Uuden burgerin tekoa

Ehkä helpoin tapa ilmajuurruttaa. Rungossa on oksa, jonka varassa muoviruukku pysyy paikoillaan.
Okasta on tulossa alkaosalle uusi latva. Kaarnaa poistetaan rinkula vanhaa puuta myöten. 

Muoviruukku halki, pohjaan rungon mentävä reikä ja ruukku pailkalleen ja jesaria ympärille. 

Täytetään maa-aineksella. Pohjalla on hyttysverkkoa, ettei maa-aines valu pois. 

Tämä ilmajuurrutustapa on kätevä siksi, että kun runko katkaistaan syksyllä ruukun pohjan myötäisesti, yläosa voi suoraan talvehtia ruukussa. Bonsai-maa-aineksen käyttö on myös hyvä, koska puu saa olla tuossa kunnes se tarvitsee istuttaa. Yläosan voi istuttaa jo ensi keväänä, mutta juuret ovat vahvemmat vuoden tai parin kuluttua.

Juurtuminen kestää vaahteroilla noin 8 viikkoa.

Kolmihammasvaahtera

Eipä tästä sen kummempia, kuin että talvehti kylmälavassa ja on hengissä. Puulla oli kaksi nebaria, joista alemman leikkasin pois. Tämä on aika radikaali toimenpide, mutta puulle jäi kyllä hyvät hiusjuuret jäljellä oleviin juuriin. Suuria toimenpiteitä ei toivottavasti enää tarvita juurialueella.

Liikkeelle lähtö oli keväällä tosi hidasta. Silmut turposivat kun istutin puun, mutta sitten se meni ihan tilttiin noin kuukaudeksi. Ajattelin jo että se kuoli talveen. Silmuthan voivat turvota, vaikka juuret olisivatkin kuolleet. Jatkossa aion kokeilla istuttaa tämän ja muitakin puita vähän myöhemmin, kun lehdet ovat jo puhjenneet.

Puuhan on ruma. se pitäisi ehkä istuttaa kylmälavaan ensi keväänä, vähän lihomaan. Kun se olisi kunnolla juurtunut, oksat voisi kasvattaa uudestaan.

Vaahteroita

Viimeisen vuoden hankintoja, pakko laittaa ylös ennen kuin unohtuu lajit ja hankintavuosi. Mukana muutama räpsy lehdistä parin kuukauden takaa. Typerä rajoitus Bloggerilla, vain 200 merkkiä sallittu tunnisteille, eli en saa tagitettyä kaikkia lajeja tieteellisellä ja suomenkielisellä nimellä. Huono juttu!

Oikealta vasemmalle:

• Acer komarovii, koreanperhosvaahtera, http://www.mustila.fi/kasvit/AcerKomarovii, ostin nimellä Acer tschonoskii subsp. koreanum. Valtavan mielenkiintoinen laji, pitäisi olla pieni ja sirokasvuinen puu. Vyöhykkeet I-III. Sori huono kuva lehdestä. 

  

  Koreanperhosvaahteran lehti

• Acer davidii, davidinvaahtera josta myyjä sanoi että on melko varmasti se, mutta koska on Mustilan siementaimi, alkuperästä ei voi olla 100% varma. Voi olla risteymä.Vähän tylysti poikkaistu. Hieman jopa tyveä. Tämän lehti on aika ehytlaitainen ja epävaahteramainen. 

  

  Daavidinvaahteran ehytlaitainen lehti.

• Acer barbinerve, viitavaahtera.
• Acer caudatum subsp. ukurunduense, kiinanvaahtera, vyöhykkeet I-II, mutta oikealla alkuperällä jopa V. Ostin nimellä Acer ukurunduense. 
• Acer campestre, niverävaahtera, Mustilan ostoksista ainut jossa on edes vähän järkeä bonsaikasvatusta ajatellen. 1a luvataan vain vyöhykkeeksi, mutta oikealla alkuperällä voisi olla III. Eurooppalainen laji, pohjoisin luontainen esiintymisalue Etelä-Ruotsi.
  
• Acer buergerianum, kolmihammasvaahtera, keväinen hankinta (bonsai.de), joka kasvoi koko kesän todella hyvin. Hyvin talvenarka kuulemma, toivottavasti kylmälava riittää suojaukseksi. 
• Acer pseudosieboldianum - koreanvaahtera. I-II, jopa III-IV. Mustilan kanta/kannat pitäisi olla hyvin talvenkestäviä, ja näitä pitäisi kasvattaa bonsaiksi! Erittäin kauniita pikkupuita. 

  

  Koreanvaahteran lehti

• Acer palmatum, japaninvaahtera, perusmuoto. Ostettu vuosi sitten Viherpajasta, talvehti jo viime talven kylmälavassa. Tämä on ruukussa kasvanut paljon paremmin kuin seuraava maassa. Runkoonkin on tullut paksuutta. Tällä on toispuoleinen nebari, joka pitää ensin fiksata ennen kuin teen muuta, siksi ensi keväänä istutus uusiksi samaan ruukkuun, ja sitten voisi ilmajuurruttaa varresta muutamia pikkupuita. 

