuvia mun viikosta, ja teen siitä postauksen noin viikon kuluttua. Sitten ehkä ymmärrätte miksi postaustahti on hiipunut tämän vuoden aikana... :D

Tupatarkastus!

Lupailin aiemmin, että pääsette kurkkaamaan millasessa paikassa asun ja saamanne pitää! Koitin tehdä seitsemän kertaa videopostausta, mut pakko se vaan on myöntää, et munsta ei oo puhujaksi, kirjotan mielummin. Joten ne seitsemän videota hylättyäni päätin hoitaa homman valokuvien avulla, jolloin voin samalla myös kertoa itse muutosta, joka ei ollut helppo prosessi, joten luvassa höttöä ja vähemmän höttöä! :)

Kuvat klikkaamalla isommiksi!

Viime kesänä heinäkuussa oottelin kirjettä yhteishaun tuloksista. Hain opiskelemaan lastenohjaajaksi, sosionomiksi (toista kertaa) ja ohjaustoimintaan. Sain ekana kirjeen lastenohjaajankoulutuksesta, et jes, munt on valittu sinne! Viikon päästä mulle tuli kuitenkin kirje HAMKilta, muistan vieläkin sen aamun, kun kävelin postilaatikolta meidän talolle ja olin avannut kirjeen. "Onneksi olkoon, sinut on valittu opiskelemaan HAMKiin!" Siinä vaiheessa piti lukee kirje vielä kolmesti uudelleen, koska kaks edellistä yhteishakua ei ollut tuottanut tulosta, ja nyt mut oli valittu satojen hakijoiden joukosta ammattikorkeeseen! Olin vielä mielestäni valintakokeissa kämmännyt yhden tehtävän tosi pahasti... Riemun jälkeen tuli sit melkeinpä paniikki; opiskelenko lastenohjaajaksi ja asun kotona seuraavat kolme vuotta, johon olin henkisesti valmistautunut, vai muutanko kotoa kahdensadan kilometrin päähän kahden kuukauden sisällä opiskellakseni jotain, josta en ole edes varma mitä se on? Mietin asiaa seuraavat pari viikkoa pääni puhki. Mulla ei tosiaan ollut mitään hinkua lähteä kotoa kämäseen kerrostaloyksiöön itsekseni asumaan. Mut tää oli mun tilaisuuteni, ei sitä voinu päästää menemään. 

Joten monien itkujen jälkeen päätin lähteä! Aika äkkiä siinä sai alkaa kattomaan tavaraa läpi, mitä tulee mukaan, mitä heitetään pois ja mitä jätetään säilöön. Kuvissa näkyy mun huone, kauhee sekasorto, kun raahasin sinne mun koko omaisuuden ympäri taloa pakattavaksi. Toisaalta oli tosi kivaa, toisaalta tosi haikeaa, kun tuttu huone vähitellen tyhjeni... 

Se, mitä odotin ehkä eniten koko muutossa oli se, et saisin viimeinkin mun ihanat keittiötavarat käyttöön, joita olin jo viis vuotta ostellut itse ja toivonut lahjaksi! 

Mut vaati se uhrauksiakin. Päivää ennen, kun sain tiedon kouluun pääsystä, olin kerännyt edellisen palkan ja käyny ostamassa pullalautaset, kahvikupit ja tassit itelleni, kun haluamani sarja oli alennuksessa. Luulin asuvani seuraavat kolme vuotta kotona, joten voisin ihan hyvin pistää 80€ niihin astiohin, kun ei mulla mitään kuluja ollut! Niinpä, mitä nyt kämppä pitäis seuraavaks vuokrata ja ostaa sinne kauheesti kaikkee tarpeellista kahvinkeittimestä lähtien, joten säästöpossu sirpaleiks vaan! Keräsin tähän asti viissenttisiä purkkiin pahan päivän varalle, jotain sataviiskymppiä sinne ehti kertymään ja ne katos todella nopeesti kauhoihin ja kattiloihin. 

Seuraavaks ei auttanut muu, kuin soittaa sossulle. Se oli suuuuri virhe, en suosittele laskemaan yhtään mitään sen laitoksen varaan. Kaiken muuttohässäkän keskellä sain leikkiä siellä kivan sedän kanssa. Tämä setä pisti mut toimittamaan sinne hakemuksen ja valehtelematta yli kakskymmentä liitettä mm. vanhempien tuloista, mun tuloista ja menoista, koulutodistuksista, palkkakuiteista, omaisuudesta jnejne. Ne kun olin koonnut parissa päivässä ja lähettänyt, alko mun pompottelu entisen ja nykyisen kotikaupungin sossun välillä. Vuorotellen soittelin molempiin ja aina sanottiin, et soita toiselle, ei sun juttus oo meidän asia. Puhumattakaan siitä, et sain ne liitteet ja hakemukset lähettää vielä toiseen laitokseen, sekä vielä toisen kerran ensimmäiseen laitokseen, kun ne hukkasi ne. Sinnikkäästi jänksäämällä sain ne maksamaan pakettiauton vuokran muuttamiseen, sekä takuuvuokran, kun sanoin niille et en mä voi sillan alla asuu. Pyysin myös, et ne ois maksaneet mulle ekan kuukauden vuokran, niin sit pärjäisin jo, mut se ei enää kiinnostanut. Mut sen voin sanoo, et stressasin muuttoo jo ihan sikana, ja siihen päälle paperisotaa ja erittäin epäystävällinen virkailija puhelimen toisessa päässä, niin ei ollut ihan helppoo elämä silloin. 

Seuraavaks alko tavaran roudaus. Ainoa uusi kaluste jonka hankin, oli Ikean Expedit-hylly ja kirjotuspöytä siihen. Aika monta kertaa saatiin sahata edestakasin siinä parin viikon aikana viemässä kuormia. 

Tyhjä kämppä alko saada täytettä vähän liiaksikin! Pahvilaatikoita oli joka puolella ja oli tosi kummallista nähdä tutut tavarat siellä oudossa paikassa. Teki mieli viedä ne äkkiä takaisin kotiin! Pari kertaa siinä harkitsinkin, et perun koko homman, mut muuttoon oli menny jo niin paljon aikaa ja rahaa, et hampaita purren päätin kestää ainakin pari ekaa kuukautta ja kattoo, olisko koulussa mitään järkee. 

Erityisen ankeaa oli keskeneräisyys. Sohvalla oli laatikoita ja pressuja päällä, sängystä puuttui patja, ruokapöytä oli yhtä kuin pieni sivupöytä ja pari matalaa jakkaraa. Täälläkö mun pitäis asuu seuraavat neljä vuotta? 

Lopulta mun huone alko tyhjenemään täysin. Ennen askartelutavaraa pursuilluttursuillut pöytä oli ihan tyhjä, vaatekaappi oli tyhjä, seinät ja hyllyt oli tyhjiä... Miks mun koti oli tyhjä, mitä ihmettä olin mennyt tekemään? Jo alkanutta koti-ikävää ei helpottanut yhtään ihanat kesämaisemat mun ikkunasta, joita rakastan. Niitä en sais mukaan! 

