Kolmekymmentä kurkkua

Kurkistin tänään kurkkukasvuston sisään ja hui kauhistus! Siellähän oli kurkkua valtavat määrät. Keräsin kolmekymmentäyksi kurkkua, mutta Olga-koira söi (tai ainakin ryösti) yhden niin minulle jäi sitten kolmekymmentä. On sitä siinäkin. Nyt kurkunsäilöntäohjeet kehiin, siinä on huominen ohjelmanumero. Muuten, tämän kurkun laji on Petit de Paris ja on hyvän makuinen, lisäksi pussissa oli runsaasti siemeniä, jäi ensi kesäksikin.

Päivän kurkku- ja kurpitsasaalis, vasemmalla Olgan kuononpää

Löysin myös viisi pitkulaista kesäkurpitsaa ja kaksi pyöreää, vihreän ja keltaisen. Tein täytettyjä kesäkurpitsoita pyöreistä ja keltainen säilytti paljon paremmin muotonsa, vihreä vähän lätsähti. Maussa ei ollut juurikaan eroja, hyviä olivat ja mieskin söi mukisemattta.

Lomalaisena

Loma alkoi! Sää on tietenkin pilvinen ja välillä on taas sataa ripsauttanut, vaan se ei haittaa. Heräsin aamulla vähän normaalia työaamua myöhemmin ja lähdin heti Olgan kanssa kasvimaalle hakemaan perunoita lounasta varten. Luomuateriaa suunnittelen. Kahdesta varresta sain kahdelle hengelle sopivasti mukavan kokoisia mukuloita. Sipulit ovat vielä melko pieniä, mutta makua niissä on senkin edestä. Papuja etsiskelin, mutta ovat noin parsinneulan vahvuisia.

Olga löysi keltaisia liljoja

Pavut kasvavat rehevästi, sato antaa vielä odottaa itseään

Maa-artisokkaa näkyvissä!

Tein syksyllä maa-artisokkapenkin, johon istuttelin Arjalta saamani mukulat. Joskus kauan aikaa sitten minulla oli palstalla maa-artisokkaa, mutta hävitin sen kun sitä oli muka hankala käyttää. Sitten sain Arja-ystäväni syntymäpäivillä maistaa maa-artisokkakeittoa ja sehän oli niin hyvää, että olisin voinut syödä sitä vaikka kuinka paljon. Arja jos luet tätä, anna heti keiton resepti.

Oikein lupaavat maa-artisokan alut

Palsta-alue on muuttunut hetkessä vihreäksi keitaaksi. Vilkuilin vähän ympärilleni, mitä kaikkea siellä tässä vaiheessa, toukokuun lopussa kasvaakaan.

Viime syksynä maahan jätetyt palsternakat (siemeniä varten)

Pavuthan ne siinä, hengissä toistaiseksi

Ukonlaukka juuri kukkaan puhjenneena

Naapurin Leenan valkosipulit ja liljat sulassa sovussa

Minusta viinimarjassa on jo raakileet, vai oletteko samaa mieltä?

Äitienpäivänä

Äitienpäivän aamulenkki puoli kuuden aikaan Olgan kanssa viiden asteen lämmössä, kasvimaalle tietenkin. Kyllä oli kaunis aamu. Menin lenkin jälkeen uudelleen nukkumaan ja odottelemaan, että tulisikos niitä kahveja sänkyyn. No ei ihan sänkyyn, mutta kahvin tuoksuun ja halauksiin sain herätä.

Onnea äideille!

Aamutunnelmia Kallavedellä

Raparperihan se siinä röyhistelee

Saksankirvelistä voisi jo korjata satoa

Kasvimaan kaipuussa

Lumi sulaa kyllä, mutta ei riittävän nopeasti. Kasvimaalle ei ole vielä vähään aikaan asiaa. Tuntuu uskomattomalta, että kuukauden päästä siellä myllätään täyttä häkää (ainakin muina vuosina, perunat on laitettu maahan äitienpäivänä ja vaikka joku sanoo, että liian aikaista, niin silti laitetaan).

Komposti jo sentään näkyy lumen alta

Olga tykkää lumesta

Ja varsinkin latu-urista

Kevätaurinko

Pääsiäisen aika on ollut todella aurinkoista. Hiihtokelit mitä mainioimmat, ainakin jäällä, jossa puista tippuvat roskat eivät ole pilanneet latuja. Oregano ja timjami olivat innostuneet itämään, persilja- ja rosmariinipurkeissa ei vielä näy elonmerkkejä.

