Aleksi Delikouras: Nörtti 2, next level

Uusi Nörtti on ilmestynyt ja latoin sen heti varaukseen kirjastosta, kun DragonSlayer666 kertoi tästä Facebookissa. Eilen hain ja tänään luin. Yhdeltä istumalta, ahmien, hymyillen, säälien ja osaltaan ymmärtäen.

Viime aikoina olen käyttänyt paljon lukemiseen yleensä käyttämääni aikaa WoWin parissa. Joku voisi sanoa, että säälittävää, sekin ehkä totta, mutta tietokonepelit ovat erittäin mukavaa ajanviihdettä, etenkin WoW, joka siis on World of Warcraf. Sitä peliä ei tässä kirjassa pelattu, mutta vastaavia kylläkin.

Tällä kertaa DragonSlayer joutuu lähtemään Kreikkaan leirikoululle. Mukaan lähtee isäpuoli Jorgos ja DragonSlayer on aivan varma, että hänen elämänsä on pilalla. Mukaan ei saa ottaa tietokoneita ja konsoleita, pitää siis olla ulkona ihmisten keskellä. Ymmärrän täysin DragonSlayerin angstin. Onneksi mukaan lähtee myös Fetasalaatti, johon DragonSlayer on yhä täysin rakastunut. DragonSlayer pääsee viettämään aitoa kreikkalaista elämää Jorgoksen kotikylässä ja samalla opettaa kreikkalaisille adoniksille aitoa nörttiyttä. Kulttuurien rajat ylittyvät monessa mielessä.

Kirja ei ollut kovin pitkä, vain 172 sivua. Se oli tiivis kokonaisus, jonka helposti ahmaisi yhdellä kertaa. DragonSlayer kavereineen sai minulta monta sympatian ajatusta. Kirja on tarina toki leirikoulusta, mutta etenkin se on tarina kaveruudesta. Ei sellaisesta kaveruudesta, jota löytyy amerikkalaisista elokuvista, vaan kaveruudesta, jossa kovin jätkä on se, joka osaa parhaiten pelata tietokoneella välittämättä henkilön ulkoisesta habituksesta.

Vaikka päähenkilöt näyttäytyvätkin kirjassa itsekkäinä, kuten nuoret yleensä ovat johtuen kehitysvaiheesta, löytyy heistä todella suurta empatiakykyä. Nyt tulkitsen kirjaa jälleen verraten sitä omaan angstiseen nuoruuteeni ja omien lasten kasvua katseltuani. Elämä yläkouluikäisenä ei ole helppoa millään aikakaudella eikä varmasti helpommaksi muutu.

Mukava jatko ensimmäiselle osalle. Luen varmasti enemmänkin.

Aleksi Delikouras: Nörtti - new game

Harvoin pystyy samaistumaan kirjan henkilöihin yhtä hyvin kuin tämän kirjan. Tässä tapauksessa tosin päähenkilön äitiin, joka on kovin huolissaan lapsensa jatkuvasta datailusta ja ottaa ajoittain käyttöön elämää suurempia ratkaisuja kuten nettipiuhan piilottamisen. Tähän voisi mainosta mukaellen sanoa, että been there, done that.

Kirja kertoo DragonSlayer666:sta. Nörtistä, joka elää virtuaalimaailmassa enemmän kuin reaalimaailmassa. Hän on kuin suoraan omien lasteni makuuhuoneesta. Vanhemmat lapseni ovat jo parikymppisiä ja muutama vuosi sitten etenkin oli juuri tämä vaihe päällä. Sain kuulla, kuinka pilasin heidän koko elämänsä laittamalla netin pois päältä. Sellaista nykynuorten elämä on.

Dragon on nörtti, joka alkaa myös tajuta reaalimaailmaa ihastuessaan punatukkaiseen tyttöön, jonka nick on Fetasalaatti. Hän myös tajuaa kirjan aikana yhteispelin voiman. Ei riitä, että pärjää puukkotaistelussa Hege91:lle. 

Kirja on Dragon päiväkirjan muotoon kirjoitettu. Kieli on aivan ihanaa, se vilisee datailutermejä ja kirosanoja. Sen seurassa sai muutamat loistonaurut myöskin. 

Nörtti on myös Youtubessa, kannattaa tsekata. Toki hänet voi löytää myös galtsusta. Kirja kertoo nykypäivän nuorista, heidän kielellään ja tavallaan. Pohdin, pitäisikö hakea jotain syvällistä ajatusta, mutta päätin, että riittänee se, että viihdyin kirjan parissa aivan loistavasti ja niin teki myös 20 vee tyttäreni. Molemmat pystyimme löytämään itsemme kirjasta.

Kirjahan on ehdolla myös Juniori Finlandian saajaksi ja toivotan sille onnea.