Koitti ensmäinen yö mun uudessa kämpässä. En ole tottunut kerrostalokämppään ja munsta tuntu et oikeesti tukehdun. Eihän siellä ollut ilmanvaihtoventtiiliä missään, eikä ovee voinu pitää auki yömyöhään, eikä se rappukäytävän ilma nyt muutenkaan ois auttanut. Istuin siellä sit kaikki mahdolliset ikkunat auki. Lisäks se kämppä oli ihan kämänen. Lattiat oli mustat, seinät oli mustat ja jokasen vaakasuoran pinnan päällä oli reipas kerros pölyä. Mua ällötti olla siellä! Kaikki tavarat oli laatikoissa piilossa, ainoastaan läppärin löysin ja iskin ikkunalaudalle. Kattolamppuja ei myöskään ollut, joten hengasin siinä sit pelkällä kynttilänvalolla. Kaiken muun lisäks, uskomatonta kyllä, sinä yönä alko kauhee ukkosmyrsky! :D Mulla ei ollut vielä kissoja mukana, joten pelotti olla yksin. Vielä se tieto, et jos haluisin nähdä kenet tahansa tutun, olis siinä kahden tunnin matka välissä, ei helpottanut yhtään. Nettiä kämpästä ei tietty vielä löytynyt, joten mulla oli sellanen olo, kun oisin ollut vankilan eristyssellissä. 

Seuraava aamu näytti onneks valosemmalta! Olis kyl edelleen tehnyt mieli vaan lähtee kotiin vaiks kävellen, mut miljoona hommaa odotti tekijäänsä. Ensimmäisenä seinien maalaus. Ennen seinät oli olkkarissa kämäsen keltaset, täynnä reikii ja isoi mustii viivoja. Vuokranantajan luvalla maalasin yhden seinän harmaaksi ja loput valkoseks. Siinä meni jo pari päivää. Maalin kuivumista ootellessa pesin lattioita (sain pestä ne kolmesti ennen kuin ne oli puhtaat...) ja hinkkasin pölyjä pois nurkista ja pesin joka ikisen kaapin, hyllyn ja oven jollain supermyrkyillä, koska mua ällötti niin paljon se kaikki kämä, mitä edellinen asukas niihin oli jättänyt! 

Pikkuhiljaa alko elämä kirkastumaan ja laatikot tyhjentymään... Olin tosi ilonen saadessani kissat mukaani, ne oli tuki, turva ja lohdutus. Ennen niitä ja nettiyhteyttä ja putsaamista ja puunaamista meni monta iltaa, kun itkin vaan ihan hulluna. Joo, hävettää myöntää et mun itsenäinen elämä alko parkumalla, mut niin se meni. Kaikki tärkeimmät ystävät ja sukulaiset jäi jonnekki kauas, en tuntenu kaupunkia ja kämpässä vaan ällötti ja tuntu et tukehtu, et ei ollu kovin kivaa! Pikkasen ehkä stressaski alkavaa kouluu ja kaikkee. Sitä paitsi ekan kerran kun uskalsin pistää nokkani ulos ja lähdin iltalenkille, jouduin tosi ahdistavaan tilanteeseen. Joku mamu tuli nimittäin juttelemaan mulle (ei mulla mitään mamuja vastaan ole, vaiks suurin osa mun kohtaamista mamuista on ollu turhan lähenteleviä...) ja hoki et haluu tutustuu munhun. Koitin vaan pikakävellä mun kerrostalon pihaan lukittavan portin taakse, mut se ei tajunnut vihjettä, vaan seuras perässä. Sain puhuu sille tosi kauan kauhua äänessäni, et sori, mut mä en haluu tutustuu suhun just nyt, enkä haluu antaa puhelinnumeroo ja sä et saa tulla tän portin sisäpuolelle. Onneks pääsin tilanteesta ehjin nahoin pois! Ei siinä mitään uhkaa nyt muutenkaan ollut, tosi kohtelias se oli, mut vähän turhan sitkee. 

Kuvaan liittyen, tässä vaiheessa oli laatikot jo aika hyvin purettu, mut sit tuli kaikkii muit kivoi ongelmii. Keittiön lavuaari nimittäin lakkas vetämästä. Vedin tiskauksen jälkeen tulpat pois, ja mitään ei tapahtunut. Ennen ne vedet oli siitä muutamas tunnissa kadonneet, mut nyt ne oli siinä seuraavana aamunakin. :D Ei se mitään, soitin taloyhtiään tai jonnekin, ja sieltä tuli setä korjaamaan putket. Tosin sitä ennen olin kantanu ämpärillä noi vedet vessanpyttyyn... 

Ja vessasta puheenollen, se on yks murheenkryyni! Siellä on putkissa joku bakteeriongelma tai jotain, koska siellä haisee aina viemärille. Mun pitää pitää vessanovi tiiviisti kiinni, tai muuten se haju leviää koko kämppään. Olen kaatanut sinne rööreihin kaikenmaailman vessanpuhdistusaineet ja niksipirkka-aineet ja kloriitit ym. syövyttävät myrkkytöhnät, mut haju tulee aina paris päivässä takasin. Samoin vessanpyttyä saa olla pesemässä kahdesti viikossa, kun sinne tulee jotain ruskeeta kämää pohjalle. Vesihanasta ei oikeen voi juodakaan, kun vesi maistuu tosi vahvasti raudalle ja vesikannun pohjalle tulee sitä samaa ruskeeta kämää, kun vesi on seissyt päivän siin kannussa. Että tämmöstä pientä! :D 

Mut onneks meille tulee putkiremontti kesällä! Vessa menee ihan kokonaan uusiksi ja toivottavasti myös putket! Lisäks remontti alkaa tasan samana päivänä kuin mun kesäloma, joten pääsen täältä kotiin evakkoon kesäksi ja lisäks vuokraa ei tarvii maksaa putkiremontin ajalta. Ihanaaaa, putkiremontti on mahtava asia! :P

Nyt tosiaan mun kämppä on valmis, kutsun tätä jo kodiksi, elämä on ihanaa, koulu on unelmien täyttymys, eikä tää kaupunkikaan huono paikka ole! 

Kuvissa näky yhdistetty olohuone/makuuhuone. Ison sängyn sain yhdeltä sukulaiselta, joka muutti myös syksyllä, omakotitalosta pienempään kämppään. Toi on oikeesti sohva, jonka saa levitetty tollaseks, eli patja ei oo mikään mukavin ja pehmein, mut kyl siinä paris kuukaudessa tottus nukkumaan... :D Kuvassa näkyvä pöytä ja tuoli tuli samasta paikasta. Pöydän maalasin vaan valkoseks. Seinän taulunkehykset Ikeasta. Oikeella näkyy sit toinen pääty, jossa on kirjotuspöytä ja sohva. Sohva on myös sukulaiselta, heitin sihen vaan pinkin peiton päälle, koska se oli oikeesti tummanvihreä, eikä se tänne sopinut! :P

PS. Kynsilakkojen koti on laatikosto, joka jää vähän pahasti nyt tonne kirjotuspöydän tuolin taakse! 

Keskellä seuraava kuva olohuoneesta, iiiihanat isot ikkunat, joihin rakastuin heti ja sohvan vieressä Ikeasta ostettu tikapuuhyllykkö, joka näkyi jo siellä mun huoneessa aiemmin. Vasemmalla kuva sitten sänkyä vastapäätä, siinä on mun meikkauspiste. Valkonen pöytä sukulaiselta, peili mun huoneesta, vintistä löydetty ja kaappi ostettu aikoinaan kierrätyskeskuksesta. Vasemalla ovi keittiöön, oikeelta pääsee eteiseen, josta kuva oikeenpuolimmaisena. Siinä, kuten näkyy, on vasemmalla naulakko ja oikeella, kuten ei näy, pari pientä vaatekaappia. Naulakosta tännepäin on myös vessanovi, jota en käytä, koska vessaan menee kaks ovea ja toinen on kätsympi. 

