Ei kasvimaata ilman kukkia

Kasvimaa ilma kukkia ei ole oikea kasvimaa. Minun mielestäni. On ihanaa, kun aina jokin kukkii eikä palsta-alue pysy pitkään samannäköisenä. Malva on monivuotinen vanhanajan kukka, yksi kauneimmista. Rivitalon pihassa se ei jostain syystä näytä kovin kummoiselta. En ole kukkamaljakkoihminen vaan käyn mieluummin ihailemassa kukkia siellä, missä ne kasvavat. Toki kukkakuvia tulee otettua enemmän kuin laki sallii.

Malva

Kaijan yksivuotiset unikot

Kaijan liljat, ihanat värit.

Sormustinkukan pieniä taimia kukkapenkki täynnä

Kurpitsaa ja vadelmaa

Kurpitsat kompostin päällä

Kompostin päällä kasvavat kurpitsat ovat villiintyneet aivan hurjiksi. Ne suikertelevat ympäri palstaa ja ovat nousemassa viinimarjapensaiden päälle. Pelottavaa! Oli melkoinen pettymys, kun huomasimme, että kasvuston seassa hyvin pullistuva kurpitsa on juuri sitä lajia, joka viime syksynä osoittautui hyvin huonon makuiseksi, väkeväksi, jopa karvaaksi. Eikä tietenkään hajuakaan, mikä on lajin nimi. Voisikohan tämä olla se myskikurpitsa?

Nimeä vailla oleva kurpitsanalku

Kesäkurpitsat kasvavat hyvin. Keltainen kurpitsa kasvaa naapurin palstalla. Se on kivan näköinen, mutta maku on minusta paras vihreässä. Olen kokeillut keltaista, mustaa, valkoista pulleaa ja ufon mallista, keltaista ufoa ja tennispallon kokoista kesäkurpitsaa, mukavin maku ja rakenne on kuitenkin vihreässä pitkulaisessa.

Naapurin nurjankokoiset kesäkurpitsat

Tästä lähti tarvikkeet kesäkurpitsavuokaan

Piipahdus huippukuumalla palstalla (varjossa muualla 30 astetta, palstalla siis 35) näytti, että kostea ja kuuma edistää kasvunopeuden aivan huippuun. Vadelmat, jotka vielä toissapäivänä olivat aivan raakoja, olivat jo punertuneet ja maistuivat maukkailta. Vadelmakausi kestää yleensä melkein kuukauden, saahan nähdä, miten käy tänä vuonna.

Vadelmakausi alkaa!

Kasvimaan hoitamattomuutta

Olympiahuumassa kasvimaanhoito on jäänyt toiseksi. NopsaaN olen vain käväissyt perunoita, sipulia ja kesäkurpitsaa hakemassa ja Olgan iltalenkillä katsomassa, joko Olga osaisi kulkea riviväleissä eikä pitkin penkkejä (ei osaa).

Olga on tosi kiinnostunut kasvimaan hajuista

Keväällä on aina vaikea uskoa, miten vihreäksi alue muuttuu kesän aikana

Palsta-alue on niemessä, jota ympäröi Kallavesi

Palsternakkaa ja valkosipulia

Osa tämän päivän sadosta

Jotkut ovat tykänneet sateesta! Kesäkurpitsaa on kerätty ainakin kolme kiloa ja tänään kurkistin, mitä kuuluu palsternakalle ja valkosipulille. Hyväähän niille kuului. Valkosipulit olivat samankokoisia kuin tavallisesti syyskuussa nostovaiheessa, saahan nähdä kasvavatko vielä lisää. Palstenakkaa Kaija oli kylvänyt syksyllä ja saimme kesäkuun alussa häneltä harvennustaimia. Eihän niitä saanut mitenkään suoraan, survoimme juurenhöytyvän koloon ja päätimme katsoa, mitä tapahtuu. Ihme ja kumma, palstenakat ovat suoria ja haarattomia. Ihanaa! Tykkään palsternakasta tosi paljon ja nyt niitä näyttää tulevan. Sipulit ovat myös hyvän kokoisia, tuo pyörein on hopeasipuli. Punasipuli vielä suunnittelee kasvuaan. Ateria koostui tänään kesäkurpitsalasagnesta ja uusista perunoista, nam nam.