Nämä viljelmät enteilevät kesää

Olga Kallaveden jäällä

Kohopenkin suunnittelua

Nytpäs vierähtikin lähes viikko ilman pistäytymistäkään kasvimaalla. Kävin tapaamassa pääkaupunkiseudulle muuttaneita tyttäriäni, joille toki vein kasvimaatuliaisina hillopurkkeja. Pavuthan olivat tehneet hurjan määrän palkoja, niitä tuli kaupan muovikassillinen. Kesäkurpitsa oli vähän laiskotellut, viikon aikana oli ilmestynyt vain yksi syötävän kokoinen kurpitsa.  Muuten kasvimaalla oli nyt keltaisten ja punaisten kukkien ilotulitulitus, laitan tähän nyt muutamia punaisten kukkien kuvia. Palstoilla oli paljon porukkaa ja Olga-koira tervehti ylenpalttisen iloisesti jokaista, onneksi kasvimaavaatetus ei hätkähdä multatassujen taputuksista.

Kaijan hajuherneet, tosi kaunis ja erikoinen väri

Palsta-alueen kaunein maloppiryhmä

Naapurin Leenan punahatut

Keskustelimme myös kohopenkkien koostumuksesta. Olemme monta vuotta tehneet aina syksyisin kohopenkin, jossa seuraavana kesänä kasvaa kurpitsa, sitä seuraavana yleensä purjo ja sitten se onkin valmista tavaraa sekoitettavaksi kasvimaahan. Tässä kuva Lena Israelssonin Keittiöpuutarhurikirjan kohopenkistä: alimmaisena on risuja, oksia yms. karkeampaa tavaraa, meillä yleensä auringonkukkien varret. Seuraavana ruohotuppaita ja kasvinjätteitä, sen päälle kunnon kerros hienompaa jätettä, esimerkiksi puiden lehtiä ja siihen voi jo sekoittaa hevosenlantaa (kanakakkarakeetkin käy) ja jos on vanhaa kompostia, sitä vielä päälle. Päällimmäiseksi multakerros. Meillä kaiken päällä on mansikkamuovi, mutta se ei ole välttämätön, pitää kuitenkin penkin kosteampana. Kun olemme keväällä istuttaneet kurpitsantaimia, olemme kaivaneet penkkiin kuopan, kastelleet hyvin ja laittaneet siihen kaupan multaa ja taimen multaan. Hyvin ovat kasvaneet.

Kohopenkin syvin olemus

Olga kitkemässä rikkaruohoja

Tilliä ja uusia perunoita

Tillistä osa onnistui, osa ruskettui oudosti

Aivan ihana loppukesän lämmin päivä! Parempi kuin kesähelle. Kasvimaalla pikainen piipahdus, tilliä ja perunoita aterian pohjaksi, seuraksi paistoin pannulla kesäkurpitsaa ja sipulia (valkosipulia tietysti myös), suolat, pippurit ja ihan tilkka soijakastiketta mausteeksi, näillä mentiin tämä päivä. En malta olla laittamatta kuvaa kasvimaan ulkopuolelta Olgan uudesta tuttavuudesta, labbis Patesta. Kyllä oli menoa ja meininkiä kun nämä kaksi kakaraa painelivat ympäri koirapuistoa, Olga aivan näytti siltä kuin sitä olisi naurattanut Paten kanssa puuhailu.

Pate ja Olga, labradorinnoutaja ja lancashire heeler

Kuumaa ja kuivaa

Huh hellettä! Nyt ei jaksa enää mitään. Kasvimaa kaipaa vettä, erityisesti kompostin päällä kököttävät kurpitsat. Olga osaa suunnistaa kasvimaata ympäröivään Kallaveteen viilentymään, itse en ole saanut edes talviturkkia heitettyä vaikka kuumuudesta valitankin.

Olga varmistaa, että seuraan nätisti hihnassa.

Kauneutta rakastavan palstanaapurin pionit

Retiisejä!

Retiisejä Kaijan penkistä, liekö tuollainen koko enää laillistakaan?

Kaijan punapäivänkakkarat

Minulle lankesi koiranhoitovuoro ja kävin vain vierailemassa palsta-alueella, Olga kun ei vielä hallitse kasvimaakäyttäytymistä täydellisesti. Päivä on lämmin, palstoilla helteinen. Ja väriä kasvimaalla riittää! Kaija oli puuhastelemassa palstallaan ja sain häneltä ison pussillisen retiisejä. Tuollaisia retiisejä en ole ennen nähnytkään!

Olga tutustuu harjaneilikkaan

Kasvimaakoira Olga

Lancashiren karjakoira Olga (3kk) tarkastelee kasvimaanhoidon tasoa

Lähes täydellinen sää kasvimaalla puuhasteluun, ei liian kuuma eikä kylmä, leppoinen tuuli, aurinkoista. Käänsin parin penkin verran maata ja istutin eilisiltana likoamaan laittamani hopea- ja keltasipulit. Tein myös pienen kukkapenkin, johon kylvin pellavaa, krassia ja kehäkukkaa. Kasvimaanaapureilta sain kukkien taimia ja maa-artisokan mukuloita. Kotiin toin ruohosipulia, lipstikka ja raparperi saavat odottaa pari päivää. Kasvimaakoira Olga tuli avuksi kääntämistöihin, enemmän siitä olisi hyötyä jos oppisi kitkemään rikkaruohot.