Ja keittiö! Keittiö on mulle tärkee, koska rakastan leipomista! Kunnoltaan se ei ole häävi, kaapeista ja laatikosta puolet on mallia 30 vuotta vanha ja puolet mallia nykypäivä, jääkaappi on ikivanha energiasyöppö ja hellauunissa on jotain vikaa, koska pannulla menee vartti kuumentua ja uuni puolestaan toimii joko liian tehokkaasti tai liian vähän tehokkaasti, eli joko sitä kaakkua saa pitää siellä kymmenen minuuttia yliaikaa tai sit se on jo palanut kaks minuuttia ennen ohjeen sanomaa aikaa... Mut järjestely on tosi kiva, toisessa päässä on pöydät ja vehkeet ja toisessa päässä tilaa ruokapöydälle! Sain sen siis ostettua vasta myöhään syksyllä. Ikkunan edessä on joku DIY-pöytätaso, joku levy hyllynkiinnikkeen päällä, mut tosi kätevä! Sen alla oleva kylmäkaappi on vähemmän kätevä, siellä on kiva rikkinäinen venttiili suoraan ulos, josta puskee raitista pakkasilmaa sisään! Lampun sain lahjoituksena ja maalasin turkoosiksi, maton vein meidän vintiltä itselleni, kello on Ikeasta palkkana saatu kolme päivän näyttelijäntöitä vastaan. :)

Katsotaanpas vielä vähän yksityiskohtia! 

Kellon hyllyiltä löytyy monenlaista tavaraa! Ekana tollanen heppakello, se on rikki, mut maalasin sen ja lisäsin vähän helmiä, niin siitä tuli oiva koriste-esine! Sitten Ikean lasipurkki, jossa säilytän lusikoita. Yläoikeella kirppislöytöposliiniesineitä, alarivillä jätskipurkkeja ja lapsuudesta asti mukana seuranneita nukkeja. Oikeestaan inhosin niitä pienenä, kun eihän niillä ole ees kammattavaa tukkaa, mut nyt ne on ihania koristeina. :D Viimisessä kuvassa lisää lasia ja joku karmee glitterpäällystetty heppa, joka oli niiiiin hirvee, et se oli pakko tuoda kirppikseltä kotiin. Enkä tykkää hepoista, vaiks niitä on noin paljon! :D

Pysytään viel keittiössä ja kurkataan astioita! Ekana ylhäällä Ikean lasit ja kipot. Lasit ostin kun muutin, kipot oli ollu jo hetken varastossa. Seuraavana Alessin sokerikippo ja pippuri&suola-sirotin. Jeeee tiskauskin voi olla sikahauskaa, kunhan on pinkit kumihanskat ja pinkki tiskiharja! Oikeesti tiskaus on kamalinta ikinä ja toi tiskiharja on ihan huono. :P Sitten ne astiat, joihin tuhlasin just ennen tietoa muutosta, Pip Designin ihanaihanatihanat lintukupposet! Noita saa Stokkalta, myös vaaleenruskeina ja vaaleensinisinä. :) Alareunassa Mun taikinakulhot, Josephjosephilta. Maksaa uutena turhan paljon, mut kun oli puoleen hintaan, nappasin itelleni, kun olin niitä jo ihan tarpeeks kauan kuolannut sisustuslehtien sivuilta! Sit vielä Alessin talouspaperirullateline (mikä sana! :D ) ja toista astiasarjaa, Satumetsää. Mulla on periaatteessa Satumetsää aamupala-astiastona, kuvan takan näkyvää Iittala/Marimekko-Bottnaa ruoka-astiastona ja sit Pip Designit teekutsuja varten. :P

Olkkarin tikapuuhyllyköstä löytyy pari vanhaa kukkoa, joita oli kuulemma joskus millälieluvulla. Sitten jääkaapinoven Pekka Töpöhäntä-kortit (En tykkää siitäkään, mut kortit on ihanan värikkäitä :P ), pullo täynnä neonvärisiä hamahelmiä (oli muuten jossain ihan ensimmäisissä kynsikuvissa mukana), tuparilahjaks saadut Vallilan verhot, joulupalloja lasikipossa, jouluvaloja vähän useemmassa lasikipossa ja äitini vanha nukke + kirppislöytö pupu-rasia. 

Ja tätä kämppää sit esiteltiin syksyllä ekana Ninalle privaattitupareissa monenmonen leffan ja tacojen kera! (Huom. järjestys on vähän eri vielä tässä kuvassa!) :)

Ja näin päättyy tämä kilometripostaus! Siis tää on jo toinen postaus viikon sisällä, huh! Ens jakso näyttää koulussa vähän helpommalta, joten ehkä saan parit muutkin ikuisuusprojektit listalta pois. :) Ja ehdottaa saa, jos tulis postauksiin aiheita mieleen, kynnellisiä taikka vähemmän kynnellisiä. 

 Kertokaas sitten, miten teidän muutto kotoa pois sujui, ja miltä näytti eka kämppä! :))

Faktatietoa

Enpäs ehtinytkään viikolla muuta kuin juosta paikasta toiseen ja olla todella stressaantunut ja kiireinen, mut tän aion nyt hoitaa vielä tällä viikolla, kuten lupasin! Eli Mawwi haastoi minut kertomaan 115 faktaa itsestäni, kun taas cottoncandy pisti aika samanlaisen haasteen, mutta pitäisi kertoa vain kahdeksan asiaa itestäni. Ovelasti yhdistän nämä kaksi, ja kerron...

123 asiaa minusta!  

1. Muutin juuri pois kotoa omaan kämppään Hämeenlinnaan eli Hämikseen.

2. Mukanani muutti kissani Poju ja Geisha eli Tuppe ja Keppo, eka viikko ilman heitä oli tuskaisa. :(

3. Kämpässäni on hallitsevina väreinä pinkki ja sinisen eri sävyt höystettynä limen vihreällä (keittiössä), voisin näyttää ensi viikolla kuvia! Tai kenties videota...

4. Leivon kämpässäni enemmän kuin laitan ruokaa. Useemmin on tullut leivottua muffinsseja, kuin keitettyä perunoita.

5. Jopa mun uudet opiskelijakaverit tuntee mut jo mun muffinsseista, ja kertopa yks viime viikolla, et vois hyvin kuvitella mun perustavan jonkun muffinssikaupan, josa olis vaaleenpunaset seinät. :D

6. Samassa tilanteessa eräs toinen opiskelijakaveri valitti, ettei ehtinyt lakata kynsiään, ja kröhöm, eipä mennyt kauan kun olin latonut lakkapulloni sen eteen ja kysyin mitä väriä laitetaan. :D

7.Opiskelen siis AMKssa, sellasessa koulutusohjelmassa, joka on saanut vähän hörhönmaineen, kun samalla kampusalueella olevat muiden koulutusohjelmien edustajat ovat vähän järkevämpiä ja rauhallisempia ja... tylsempiä.

8. Melkeinpä puolet meidän opiskeluista on käsityömenetelmiä, nyt oli esimerkiksi menossa mosaiikkikurssi, ensi viikosta lähtien on luvassa punontaa ja solmeilua.

9. On meillä toki perinteisiäkin luentoja, mutta siellä vähintään joka toisella on puikot tai virkkuukoukku kädessä, ja luentoa kuunnellessa valmistuu villasukat ja kaulahuivit!

10. Toinen puolisko, jolla unohtu koukut kotiin valmistelee piirrustuskurssin piirrustuksia tai taittelee paperista kirahveja, ei niitä käsiä vaan voi pitää paikallaan!

Muffinsseja tulossa!

11. Sitten muihin aiheisiin. Mulla on yks pikkusisko.

12. Se on 1,5v nuorempi.

13. Ja opiskelee amiksessa toista tutkintoaan.

14. Se ei tajuu kynsienlaitosta mitään, vaikka sille ehdottais jotain ihanaa leimausta kynsiin, ei kelpaa. Paras on, kun on pelkkä kultainen lakka, ja sitäkään ei tarvii aina välissä poistaa, kunhan vetää vaan kerran viikossa uuden kerroksen sihen vanhan päälle!

