Rachel Vincent: Uusi alfa

Jotenkin tämän kirjan lukeminen ei ollut yhtä kiihkeää kuin aiempien osien. Se johtui varmaankin siitä, että kirjan alkuosa oli aika lailla politikointia ja muuta yhteiskuntaan liittyvistä asioista. Lopussa toki tuli sitten kunnon rähinä.

Faythen tulee kirjassa tehdä lopullinen valinta Jacen ja Marcin välillä. Kapuloita rattaisiin heittelevät alfaneuvosto ja kimurantit juonen käänteet. Enempää kuitenkaan juonesta tässä paljastamatta. Romantiikkaa oli oikeasti tosi vähän tässä, mikä oli harmi.

Kokonaisuutena kirjasarja oli oikein mukava tuttavuus, kuten olen jo aiemmin todennut. Tapahtumissa ei juurikaan ollut takaumia ja kaikki sijoittuivat hyvin lyhyelle aikavälille. Varmasti luen muutakin Vincentiltä, jos törmään.

Nyt jotain muuta. Onneksi on pitkä pääsiäinen ja siis aikaa lukea.

Rachel Vincent: Myrskylinnut

Viides osa Kissojen kanssa -sarjasta tuli tosiaan ahmaistua, vaikka muutama muukin kiinnostava teos odottaa lukemistaan.

Tässä kirjassa tutustutaan uuteen ihmis-eläin -lajiin, myrskylintuihin, jotka ovat jotain ihmisten ja lintujen väliltä. Ilkeitä, verenhimoisia ja todella outoja kaiken lisäksi, mutta myös erittäin kiehtovia.

Kirjassa Fayeth soutaa ja huopaa Marcin ja Jacen välillä yhä enemmän. Tuli ihan Twilight -sarja mieleen, varsinkin lopussa, kun pitää valita joko Marc tai Jace, mutta kumpaakin rakastaa niin paljon. Toisaalta tällaistahan se elämä on aina välillä, valintoja, valintoja.

Olen ollut erittäin positiivisesti ylättynyt sarjan koukuttavuudesta, kun otetaan huomioon, että kirjat ovat oikeasti lojuneet pinoissani jo kuukausia. Ei tosiaan kannata antaa takakannen aina hämätä ja yrittää ohjata oikeaan tai väärään. Harmihan näissä kirjoissa on, että tuskin löytyvät kirjastoista, vaikka ovat ihan hyvää luettavaa. Paljon huonompaakin voi sieltä tarttua käteen.

Viimeinen osa on vielä odottamassa ja ehkä viikon aikana saan senkin luettua.

Rachel Vincent: Kaappaus

Tällä kertaa lukemiseen meni vähän pidempään. Olen katsellut nyt parina iltana elokuvia lukemisen sijaan. Voisipa sitä tehdä riittävän montaa asiaa yhtäaikaa.

Kirja poikkeaa edellisistä siinä, että tässä kirjassa Marc ja Faythe ovat lähes koko kirjan erossa toisistaan, koska Marc kaapataan ja Faythe tajuaa viimein kuinka paljon hän rakastaa Marcia. Toisaalta sutinaa on muuallakin enempää paljastamatta. Kirja on myös surullinen ja täynnä uhkaavaa laumasotaa. Tarina siis kulkee eteenpäin usealla rintamalla.

Näistä kirjoista on yksittäin melko vaikea kirjoittaa, sillä niin tiivisti ne nivoutuvat toisiinsa. Ei vielä ole vuottakaan kulunut ensimmäisen kirjan tapahtumista, joten hyvin pienelle aikavälille nämä myös sijoittuvat. Yleensä en pitäisi sen kaltaisesta sarjasta, mutta nyt on tilanne senkin kohdalta toisin.

Taidan siirtyä jo tänään kirjasarjan toiseksi viimeisen kirjan kimppuun, jollen houkuta itseäni jonnekin muualle.

Rachel Vincent: Syytetty

Kissojen kesken -sarjan kolmannessa osassa Faythe on syytettynä edellisessä kirjassa tekemistään pahoista teoista. Kirja seuraa alfojen hallitsemaa oikeudenkäyntiä syrjäisessä mökkikylässä, jossa alkaa tapahtua outoja.

Kirja sijoittuu muutaman päivän ajanjaksolle. Takakansien perusteella en varmaankaan olisi tarttunut näistä yhteenkään kirjaan, enkä tarttunutkaan pitkään aikaan. Takakansi ei tässäkään tapauksessa anna oikeutta sisällölle. Vähän niinkuin elokuvien trailerit, joissakin niissä on elokuvan kaikki parhaat pätkät ja loput elokuvasta on pelkkää kuraa, mutta välillä traileri ei tosiaankaan tee oikeutta elokuvalle.