Maassa mutta lavassa kasvaa vielä Acer palmatum "Orange dream". Tämä on toinen erä kyseisen lajin kanssa.
Maahan eikä edes kylmälavaan meni myös erittäin kiinnostava laji, alaskanvaahtera, Acer glabrum var. douglasii, jonka pitäisi olla kestävä vyöhykkeelle V asti. Lehtien kooksi mainitaan 2-10cm, mikä on vähän erikoista, mutta luvannee hyvää.

Alaskanvaahteran lehti syysväreissä

Oma yksilöni on varsinainen rimpula. se oli pahnanpohjimmainen, eli viimeiseksi jäänyt. Viimeisiä oli oikeastaan kaksi, katselimme niitä jonkun vaahteraharrastajan kanssa Mustilan taimipäivillä. Toinen oli isolehtisempi ja vahvemman näköinen, toinen pienilehtisempi ja muutenkin heikko esitys. Sovimme että pienilehtisempi sopii paremmin bonsaiharrastajalle :).

Kylmälava käyttöön

On niin kylmiä öitä jo että otin käyttöön kylmälavan mamupuille, eli siellä on maassa kasvamassa viinivaahtera, japaninvaahtera, Chamaecyparis obtusa, ja ruukuissa on niverävaahteraa, kolmihammasvaahtera, japaninvaahteran perusmuotoa, koreanvaahteraa, Acer davidii, ja pari kolme muutakin vaahteraa. Monet vaahterat ovat Mustilan saaliita tältä vuodelta.

Vielä siellä on kaksi japaninlehtikuusta, puksipuu, kaksi rhodoa (lännenpursu ja joku pienilehtinen sinikukkainen) ja pari muutakin joita en nyt muista. Kun viinivaahtera vie puolet lavasta, lava on aika täysi. Nämä ulkomaanelävät eivät ollenkaan ehtineet mukaan syksyyn, ekat pakkasyöt puraisivat suoraan vihreitä lehtiä.

Pitää tuulettaa lavaa ahkerasti, jotta homeet eivät pääse rehottamaan siellä.

Kolmihammasvaahtera

Ostin joku aika sitten bonsai.de-puodista kolmihammasvaahteran, Acer buergerianum:

Kännykuva, sori. Myyntikuvasta katselin, että istuttamalla syvempään siitä voisi saada siitä puun aikaan. Kiinnostaa myös testata kylmälavaa, tätä mainostetaan Suomen oloihin erittäin talvenarkana. Tyvestä noin 5 senttiä. Satasen tämä maksoi, ja se on kyllä vähän yläkanttiin, kun kuvaa katsoo.

Tuohon yksilöön on lisätty juuret luulisin, porattu reikiä kylkeen ja laitettu oksia niihin. Muuten en keksi miten tuollaisia tasapaksuja tikkuja kasvaisi juuriksi. Todella rumia.

Kyllä on pienet lehdet tällä lajilla. Sopisi mame-kokoonkin. Eivät nuo kyllä vaahteran lehdiltä näytä, ankan räpylöiksi kutsuttiin jossain, ja se on hyvä määritelmä. Lehdet ovat kauniin kiiltäviä.

Istutin puun uusiksi niin suureen ruukkuun, että juuripaakku mahtui sinne uuteen asentoon ilman että siihen tarvitsi kajota ollenkaan. Aloitin vasemmalla olevan parin sentin paksuisen juuren operoinnin, poistin siitä  puuta päältä. Halkaisen sen sitten jossain vaiheessa. Jotain muutakin täytyy vielä nebarin kanssa viritellä, ja mikäs sen mukavampaa.

Mitähän tälle sitten tekisi. Luulen että en tee mitään tänä kesänä. Alin oksa tarvitaan tuossa, jotta se peittää ruman leikkuuarven. Loputkin oksat pitäisi kyllä langoitella että saisi käsityksen.

Oikealla olevan alaoksan yläpuolella on suora kohta, josta olisi hyvä kohta poikkaista puu, jos lyhentää haluaisi. Yläosasta saisi loistavan mamen, joka tietysti himottaa kovasti. Alaosa olisikin sitten ihan alkutekijöissään, vain alaoksa olisi paikoillaan. Jos uusia oksia tulisi sopivasti, tämän saisi shohin-kokoon, eli alle 20-senttiseksi. Jos latva olisi jossain tuolla, missä oksa oikealla on, puussa olisi aika mukavasti liikettä.

Mutta voisi sitä ihan noinkin kasvattaa, lyhentäisi vain esim. 5 senttiä ja alkaisi kehittää oksia.