15. Silti se on ihana, ja tehdään usein kaikennäköstä yhdessä. Se on silti tarkempi siitä, mitä se kaikennäkönen on, se kun ei ihan mihin tahansa suostu.

16. Josta pääsemmekin mun parhaaseen kaveriin Ninaan, joka suostuu ihan mihin tahansa!

17. Pari viikkoa sitten raahasin sen Fröbelin Palikoiden keikalle!

18. Ja muutenkin, ei sitä häiritse vaiks alkaisin shoppailureissulla puhaltelemaan saippuakuplia tai hyppimään lätäköissä, se tulee vaan ite mukaan, jos sillä on kumpparit jalassa.

19. Ollaan muuten tunnettu nyt vähän yli vuosi, vaikka se tuntuu pidemmältä ajalta!

20. Yhdessä on käyty messuilla ja tapahtumissa, tehty viikon reissu Lontooseen, ja toinen viikko Espoossa/Helsingissä, sit se on raahannu mua räppikeikoille, ollaan pidetty juhlia (halloween-aiheiset oli just viime perjantaina!) ja ollaan toi Dazzling Nailskin perustettu!

Halloween!

21. Dazzlingin perustamisestakin alkaa olla kohta vuosi aikaa, ei oltu edes tunnettu kuin pari viikkoa, kun kysyin, kiinnostaisko perustaa mun kans tollanen. Nina oli heti mukana, ja sano itekin miettineensä jotain sellasta.

22. Muutenkin tuntuu, et ajatellaan aika samalla tavalla monissa tilanteissa, vaiks ikäeroa on viis vuotta!

23. Tykkään jäätelöstä!

24. Ben&Jerry'sin Coconutterly Fair on suosikki, perus litran paketeista ainaki suklaa-piparminttu ja lakritsa yhdistettynä melkeen mihin vain. Se Valion puolen litran salmiakki-lakritsa on herkku!

25. Sen sijaan hedelmä- ja marjajädöt ei oikeen iske, lukuunottamatta kirsikkaa.

26. Kirsikka on mun suosikkimaku muissakin jutuissa! Harmi et Suomessa ei paljon kirsikanmakusia juttuja myydä. Jos joku muistaa hammaslääkäriltä ne kirsikan makuset pastillit, joist tuli pinkkiä väriä hampaisiin, jos oli harjannu huonosti, just semmonen kirsikan maku on hyvä!

27. Karkeissa on aika sama, hedelmäkarkit ei oo mun juttu, marmeladit viel vähemmän.

28. Suklaa kelpaa aina, ja irtsareista esim. lakutoukat, liitulakut, ne pinkkimustat autot, jotka vähänku purustuu, jääkiekkokarkit oransseissa kääreissä ja noitapillit. Ja appelsiinisuklaa!

29. Pähkinä on pahaa!

Löytyy sitä kylttyyriä Hämiksestäkin, vaiks se ei ookkaa kulttuuripääkaupunki!

30. Mut en ole sille allerginen, enkä millekään muullekaan.

31. En silti ihan terve ole, mulla on välillä rytmihäiriöitä, jotka kestää yleensä muutaman sekunnin, joskus jopa pari tuntia.

32. Jos tämä sairaudeks lasketaan, mulla oli teini-iässä tosi paha akne, joka on pikkuhiljaa talttumassa. Kaikki tujuimmatkin mömmöt tuli testattua lääkärin määräyksestä kahdeksan vuoden aikana, ja jos tää nyt viimein hellittää, pääsen ens keväänä laserhiontaan, et pääsen viimisistäkin arvista eroon, jotka ei peity millään meikkivoiteella...

33. Grimasin meikkivoide on silti paras vaihtoehto, ja suosittelen sitä jokaselle, jolla on naamassa jotakin, jota haluaa piiloon, kuten niitä näppylöitä tai vaikka punaisuutta.

34. Ja nyt vois puhua lapsuudesta. Tykkäsin siitä tosi paljon!

35. Alle kouluikäsenä paras kaveri asu naapurissa ja leikittiin lähinnä ulkona yhdessä.

36. Menin 5-vuotiaana perhepäivähoitajalle, siihen asti olin kotona.

37. Siellä oli kivaa, siellä oli minun ja siskoni lisäksi vain kolme muuta. Vaikka porukassa oli kaksi poikaa ja kolme tyttöä, keksittiin aina kivoja leikkejä!

38. Kuten Smurffit, ja sit voitiin tapella ketä tytöistä saa olla Smurffiina. :D

39. Talvisin siellä oli iso pulkkamäki mäen rinnettä alas...

40. ...jonne koko talokin oli vaarassa tippua...

41. ...mut ei se haitannu, oli vaan kivempi leikkii sisällä autoilla, kun ne veti kauheeta vauhtia itekseen seinältä toiselle koko talon ollessa kallellaan!

42. Kävin myös seurakunnan päiväkerhossa kerran viikossa.

43. Sieltä ainoat selkeät muistot on yks kauhee poika, joka haukku mun paitaa ja tuli myöhemmin mun kans samalle luokalle...

44. ...ja se, kun muovailtiin suolataikinasta (taikataikina) jotain, ja maistoin sitä, ja se oli tosi pahaa!

45. Ala-asteen alku oli kivaa aikaa, mulla oli ihana bestis, jonka kanssa pidettiin oikeen barbileikkimaratoneja, jotka kesti parista päivästä viikkoon, syötiin ja nukuttiin vaan välillä.

46. Ala-asteen loppu ei ollu niin kivaa, mulla oli kauhee kaveri joka matkis ihan kaikessa vaatteista kuvistöihin, ja yläasteella oli sit kauhee operaatio, et pääsin siitä eroon.

47. Yläaste alko myös hyvin, mut loppu oli kauheinta aikaa mun elämässä.

48. Meillä oli tosi hyvä luokkahenki ja muutenkin oli periaatteessa ihan kivaa...

49. ...mut koska olin suurinpiirtein ainoa, jota ei kiinnostanut vetää kännejä joka ikinen viikonloppu, olin aika ulkona keskusteluista, jotka koostu aikalailla joko viimekertasten bileiden kertauksesta tai seuraavien suunnittelusta.

50. Ja olenkin tosi onnellinen, et pääsin melkeen koko porukasta kertaheitolla eroon, kun en hakenut oman paikkakunnan lukioon. :P

Ninan kanssa luonnon helmassa!

51. Vietän siis mieluummin viikonloput vaikka leffassa, elämysmatkoilla tai ihan vain itsekseni oleskellen kuin bilettäen. (Poikkeuksena sellaset kivat bileet, joissa on jotain kivaa ohjelmaa!) 

52. Lempparijuoma on appelsiinimehu tai joku muu kunnon hedelmämehu, ei mitää sokeriliemiä aromien kera.

53. Ja kahvia täytyy saada joka aamu, et pysyy päivän hereillä.

54. Lempparijuoma, jos saa mennä Suomen rajojen ulkopuolelle, on Starbucksin Frappuccino.

55. Tai sit se ihana kirsikkalimu, jota sai Lontoon jostai paikallisesta ruokakaupasta!

56. Olen Hese-ihminen, en Mäkkäri-ihminen. Useimmiten otan kerrosaterian, arizona-aterian tai mega-aterian! Vaikkakin siel Hesellä tulee käytyä tosi harvoin, nytkin taitaa olla muutama kuukaus viime visiitistä...

