Melissa Marr: Sala Kavala

Vaikka edellisen Marrin kirjan luettuani taisinkin kirjoittaa, että en aio kovinkaan innokkaasti etsiä tätä kirjaa, niin luettua tuli nyt ainakin, vaikka tosiaan en tätä tarkoituksella hakenutkaan, sattui vain käsiini kirjastosta.

Nyt on pakko myöntää, että tämä toinen osa keijutarinaa oli jo paljon parempi. Asiaa helpotti se, että maailma ja sen kaikki hahmot olivat tuttuja ensimmäisen kirjan kautta. Toisaalta myös tarina ja henkilöt olivat tässä jotenkin parempia.

Tämän kirjan luettua ehkä vähän innokkaammin luen seuraavan, jos ja kun sellainen varmaankin tulee. En kuitenkaan ole niin innokas, että olisin jo googlannut jatko-osia.

Tässäkin kirjassa tarina kertoo ihmistytöstä ja keijupojasta, jotka joutuvat taistelemaan maailmojen välillä pahuutta vastaan ja sen puolesta.

Melissa Marr: Ilki ihana

Teinikirja tämäkin, mutta tarinana mukavan omaperäinen. Tästäkin on ilmestynyt jo toinenkin osa suomeksi, mutta tällä kertaa kirjan lukeminen ei herättänyt suunnatonta tarvetta saada seuraava osa heti tänne nyt.

Kirja kertoo siis keijuista ja ihmisistä sekä rakkaudesta, yllättäen. Mukavaa yksityiskohtaisuutta tuo jokaisen luvun alussa oleva lainaus, todennäköisesti ihan oikeista keijuista kertovista vanhoista teoksista. Vähän kuin tieteellisyyttä, mikä usein on ihan ok.

Tarinan kerronta ei tosiaan kauhean hyvin iskenyt minuun. Lukeminen oli paikoin jopa hieman tuskaista ja läpi lukemisen tavoite meinasi jopa unohtua. Loppuun kuitenkin pääsin, mutta mitään suurta elämystä en kokenut. Tosin en taida myöskään olla ihan täysin kohderyhmää, vaikka fantasia ei oikeasti tunne ikärajoja.

Nyt olen tarttumassa, tai oikeastaan muutaman sivun verran aloittanutkin jo, Nälkäpeli -trilogiaan. Tätäkin on kehuttu, joten odotuksia löytyy.