Tosiaan tässä kirjassa on keskiössä alfojen valtataistelu, johon nyt on sekoitettu Faythen teot ja Marcin syntyperä. Siinä sivussa tapetaan taas muutama kulkukissa, tavataan ihmiskarhu ja luodaan uusia suhteita sekä löydetään uusi naaraskissakin. Paljon kaikkea ehtii tapahtua muutaman päivän tarinassa.

Loppuosan taistelukohtaukset olivat tässä jopa minulle poikkeuksellisen raakoja, mutta kuten olen aiemminkin jo todennut näiden kirjojen kohdalla, ne ovat jotenkin vain kiinnostavaa vaihtelua. Romantiikkaa toivoisin vähän enemmän, mutta tiedän toki, että kaikkea ei voi saada.

Seuraava osa jo odottaa tuossa vieressä, tosin houkuttelee myös Yön talon seuraava osuus, jonka hain tänään kirjastossa. Saas nähdä, mitä lukeman pitää.

Rachel Vincent: Saalistaja

Niinhän siinä kävi, että tämä piti ahmia heti perään. Jotain koukuttavaa näissä kyllä on, vaikka romantiikka ei olekaan se. Tarina kenties.

Tässä kakkososassa Faythe ja muut joutuvat jäljittämään uroskissoja tappavaa saalistajaa. Samalla tiettyjä tapahtumia Faythen menneisyydestä nousee pintaan. Kirjassa on jälleen väkivaltaa melkoisesti ja se kuvaillaan melkoisen realistisesti. Ei kuitenkaan mielestäni niin paljon kuin ensimmäisessä osassa tai sitten olen jo tottunut siihen.

Ihmiskissat ovat kiinnostavia. Heidän synnystään ja muusta saa tässä kirjassa lisätietoa. Tavallaan poikkeavuus ihmissusista on mitätön. Kissa on vain erilainen lähestyttävä kuin susi. Ihan ok mielestäni tämäkin. Tavallaan murheet ovat kuin ihmisten, mutta tietyt säännöt sanelevat ihmiskissojen elämää rajoittavammin kuin meidän ihmisten.

Nyt alkaa taas työviikko, mikä tarkoittaa, että mitään syvällistä uppoutumista kirjoihin ei ehdi tekemään kuin lasten nukahtamisen jälkeen ja usein on itsekin siinä vaiheessa sen verran poikki, että uni on ainut, mitä kaipaa ja haluaa.

Rachel Vincent: Kissatyttö

Sain viimein tilattua tämän sarjan kaksi ensimmäistä kirjaa, jotka ovat jo aikaa puuttuneet. Loput sainkin Harlekiini -sarjan kautta suoraan postista. Nyt olen tyytyväinen, että koko sarja on jo hallussa, kun tämä ensimmäinen oli mukavasti koukuttava.

Kirja kertoo ihmiskissoista. Sarjassa seurataan Faythea, joka on ihmiskissa naaras, harvinainen laatuaan. Ihmiskissat ovat kuin ihmissusia eli pystyvät muuttamaan muotoaan halutessaan. Faythe on jättänyt laumansa elääkseen normaalia elämää. Hän joutuu kuitenkin palaamaan laumansa luo jonkun alkaessa siepata ja tappaa muita naarasihmiskissoja. Palatessaan hän palaa myös entisen kihlattunsa Marcin vaikutuspiiriin. Luvassa on romantiikkaa, yliluonnollisuutta, väkivaltaa, verta, kuumia tunteita ja jännitystä. Muista naisten kirjoista tämä eroaa selkeästi väkivallallaan. Väkivaltaa on paljon. Se kohdistuu sekä naisiin että miehiin sekä kissan että ihmisen hahmoissa. Itse en kokenut väkivaltaa keskeisimmäksi tekijäksi kirjassa, mutta huomiota se tosiaan herätti.

Kirjasarjassa on kuusi kirjaa, ainakin tähän asti ilmestyneinä. Itseäni koukuttaa sarjassa ainakin tämä yliluonnollisuus aspekti, toisaalta kirjassa naiset eivät ole uhreja, vaan osaavat myös itse pitää puoliaan. Ennen kaikkea tietenkin kirjassa on romantiikkaa ryyditettynä tuolla fantasiaelementillä. Oikein kiinnostavaa siis. Kävinkin jo sieppaamassa lukupinostani tuon seuraavan osan.