57. Lemppari kebab-paikka on Orikedon taverna, jos vierailette Turussa, suunnatkaa sinne!

58. Seuraan telkkarista mm. Täykkäreitä, Greytä, Rumaa Bettyä, Gleetä, Chuckia, V:tä, Taran elämää (tms.), True Bloodia... Kaikennäköset hyvin tehdyt hömpät menee! :D

59. Mut salkkareista ja tosi-tv:stä en oo koskaan tykänny.

60. Leffoista suosikkeja on Tim Burtonin leffat ja melkee kaikki muutkin misä on Johnny Depp. :D Eikä pelkästään sen Deppin takii, se vaan onnistuu hankkiutuu aina kivoihin leffoihin.

61. Fantasia- ja scifi-leffat on parhaita!

62. Sota- ja toimintajutut huonoimpia, ja hyvin harva romanttinen diipadaapakaan saa innostumaan.

63. Musiikin kanssa olen outo. Musiikkimaku vaihtelee kausittain.

64. Tänä vuonna on kelvannut esim. Fröbelin Palikat, Cirque Du Soleil, Kerli, Architecture in Helsinki, leffamusat (esim. Pirates of The Caribbean).

65. Ja marraskuun alussa on lupa alottaa joululaulujen kuuntelu!

66. Muutenkin olen jouluhullu! Lahjoja mietin tarkkaan ja teen paljon ite. Kortit teen myös itse, ja ideaa niihin haudutellaan monta viikkoa.

67. Järjestän myös nettifoorumeilla joulukortinvaihtoa ja muuta kivaa! Lisäksi ne läheiset, jotka ei ole tarpeeks läheisiä lahjan antamista varten, lahjon kuitenkin esim. koristelluilla pipareilla tai muffinsseilla.

68. Huhh, joko ois puoliväli? :D Hmm, olen syntyny 26.3.

69. Joten olen horoskoopiltani oinas.

70. Se sopii muhun aika hyvin, olen aika itsepäinen ja luova.

71. Mut johonkin viikkohoroskooppiennustuksiin en usko.

72. Yliluonnolliseen uskon kuitenkin!

73. Esimerkiks maapallon ulkopuoliseen elämään ja joihinkin henkiolentoihin.

74. Uskontoni uskoihin uskon myös, mut vähän eri tavalla. Mun uskontokäsitys yltää koko maailmankaikkeuteen, ei pelkästään maapalloon.

75. Tykkään kovasti tähtitieteestä, en mistään kemiallisesta ja matemaattisesta osasta, vaan ihan siitä minkä ymmärrän. :D Tähtien syntymä ja kuolema, maailmanlopputeoriat, mustat aukot...

76. Melkeinpä hainkin yliopistoon opiskelemaan tähtitiedettä, mut suunnitelmat muuttu, kun tajusin, et siinä pitäis laskee kauheesti, ja luennoilla ehkä olis ihan mielenkiintosta, mut työkseni en haluu tutkia niit juttuja, ennemminki harrastuksena lukea muiden tutkimia juttuja.

77. Sisustaminen kiinnostaa myös, tykkään pirteistä väreistä ja kitschistä (suomennettuna mauton :D )

78. Valkonen ja ruskeen eri sävyt ei oo sisustuksessa mun juttu. Ja nyt puhutaan vallitsevista väreistä, ei mua häiritse jos sängynpääty on ruskee tai seinä valkonen, mut jos sisustuslehdessä on otsikkona "leikittele väreillä" ja sit siin on valkonen huone, josa on valkoset huonekalut ja katot ja lattiat ja kaikki, ja sohvalle on aseteltu kaks vihreetä tyynyä ja seinäkello on liila, alkaa höyry nousta korvista.

79. Suuttumisesta puheenollen, mua ei ole helppo suututtaa. Mulla on aika pitkä pinna, ja vaiks joissain tilanteissa ärsyynnyn helposti, en koskaan näytä sitä. Paitsi perheenjäsenille. :D

Muuttopakkaus meneillään!

80. Yleensäkin mulla on aika optimistinen elämänasenne ja iloinen mieli. Yritän aina hymyillä ja olla kohtelias esimerkiks kaupan kassalle tai ohikävelevälle mummolle.

81. En ole silti aina ollut näin herttanen, pienenä raivostuin aika pahasti. En edes tiedä mistä, mut mulle on vaa kerrottu, et mut on pitäny pistää eteiseen lukkojen taakse rauhottumaan, kun sille päälle satuin, enkä todellakaan istunu siellä pyörittelemässä peukaloita, vaan revin kengät hyllyistä ja riehuin ja huusin. :D

82. Ja jos suutuin vaan ihan vähän, avasin keittiöstä kaikki kaapit ja laatikot, mihin vaan ylsin. Nykyään mulla on pakkomielle sulkea kaikki keittiön kaapit ja laatikot, mikäli joku on jättänyt ne auki vaikka ruokaa laittaessaan.

83. Hmm, kerroin jossain välissä, et en tykkää hedelmäkarkeista, mut oikeista hedelmistä tykkään! Melkeen joka päivä tulee syötyä jotain, näin syksyisin omenaa, talvisin usein klementiinejä tai satsumia.

84. Leipäkin maistuu paremmalle, jos laittaa päälle kirsikkatomaattia tai kurkkua.

85. Aamupalaksi syön aina jogurttia! Hedelmäpommi on ollu lapsesta saakka suosikki.

86. Kaikkista paras on kuitenkin Lidlistä saatava kirsikkajogurtti!

87. Mulla on mopokortti ja ajokortti, mopokortin sain 06.06.06 :P

88. Mopokortin teoriakokeesta pääsin läpi vast tokalla kerralla, kun jännitin sitä niin paljon, et vaan tärisin ja piti keskittyy hengittämiseenki, etten unohtanu sitä! Tokalle kerralle kehittelin rauhoittumiskeinon, lauloin päässäni ihan rauhassa "jänis istui maassa", niin sain sykkeen laskemaan ja mielen rauhottumaan. :D

89. Autokoulussa meni sit sentään kaikki kerralla läpi! Käytin siellä samaa kaniinikikkaa, ja kun testi loppui, olin niin onnellinen läpipääsystä, et aloin itkemään, vaiks itken tosi harvoin. Onneks oli puuteri mukana, kun olin siellä ajokoulunopettajan kanssa. :D

90. Mulla on ollut monta autoa... En edes muista kaikkia! Ne on aina ollut siinä kunnossa, et on toinen rengas haudassa jo valmiiks, kun isi on ostanu halvalla! Pökke oli niistä ihanin, ekana vihasin sitä, kun siinä ei ollu mitään mitä olin autolta toivonut (esimerkiks kuskin ovi ei toiminu, takaovista toinen toimi vain sisältä ja toinen vain ulkoa...), mut lopulta opin rakastaa sitä. Sit se niin julmasti jätti mut keskelle Turkua, kun joku renkaiden välinen akseli katkes ja asfaltille lens ties mitä töhnää. Toinen pitkäaikainen auto, Toyota, joka jäi nyt Turkuun, on sekin vedelly viimisiäs tos kesän aikana, vesimittari ei esimerkiks toimi, joten aina välil maailma täyttys savust ja jäin tien päälle sen kans, ja nyt oli pakoputkiki viittä vaille irronnu... Mut ainaki sen ansiost opin avaamaa konepellin ja laittaa vettä sinne jonnekki! :D
91. Eli aika toivoton olen autojen kans...

92. Mut tietokoneen kans sit taas aika taitava! En nyt osaa eritellä, mut väitän osaavani enemmän kuin keskiverto mun ikäinen ihminen. En osaa koodata, mut kaikki sitä helpompi onnistuu, ja olen hyvä selvittämään, mitä on vialla koneessa, kiitos mun kämäsen koneeni!