Kasvitauteja ja kasvimaataidetta

Perunarutto alkuvaiheessa

Onkohan syynä sateinen kesä vai mikä, mutta perunarutto tuli tänä vuonna kuvioihin tavallista aikaisemmin. Muitakin tavallisia ja epätavallisia kasvivaivoja on palstoilla havaittavissa. En ole mikään kasvitautien asiantuntija ja joku viisampi voisikin valaista, mistä on kysymys ja olenko veikannut oikein. Kurpitsan lehtiin ilmestyy härmää (ilmeisesti se on sitä), mutta ei se ole ehtinyt vaikuttaa satoon, ainakin meidän tarpeisiin satoa on tullut riittävästi härmästä huolimatta. Toissapäivänä kuvasin naapurin outoa valkosipulinvartta, lieköhön sekin jonkun taudinaiheuttajan ansiota?

Satoa kuitenkin toin ison pussillisen: perunaa, palsternakkaa, kesäkurpitsaa, hopea- ja punasipulia sekä hiukan pinaattia. 

Perunarutto on iskenyt taka-alalla oleviin varsiin kunnolla

Härmää kesäkurpitsanlehdissä

Tillissä on tavattu itse teossa sininen, keltapilkkuinen toukka????

Kirvat ovat saaneet viinimarjan uloimmat lehdet käpristymään

Raparperikin on ottanut syysvärin etuajassa

Sitten sitä tämän päivän kasvimaataidetta (taidehan on katsojan silmässä)

Keltaisen ja vihreän herkullinen yhdistelmä

Palsternakka kuin taiteilijan sivellin

Unikon siemenkotien herkkä installaatio

Romuromantiikkaa ja käytännöllisyyttä

Kesäkukkia

Kehäkukka

Heinäkuun loppupuolella alkavat monet siemenestä kylvetyt kesäkukat kukkia. Siemenet keräämme itse milloin vain mahdollista. Helppoja ja kukkimisvarmoja siemeniä saa ainakin krassista, kehäkukasta, ruiskaunokista, auringonkukasta, kesäkosmoksesta, hajuherneestä ja samettikukasta. 

Piiankukka, kylväytyy myös itsekseen

Ruiskaunokit ja kruunukakkarat sulassa sovussa

Hajuherne

Yksivuotinen harsokukka

Hunajakukka

Kesäkosmos

Krasssi

Päivänkakkara (ei tarvitse kylvää, kasvaa rikkaruohona)

Samettikukka

Silkkikukka

>a

Komposti

Palsta-alue on melko savista maata, jota olemme yrittäneet parantaa erilaisella eloperäisellä aineksella (hevosenkakkaa, puutarhajätettä, vihannesten kuoria, puiden lehtiä jne.) Palstalaiset luonnollisesti kompostoivat kasvimaalta kertyvän jätteen ja käyttävät maatunutta kompostia maanparannukseen.

Melko tavallinen komposti on valmistettu ristikkäin asetelluista laudoista

Kompostikehikon voi valmistaa myös verkosta, tässä muovilla estetään kompostin liiallinen kuivuminen ja kesäkurpitsa on nauttimassa kompostin ravinteista

Kompostin viereen voi kasvattaa näkösuojaksi esim. krassia, kukkiessaan se piilottaa kompostikehikon mukavasti

Kompostikehikoksi käy jätepuu, tässä hienosti halkaistu pyöröhirsi

Pelkkä verkko kompostikehikkona altistaa kompostin kuivumiselle, jolloin maatuminen hidastuu

Tässä kurpitsan kasvualustana on vanha komposti, josta kehikko on yksinkertaisesti nostettu pois ja siirretty uuteen paikkaan

Asiantuntevaa tarinaa kompostoinnista löytyy esim. http://puutarha.net/artikkelit/152/kompostointi.htm

