Judith McNaught: Double standards

Miten äitienpäivän voisi muuten viettää kuin lukien kirjoja? Tämän ahmin lasten leikkiessä pihalla ja päikkäreiden aikaan.

Kertomus sijoittuu tällä kertaa bisnesmaailmaan. Äitinsä kaltoin kohtelema yritysjohtaja rakastuu viattomaan nuoreen naiseen, jolla on salaisuuksi.

Edelliseen postaukseen viitaten voin sanoa, että vaikka luinkin kirjan nopeasti ja ahmien, en löytänyt tästä sellaista koukuttavuutta kuin historiallisista romaaneista. Ikään kuin romantiikka laimentuisi joutuessaan kohtaamaan nykypäivän löyhän moraalin ja tasa-arvon. Valitettavasti tätä mieltä vain olen ainakin näiden kirjojen osalta.

Judith McNaught: Tender triumph

Tämän sain loppuun eilen illalla. Kertomus rikkaasta naisesta, miehestä, jonka tämä luulee olevan köyhä sekä rakkaudesta. Taas asiaan kuului väärinymmärryksiä, menetyksiä, historiaa jne.

Jotenkin nämä nykyaikaan sijoittuvat kirjat eivät ole niin imukykyisiä kuin historialliset. Viihdyttävä, päihdyttävä kokemus kuitenkin.

Seuraava postaus tuleekin heti...

Judith McNaught: Almost heaven

Viimeinen McNaughtin historiallisista romaaneista ja aivan ihana sellainen. Tarina on mielenkiintoinen ja taas kerran muista poikkeava, vaikka pohjavire onkin samankaltainen. Nämä ovat kyllä sellaisia huokailukirjoja, joita on välillä aivan nautinto lukea.

Nyt on jäljellä vielä kuusi McNaughtin nykypäivään sijoittuvaa kirjaa ja sitten koko tuotanto on jälleen kerran kaluttu läpi. Itselleni tulee usein sellainen olo, että pitää lukea kaikki kirjoittajan kirjoittamat kirjat, jotta on tyytyväinen. Tokihan se vaatii hyvän kirjoittajan ja hyvät kirjat.

Judith McNaught: Once and always

Tämähän tuli ahmittua illan aikana. Ehkä paras tähän astisista. Kertomus rakkauteen pettyneestä miehestä ja naisesta, joka vasta oppii rakastamaan. Aivan ihana kertomus.

Taas mukana oli käänteitä joka suuntaan. Jotenkin ei haittaa, vaikka näissä kaikissa kirjoissa on samankaltaisuutta. Sitähän toisaalta lähtee hakemaankin, kun lukee tämäntyyppisiä kirjoja.

Toisaalta nyt jo vähän itsestäkin tuntuu, että lukeminen on mennyt överiksi, jos se voi sellaista tehdä.

Judith McNaught: Kingdom of dreams

Kirja, joka sijoittuu 1400 -luvulle ei yleensä ole huono. Historiallisissa romaaneissa on jotain upeaa. Tässä kirjassa jopa kieli oli vanhaa, mikä vaikeutti lukemista aluksi, mutta äkkiäpä sitä löytää oikeat käännökset.

Vastentahtoinen morsian, sota, linnoitukset ja petokset, siinä kirjan teemat. Jälleen erittäin miellyttävää ja viihdyttävää luettavaa. Harmittaa oikein, että kirja päättyy ja täytyy päättää, mikä olisi seuraava, johon imautuisi mukaan.

Harmittaa myös, että olen huomiseksi sopinut jotain ihan muuta kuin lukemista. Toisaalta voi olla terveellistä tehdä jotain muutakin kuin istua sohvan nurkassa puolihämärässä ja lukea.

Judith McNaught: Something wonderful

Huoh... Kyllä nämä vain ovat ihania kirjoja. Heti alusta on selvää miten käy, mutta millaisia koukeroita ja vastoinkäymisiä onkaan matkalla. Välillä melkein loppuu luotto siihen, että loppu on toivotun kaltainen ja on aivan pakko käydä vilkaisemassa viimeistä sivua, ihan vain varmistuksen vuoksi.

Perusteema on tässä kirjassa samanlainen kuin aiemmissa, mutta tällä kertaa uudenlaisella mausteella. Vaikka McNaughtin kirjoissa pohjavire onkin samanlainen, ovat ne selkeästi toisistaan poikkeavia, jota ei voi sanoa esim. Barbara Cartlandin kirjoista, jotta ovat toki viihdyttäviä, mutta aivan täysin samankaltaisia. Näissä on sentään tarinaa ja historiaa ja onneksi myös pituuttakin. Jokainen pokkari on oin 500 sivuinen eli lukemista riittää.