93. Joka on muuten Toshiba. Tää on niin unelmakone ollut, mut täsä vuoden aikana se on reistannu aika pahasti. Tää meni kesällä huoltoonkin, ja täältä vaihdettiin kaikki sisälmykset, paitsi näyttöön liittyvät. Nyt sit onki näyttö alkanu reistaamaa, ja taitaa pikkunen lähtee taas huoltoon, kun on takuuta jälellä vielä.

94. Pelaan Sims 3:a. Muista tietsapeleistä en välitä, mut tota pelaan paljon, ja tiedän siitä paljon. Nyt ei oo koulun alkamisen jälkeen ehtiny avaamaan koko peliä, mut ehkä vielä joskus, kun en jää vaiks jumiin kirjottaa blogiin tsiljoonaa faktaa itestäni. :D

95. Olen muuten pienenä tehnyt kavereiden kans kotivideokameralla elokuvan, yhden kaverin ja siskon kanssa tehtiin monta kasetillista radio-ohjelmaa ja tietysti mulla oli oma lehti!

96. Lapsuuteen enemmänkin palatakseni, paras tv-ohjelma oli Pokemon! Ala-asteen lopulla myös Lizzie McQuire ja Siskoni on noita oli parhaita! Alle kouluikäsenä katoin melkeen kaikkia kakkosen lastenohjelmia, paitsi jotain tyhmii poikien juttuja, kuten Turtleseja (en ees tiedä tuliks se kakkoselt, mut kuitenki!) ja Hilarius Hiiri oli niin pelottava, et hui en kestäny kattoo sitä! :D

97. Hippo on kiva eläin.

98. Saippuakuplat on kivoja. Koko kesän kuljin saippuakuplapurkki käsilaukussa aina kun se vaan mahtu mukaan!

99. Harrastin joskus Postcrossingia, ehkä viel joskus jatkan. Ala-asteella kävin parina vuotena kuviskerhossa, jossain välissä 4H-kerhossa ja sit oli joku jazz-tanssikurssi ja jumppakerho, jotka molemmat kesti vaa pari kuukaut.

Korkeasaaren kääpiömangustit

100. Sen jälkeen en harrastanut pitkään aikaan yhtään mitään, kunnes tuli lukion jälkeen se aikuisbaletti!

101. Yläasteella tosin olin mukana isostoiminnassa riparin jälkeen kolme vuotta. Se oli tosi kivaa, ja siinä unohtu kokonaan se, et mun oma ripari oli yhtä tuskaa.

102. Siinä pääs myös lastenleireille isottelemaan, ja siitä lähti idea, et oiskohan kiva työskennellä lasten kanssa, jonka takii päädyin vuos sitten päiväkotiin työharjotteluun.

103. Kävin muuten siel päiväkodis moikkaas lapsii perjantaina, niillä oli halloween-juhlat, ja pääsin tekemään kasvomaalauksia, kun paikalle kerran osuin. :) 

104. Mä olen vilukissa, palelen helposti. Yo-kirjotuksiin asti vetelin kesät talvet minihameissa, kunhan oli lämpimämpi kuin -30C, mut kirjotusten jälkeen tuli laiskistuminen, ja vedän kyl tasan viidet paksuimmat sukkahousut päällekkäin ja farkut viel sihen päälle jos on yli kakskyt pakkast.

105. Öisin käytän usein pörrösukkia, paitsi kesäisin, ja sen lisäks noi kissat, joiden ruumiinlämpö on tavallista korkeempi (likemmäs 40C) nukkuu aina mun peiton alla ainakin osan yöstä ja on aikamoisii lämpöpatterei!

106. Nautiskelen lämmöstä myös suihkussa, vihdoin kun se onnistuu! Kotona suihku on kellarissa, josa ei ole lämmitystä, joten siel on kesät talvet noin 10C ja sen lisäks vesi ei edes lämpene kovin kuumaks vanhois putkistoissa. Tääl kerrostalossa mulla on lämmin kylppäri ja sielt saa melkeen kiehuvan kuumaa vettä, vaiks ehken ihan niin kuumas suihkuttele... :P

107. On tossa huonotkin puoles, koska olen vähäsen luonnonsuojelijaviherpiipertäjä. Kierrätän ihan kaiken mahdollisen (ja ihanaa, tääl taloyhtiös on myös biojätekeräys!) ja yritän muutenki toimii säästeliäästi. En siis lotraa vettä tai pidä turhaa sähkölaittei tai valoi päällä, ostan suurimman osan vaatteista kirpparilta jne. Jos kuitenki näen kaupassa ihanan vaatteen, ostan sen jos raaskin. Ja ruoat ostan kaupassa sen mukaan, mikä on halvinta, en sen mukaan, mikä on luomua ja lähiruokaa ja ties mitä. Teen sen verran kuin pystyn! :)

108. Tarrat ja leimasimet on kivoja. Molempii löytyy laatikoista ihan riittävästi.  Samoin hileitä ja hileliimoja. :D

109. Sit kun olen iso ja mulla on omakotitalo ja perhe, vaadin, et siellä talossa on mulle ihan ikioma näpertely-huone, johon mahtuu askartelukamat ja kynsikamat.

Kortti!

110. Unelmiin kuuluu myös, et se omakotitalo olis lähellä Turkua, niin et keskustaan menee korkeintaan vartti bussilla.
111. Lapsia haluisin kaks tai kolme, vähintään yhden haluisin olevan tyttö. Jos ei oo, ni siinäpähän leikkivät pojat sit barbeilla!
112. Ennen tota vaihetta haluan kyl asua vielä Turun keskustassa kerrostalossa yksinäni, sillee et näen Aurajoen ikkunasta!
113. Hmmm.... Olen aika monitaituri! Kuulostaa vähän itserakkaalta, ainakin munsta, mut tajusin sen just tänä syksynä. Osaan ihan kohtuullisesti monenlaisia käsityömenetelmiä, piirtäminen sujuu ihan ok, osaan askarrella kaikennäköstä, mulla on silmää sisustukselle ja kynsienlaitolle, osaan leipoa näyttäviä leipomuksia ja laittaa maukasta ruokaa ja osaan heittäytyä vaikka näyttelemäänkin yhtäkkiä!
114. En nyt sentään ihan kaikkea osaa. Esimerkiksi joukkuelajit ei ole koskaan ollut mun juttu, ja peruskoulussa olinkin aina se, jota kukaan ei halunnut joukkueeseensa. Osittain syynä oli se, et taisin olla  yks niistä harvoista, joiden mielestä se joukkue-urheilu vois olla ennemminkin hauskanpitoa kavereiden kesken, kuin verenmaku suussa juoksemista...
115. Enkä ole hirveen hyvä hankkimaan kavereitakaan. Tai ollut. Nyt viimisen vuoden aikana olen oppinu taas olemaan oma itteni, enkä pyytele anteeks olemassaoloani. Sain viimein karistettu peruskoulun traumat pois. :P
116. Ja siitäkin kiitos kuuluu Ninalle, joka hyväksyy mut tämmösenä ja arvostaa mua, kaikki edelliset kaverit on vaa kattonu kieroon, jos vähänkin on tehny jotain massasta poikkeevaa tai ehdottanut jotain, joka vaatisi jotain järjestelyjä ja vaivannäköä.
117. Sit vielä jotain pitäis keksii! Öööö käytän enemmän mekkoja kuin housuja.
118. Rakastan luonnossa liikkumista ja jään usein kattomaan ihan haltioituneena jotain juttuja vaikkapa kotimatkallani, esimerkiks jotain niin jännää, kuin lammessa uivia sorsia.
119. Muutenkin tykkään linnuista, etenkin pikkulinnuista ja puluista. Pikkulinnut on niin sulosia ja pulut on niin pöljiä. :D Samoin oravat saa sydämen pamppailemaan!
120. Ja eläintarha-eläimistä mangustit, kirahvit, hipot, laamat, meduusat...

