Näytetään tekstit, joissa on tunniste Landon. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Landon. Näytä kaikki tekstit

torstai 17. tammikuuta 2013

Juliet Landon: Kouluneidin salaisuus

Pakko sanoa vain uuh. Lukujumi on melkoinen ja tuntuu jälleen, että mikään ei edisty, ehkä tämä alkava flunssakin on osasyynä siihen, mutta kuten olen itselleni jo hokenut, niin lue mitä luet ja niin teen. Tämä on kirja, joka ei varmaankaan ole paraatipaikalla uudessa kirjahyllyssäni, jos sinne päätyy lainkaan, mutta jälleen on todettava, että kyllähän se ihan kiva ajanviete oli.

Letitia on kouluneiti eli itsenäinen nainen, joka kaikkien suureksi järkytykseksi käyttää silmälaseja myös ihan ihmisten ilmoilla. Saattaa tosiaan olla aikoja, jolloin silmälaseja julkisesti käyttäviä on pidetty kapinallisina. Nykyään ei ehkä niinkään, mutta kyllähän niillä pystyy persoonallisuuttaan korostamaan, jos haluaa. No, kuitenkin Letitia on myös suosittujen romanttisten kirjojan kirjoittaja, vaikka hänellä ei olekaan lainkaan kokemusta miehistä. Tämän kirjailijan työnsä hän tekee kuitenkin salaa, jotta hänen hyvämaineinen koulunsa ei menettäisi oppilaitaan.

Lordi Rayne on yllättäen naistenmies, joka iskee silmänsä Letitiaan. Hänelle paljastuu hiljalleen kouluneidin rohkeus ja salaisuudetkin. Myös Letitia saa romanttisille ajatuksilleen vertailukohdan todellisuudessa. Sellainen siis hyvin tavanomainen tarina, jossa pienenä potkuna nuo silmälasit.

Luettava, ihan viihdyttävä kirja, joka sopi nyt oikein mainiosti ahdistavaan lukujumiini, johon osasyynä on varmasti lisääntynyt lankavarasto ja WoW.

perjantai 14. lokakuuta 2011

Juliet Landon: Kaunis lady Amelie

Suunnattomat vieroitusoireet romanttisista historiallisista romaaneista sai nyt tarttumaan kaupassa tällaiseen Harlekiini tuplakirjaan, tämä kirjoista ensimmäinen.

Nämä ovat niin tuttuja ja turvallisia vailla fantasiaa tai muutakaan yliluonnollista, vain rakkautta, romantiikkaa, yllättäviä käänteitä ja viktoriaanisen ajan käyttäytymissääntöjä. Kertakaikkisen rentouttavaa lukemista siis.

Tämä tarina tavallaan poikkesi valtavirrasta ja tavallaan ei. Vaikka lady Amelie olikin leski, oli hän kuitenkin viaton ja kokematon, joten jotain tuttua ja jotain uutta. Lordi Elyot on toki jälleen kokenut naistenmies, mutta salaisuudet tässä kirjassa omistaakin lady Amelie.

Kyllähän minä näistä pidän, ei sitä käy kieltäminen. Historialliset rakkausromaanit ovat parhaimpia pakopaikkoja juuri sen vuoksi, että niiden loppu on aina onnellinen. Ne ovat tavallaan hyvin ennalta-arvattavia, mutta yllättäviä käänteitä saattaa sisältyä aina ajoittain ja vaikka ei sisältyisikään, niin se ei haittaa. Tavallaan saa sitä, mitä tilaa. Joskus kaipaa juuri sitä.