Nyt alkaa englanninkielinen romanttinen sanasto olla taas hallussa, joten enköhän suunnista ruuanlaiton jälkeen jälleen kirjahyllylleni.

Judith McNaught: Until you

Nyt paukkuu McNaughtit, sillä seuraava on jo luvun alla. Näin näissä tuppaa käymään eli koko tuotanto pitänee taas lukea ennen kuin mieli lepää.

Tämän sain jo loppuun muutama päivä sitten, mutta hienoisen taudin seurauksena oli heikossa kunnossa, melkein kuin sankarittaret tämän tyyppisissä kirjoissa aina välillä.

Until you kertoo Whitney my love -kirjan sivuhenkilön tarinaa. Samaa rataa kuitenkin, vanhempi, kokenut, komea mies, joka ei tahdo rakastuaa, rakastuu kuitenkin nuoreen viattomaan neitoon. Luvassa kummia käänteitä, intohimoa, kolmen sivun suudelmakohtauksia jne. Itseäni jälleen toistaen, takuuvarmaa viihdettä.

Jos kevät saa kissat mouruamaan, saa ne minut lukemaan romantiikkaa.

Judith McNaught: Whitney my love

Siihen jäi se älyllinen lukeminen. Älyllistä tässä on sentään kieli. Omistan tosiaan kaikki McNaughtin kirjat alkuperäiskielellä ja lukukokemus on aivan yhtä huumaava silläkin. Hyvin äkkiä pääsee kielimaailmaan sisään ja pian ei edes huomaa lukevansa jollain muulla kuin äidinkielellään.

Tämä McNaught, kuten suurin osakin, noudattelee periromanttista kaavaa, jossa kokenut mies kohtaa kokemattoman naisen, jonka tavalla tai toisella pakottaa suhteeseen. Tulee suunnaton määrä väärinymmärryksiä, joiden tuoksinnassa rakkaus muuttu vihaksi ja taas päinvastoin. Tällaistahan sitä kaipaa aina välillä.

Älyllisyys pois ja uusi McNaught luvun alle. Itse asiassa tämän kirjan hyvin itsenäinen jatko-osa, jossa ei oikeastaan ole samaa kuin muutama henkilö, mutta kuitenkin. Ehkäpä minäkin vielä joskus kiinnostun, innostun jostain älyllisestä...tai sitten en.

Judith McNaught: Kun rakkaus kutsuu

Kun tälle päälle sattuu, tulee helposti ahmineeksi kirjan jos toisenkin. Tämä tuli luettua tänään. McNaught tosiaan kirjoittaa yltiöromanttisia kirjoja, joissa toinen osapuolista on usein köyhä ja näin raha ja rakkaus sekoittuvat. On vastoinkäymisiä, väärinymmärryksiä, anteeksiantoa ja muutoinkin tunteiden vuoristorataa. Omalaatuisuutta tuskin kauheasti löytyy, mutta kuten jo edellisen kirjan kohdalla kirjoitin, viihdettä sitäkin enemmän.

Nyt kuitenkin McNaught -kiintiöni täyttyi, joten seuraavaksi ehkä jopa jotain, mikä saattaisi vaatia jopa jotain älyllistä pohdintaa.

Grillikausi alkaa tänään.

Judith McNaught: Hellä ja katkera yö

Nyt on tarve saada lukea jotain takuuvarmaan, huokailuttavaa, tällöin käännyn McNaughtin puoleen. Kirjoissa on sopivasti romantiikkaa ja erotiikkaa, kuumia tunteita ja hikisiä käänteitä. Täydellistä viihdettä siis.

Tämä kirja ei nyt ole kuitenkaan McNaughtin parhaimpia, mutta ihan ok. Suomeksi minulta löytyy vain muutama kirja, mutta englanniksi suurin osa hänen tuotannostaan. Ehkäpä täytyy taas alkaa treenata englannin lukemistakin. Onneksi nämä ovat mitä nopeimpia ja viihdyttävimpiä lukukokemuksia sekä suomeksi että englanniksi.

Seuraava McNaught on jo luvun alla. Jotain hömppää tarvitsee, kun aurinkokin nousee.