"Hei kaverit, tääl on koko säkilline pähkinöi!"

121. Haluisin joskus nähdä Cirque Du Soleilin esityksen.
122. Ja Pähkinänsärkijä- ja Joutsenlampi-baletin.
123. Juoksin pienenä pöytää päin niin lujaa et ottaan tuli reikä, ja piti lähteä lääkäriin. Arpi on edelleen tallella ottatukan alla! :P


Noniin, siinä mun synkimmät salaisuudet sieluni syövereistä! Saatan kertoa lisääkin, kun jotkut siellä heitteli jotain haasteita?

Mutta nyt toivotan hyvät halloweenit, ja palaan kouluhommien pariin! :) Onnittelut niille, jotka jakso lukea kaiken! :D

Täällä ollaan!

Näin kahden viikon tauon päätteeksi ilmoitan, et olen täällä taas! Koulussa on ollut ihan järjetön kiire, lähes joka ikinen päivä tällä ja edellisellä viikolla olen istunut koulupäivän jälkeen 7-11 tuntia tekemässä mosaiikkikurssin töitä valmiiksi. Et siinä ei sit paljon enää huvita illalla kirjotella blogiin, kun on puol vuorokautta istunut pilkkomassa laatanpalasia ja sovittelemassa niitä paikoilleen tuskastuneena. :D

Onneks sain eilen työt valmiiksi ja nyt pääsen hyvin ansaitulle syyslomalle! Tosin sekin on buukattu täyteen ohjelmaa jostain syystä... :D  Luvassa olis mm. Halloween-juhlien suunnittelua ja järjestelyä Ninan kanssa ja seinämaalauksen tekoa yhdelle ex-työkaverille. Ja pääsenpä loppuviikosta myös päiväkotiin käymään ja taikomaan upeita lakkauksia lasten kynsille! :).

Mut nyt jatkan bussissa kököttämistä, puolet matkasta on vielä jälellä kotiin, eli vajaa tunti. Koitan jo huomenna pistää jotain kivaa postausta tulemaan, viimeistään maanantaina! Niitä haasteitakin olen tässä koittanut tehdä, et ainakin saatte tietää tulevalla viikolla vähintään parisataa asiaa munsta! :P

Maalari maalasi taloa, vaaleanpunaista ja lisää vaaleanpunaista...

Ehkä joku jo arvasikin otsikosta, et nyt ei kynsistä puhutakaan, vaan vihdoin ja viimein kerron, miten Nina sai unelmiensa kämpän keväällä!

Huhtikuun paikkeilla Nina löysi itselleen kämpän. Se kävi kattomassa paria muutakin, mut tämä vei voiton. Jonkin ajan päästä mä pääsin myös kattomaan, millasta kämppää aletaan pistää sit kuntoon!

Ekana huomio kiinnittys ihaniin isoihin ikkunoihin- niistä on tullu roikuttu ulkona ihan vaan muutaman kerran! Ja aina Nina huutaa ja kiljuu, kun kattelen ihan nätisti maisemia puoliks ulkona toisen kerroksen ikkunasta... :( Seinien väri oli toinen huomion kohde, järkyttävä kulahtaneenkeltainen täynnä länttejä ja reikiä, hyh! Onneks vessa näytti suht koht kelvolliselta, samoin keittiö, vaikka mä en ite tykkää sen ikkunattomuudesta.

Hulppeaan lukaaliin kuului vielä erillinen makkari, jossa oli yhdellä seinustalla komia kaappirivistö, joka rajotti vähän huonekalujen asettelua, mut kaappeihin mahtu hyvin kaikki "turha" tavara piiloon.

Äkkiäkös siinä innostuttiin värikarttoja katellessa, ja pian oli seinien värit päätetty ja maalit haettu. Meidän raneilut meinas ensin loppua lyhyeen, kun ei saatu vuokranantajan tarjoamaa työkaluämpäriä edes auki... Tongit ja vasara ja muut vehkeet vaan käyttöön, ni kyl se siitä aukes viimein!

Ensin piti tietty hioa seinät asianmukaiset suoja(aurinko)lasit päässä. Kittiä oltiin jo aikasemmin läästritty tsiljoonaan naulanreikään. Aika tuskaista hommaa se oli, kun toi hiomakone paino paljon ja tärisi ja aaargh mut kyl mun haballa homma hoitu!

Innokkaana jo availin maalipurkkia, mut sit oli viel yks homma edessä ennen maalaamista: seinien pesu. Paketin mukana tuli pesuainepullo, jossa oli kaikenmaailman ruksit ja pääkallot ja kuolleet kalat kyljessä, käskettiin käyttää suurinpiirtein kaasunaamaria ja muovihaalaria tolla lotratessa. No, suoja-aurinkolasit löyty, ja Nina lähti juoksee lähikauppaan, et saatiin kumihanskat. Niillä varusteilla pestiin seinät, eikä kuoltu! :D

Sit sudit ja telat esille! Wuuuu, maalaamaan! Ensin piti vähän kuivaharjotella, selvästi oli sille tarvetta kun vetelen tolla reunarajaimella keskellä seinää... Ja sori, tiän et leggings are not pants, mut leggings were remppapants, kun en halunnu mun parasta mekkoakaan pukea päälle, enkä myöskään olla ilman housuja! :P

Ja remppa-lookiin kuulus tietysti myös toi tyylikäs lippis, joka tuli paketin mukana!

Sit vielä lattian suojaus, ja uujee, maalia seinään!

 

Huiiii, kesken maalaamisen ovikello soi! Olin yksin sillon maalailemassa, ja mietin avaanko vai enkö. Seisoin vaan tela kädessä ihan paikallaan, ettei oven takana oleva näkis mun liikkuvan. Omg, siel on joku murhaaja! Enne ku ehtisin liikahtaakaan, postilaatikosta sujahti lappunen, ja rappukäytävästä kuulu askelia. Vähän nauratti kun hipsin eteiseen ja näin siellä lattialla kenet muunkaan kuin Jeesuksen! Piti viel ovisilmästä tarkistaa, meniks ne hullut varmasti pois!

Tuli tossa rempan aikan pari kertaa saatu sydärikin, kun eteisestä kuulu kauheeta kolinaa. Olin varma et siel on taas joku hullu murhaaja, enkä tyhjäs kämpäs päässy mihinkää piiloon, kun se oli jo eteises! Tarkemmin asiaa tutkiskeltuani huomasin postin tulleen...

Sit maistuski jo pienet välipalat! Uunissa herkullista patonkia, päälle kaikkee mitä sattus löytymään, eli kananmunaa ja jämäsalaattia. Musiikista koko rempan aikana vastasi tietysti uskollinen läppäri ja spotify, mikä ei tuolloin viel ollu tyhmä. :(

Syödessä sitä kelpaski kattoo jänniä maisemia! Ooooo kaks samanväristä vihreetä autoa! Uuuuu voisin tohon mustaan vaihtaa Toyotani koska vaan! Oho, nii iso rekka ettei se ees mahdu kuvaan! Huiiiiii, noin monta tylsän väristä autoa samassa! Voiiiii mamma-parka kun ei pääse kadun yli vielä! PIIPAAPIIPAAAA ÄÄÄÄÄÄÄ AMBULANSSIIIII PIIIIIIPAAAAAAAAA!

Ai mitennii oon asunu koko ikäni maalla?