Kasvun ihmettä

Kesäkurpitsa

Kasvimaa sai olla melkein viikon oman onnensa nojassa pohjoisen lomani aikana. Neljä päivää ilman rikkaruohosotaa kyllä näkyi. Vettä on tullut edelleenkin enemmän kuin riittävästi ja nyt paistoi aurinko, sitähän se kasvaminen vaatii. Perunat olivat kasvaneet kovasti, kahdesta varresta sain 3-henkiselle perheelleni sopivan annoksen yhdelle aterialle. Sipulit ovat myös hyvän kokoisia. Kesäkurpitsat olivat jo melkein liiankin isoja, otin kolme suurinta  mukaani. Palstoilla hyöri mukavan sään ansiosta paljon porukkaa. Sain mäkimeiramin taimen naapurilta raparperin juurakkoa vastaan. Toinen naapuri kertoi omituisesta ilmiöstä valkosipuleissaan ja pitihän sitä käydä ihmettelemässä.

Valkosipuli on erehtynyt kasvattamaan kynttä varteen

Mäkimeirami

Kyssäkaali ja palava rakkaus

Kyssäkaali voimissaan

Sadetta sadetta. Meillä ei vielä uiskennella vedessä niinkuin pohjanmaalaiset perunanviljelijät. Kyssäkaalin kasvu on vauhdittunut sateista, varmaan monen muunkin vihanneksen. Satoa keräsin kahden kesäkurpitsan verran.

Palavalla rakkaudella on tukeva varsi eikä sade ole sitä kaatanut.

Herneenpalot ovat vielä litteitä.

Uusia perunoita

Tänään syötiin ensimmäisen kerran oman maan uusia perunoita ja sipuleita. Kyllä maistuivat hyvältä! Ihmettelen aina, miten halvalla ammattiviljelijät myyvät vihanneksiaan torilla. Halvemmaksi tulisi ostaa kuin viljellä itse, varsinkin jos laskee tuntipalkan. Mutta se maku! Ja se onni, että on itse onnistunut kasvattamaan jotain syötäväksi kelpaavaa! Kai siitä ilosta jotain saakin maksaa.

P.S. Päivän sää pitkästä aikaa aurinkoinen, ei yhtään sadekuuroa.

Kastelu pelaa

Vettä nyt sitten riittää. Ja rikkaruohot kukoistavat. Joka päivä saa olla haraamassa eivätkä nuo ryökäleet tunnu lannistuvan millään. Kasvimaalle on kulkeutunut aikojen alussa palsami, joka poksauttelee siemeniään ympäriinsä jos pääsee kukkimaan. Ja pääseehän se kun niitä on niin paljon. En vihaa palsamia niin paljon kuin juolavehnää, leskenlehteä, ohdaketta ja rönsyleinikkiä. Palsami ei sentään tee pitkiä juuria, joista yhden nyhtäistyn tilalle kasvaisi sata uutta.

Marjojen kypsymisessä on jotain ärsyttävän syksyistä. Nämä karviaiset olivat onneksi vielä raakoja.

Kukkaloistoa

Kirjaan nyt vähän itselleni muistiin, missä järjestyksessä kukat kukkivat kasvimaalla. Luonnollisestikaan en saanut niitä järjestettyä kronologisesti vaan ovat sikin sokin, kukkimisaika on kuitenkin oikea-tänä vuonna ainakin.

Ukonlaukka kukkii kesäkuussa

Touko-kesäkuussa kukkii esikko

Bellikset kukkivat toukokuusta heinäkuun loppuun

Lemmikki kukkii kesäkuussa

Unikko kukkii kesäkuun lopulla,
arovuokko jatkaa heinäkuulle

Harjaneilikka on heinäkuun kukkija

Harakankello ja palava rakkaus
heinäkuussa

Pioni kukkii heti heinäkuun alussa

Päivänkakkara heinäkuussa

Tarha-alpi kukkii heinäkuussa

Harjaneilikat parhaimmillaan heinäkuussa

Liljat kukkivat heinäkuun alkupuolella

Lupiinit aloittavat kukinnan kesäkuun lopussa

Punapäivänkakkara kukkii pitkään
 heinäkuun alusta