Lisää musiikkia läppäriltä ja Nina maalaamassa toista kerrosta seinään reippaana. Lainasin sille mun maalaussuttupaitaa, ei se oikeesti käytä tollasii XXL-mammavillapaitoja. :D

Ja vähän välipalaa omnomnom! Sisustussuunnittelija sai moooonta Kinder-munaa kiitoksena avusta, ja sit viel tollasen jättikinderin! Omnom se oli hyvä! En ole koskaan ennen pääsiäisenä vetäny yhtä monta kinderii kun nyt, tais niitä joku 30-40 mennä, osan ostin ihan itekin. :D

Huuuuu ja yö saapuu! Vietän ensimmäisenä yön Ninan uudessa kämpässä Ikea-laatikot seuranani. Netti ei siel viel toiminut, joten simssiä pelaamalla ilta kului mukavasti. Vaiks aika äkkiä siin unikin tuli!

Aamulla kelpas syödä aamupuurot ikkunalaudalla, toinen sukka kadun puolella tuulettuen. Vähän viel kinderiä ja pitsaa, ja johan alko illalla näyttää paikka valmiilta!

Keltaisuus oli hävinnyt ja muuttunut vaaleanpunaisuudeksi! Valkosilta näyttävät seinät on oikeesti vaaleanharmaita, tosi tosi vaalean harmaita.

Seuraavaksi pistettiin sitten sohva ja hyllyt pystyyn! Sohva löytyi Ikeasta halvalla, ja sen hankkiminen ei ollutkaan ihan helpoimmasta päästä. Se oli ihan täydellinen, poistuva tuote ja alennuksessa, joten se piti saada heti. Puhelimet kävivät kuumina, kun soiteltiin Ninan äidille rahotuspuolesta ja mun äidille kuljetuspuolesta. Varmaan tunnin pähkäilyn jälkeen saatiin päätökset tehtyä ja tilattua kotiinkuljetus. Ja aika palapeliä oli sen kokoominenkin. Sohvan saa levitettyä parisängyksi ja divaanin alla on vielä säilytysboksi, joten ruuveja ja muttereita kyllä riitti! Mä olen yleensä hyvä kokoamaan Ikea-juttuja, kunhan joku on lukemassa ohjeita, koska yksinäni kokoan ne innostuksissani yleensä ihan väärin ja sit ne saa purkaa ja koota uudelleen. :D Onneks Ninan äiti saatiin "kartanlukijaksi", niin johan tuli hieno sohva!

Sitten alko se todellinen roudaaminen... Mun autolla sahattiin uuden ja vanhan kodin väliä muutamaan otteeseen ja survottiin auto aina ääriään myöten täyteen tavaraa. Useesti tavarasäiliössä oli viel ihan ihmeellinen naruviritelmä, kun se ei menny enää kiinni. :D

Onneks talossa oli sentään hissi, kun Nina asuu ylimmässä kerroksessa. Nina sai olla aina se, joka matkusti tavaroiden kanssa hississä ylös, koska mulla on pieni hissikammo. Varsinkin tollasia vanhoja minihissejä kohtaan. Hrrrrr....

Pikkuhiljaa tavarat alko löytämään paikkansa, ja kämppä näytti entistä hienommalta! Pari juttua vielä puuttui aika pitkään, kuten sänky ja pesukone, mut ihan hyvin näytti elämä sujuvan ilman niitäkin.

Mmmmm kaura-omena-paistosta! Ja uus mikro keittiön pöydällä!

Vappuna alko olla jo valmiin näköstä, ja sillon keskityttiin juhlimiseen! Sekin jäi kyl aika lyhyeks juhlimiseks, kun ulkona oli niin kylmä. Meillä piti olla piknik, mut päädyttiinki puiston penkille piknik-vilttiin kietoutuneina syömään mansikoita ja hattaraa kohmeisin sormin... Aika äkkiä luovutettiin ja juostiin Ninan luo jatkamaan mässykestejä. :D

Mutta ei se ihan valmis vielä ollut! Tarvittiin vähän taidetta seinille. Nina osti Tukholmasta lehden muotosia sähköjohdonpidikkeitä, ja niiden ympärille maalasin verhoissa olevia kolibreja. Käytin omaa kättäni palettina, kun sekottelin värejä. :D

Huomatkaa myös makkarin puolelle ilmestyny sänky!

Ja toinen projekti, kultainen puu makkarin puolella, joka tuli vähän kun Nukkumatti-laulusta "...ja linnulla kultainen puu..." tjsp.

Ja RÄÄÄÄÄYR, nyt kaikki mukaan boikotoimaan K-Rautaa! Kesäkuun alussa ostin sieltä noi kultamaalit puuta varten, ja myyjä suositteli ottamaan kaks purkillista. Sano et jos sitä toista ei tarvii, sen voi palauttaa sit kauppaan ilman mitään selittelyjä, kunhan purkki on avaamaton. Otin sit kolme purkkia, et varmasti riittää, purkit oli siis sellasia minikokosia, sellasii puolet limutölkistä. Kesäkuun lopussa sain puun maalattua, ja heinäkuun alussa talsin K-Rautaan palauttamaan kahta maalipurkkia, en ollu tarvinnut kuin yhden ja sillä maalattiin vielä puuhun tulleet hyllytkin, jotka ei kuvassa vielä ole. Iskin purkit tiskiin ja näytin tarkasti varjelemaani kuittia, odottaen et saan kaivatut 20e käteen, joilla saan ostettua omaan kämppääni tarvittavaa tavaraa. Kassaneiti hymyili melkeenpä ivallisesti ja totesi, et näissä on 14 pv palautusaika, hän ei voi antaa enää rahoja takaisin. Tuijotin kassaneitiä hetken epätoivon ja harmituksen vallatessa mieleni, ja sopersin myyjän sanoneen jotain ihan muuta. Kassaneiti osottaa kuitissa olevaa pikkupränttiä palautusajasta, jonka mä luulin koskevan muita tuotteita, ei käyttämättömiä maaleja, kun myyjä kerran toisin mulle sano. Ei siinä auttanu muu kun kävellä ulos itku kurkussa kahdenkympin maalit kainalossa. Enkä kyllä takasin mene kyseiseen myymälään, ja suosittelen samaa muillekin!

Vielä ennen tupareita oli kaikennäköstä pikkuhommaa vielä jälellä, kuten taulujen kiinnitystä seinään. Sain kotoota lainaksi iskuporakoneen, joka ei edes meinannu upota noihin seiniin!

Heinäkuun alussa pidettiin sit ekat tuparit työporukalle. Me ostettiin yhdessä lahjaksi Ninalle vaaleanpunainen Kmix-leivänpaahdin, ja suvulta hän sai vielä saman sarjan vedenkeittimen myöhemmin. Lisäks annoin ihan vaan multa lahjaksi sellasen XXS-miniherätyskellon, jos olette nähneet, vaaleanpunaisena totta kai, sekä Hello Kitty 3D-jäämuotin.

Leivoin myös vähän muffinsseja tarjottavaksi, tossa oli mansikka-vaniljarahkamuffinssit, sitruuna-inkiväärimuffinssit, ja yhtä vierasta varten gluteenittomat suklaamuffinssit. Ja tietty samalla vieraat saivat multa manikyyrin halutessaan pientä korvausta vastaan! :) 

Pistän vielä myöhemmin parit kuvat kaveri-tupareista, jolloin näette myös valmiin kämpän. Siitä oli vielä unohtunu ottaa kuvat. :D

Ja nyt kun kerran remontteerauksen makuun päästiin, jatketaan sillä linjalla. Mulla on nyt nimittäin oma kämppä hankittuna tuolta kaukaata, parin tunnin ajomatkan päästä kotoota ja Ninasta, ja sitä alan seuraavaks laittaa asuttavaan kuntoon. Siitä siis saatte postausta vielä tän kuun aikana! :)

Pikainen kysymys vielä, johon toivoisin paljon vastauksia; minkä ikäsenä te olette muuttaneet pois kotoa?