Edistyy, edistyy..

..hitaasti, mutta varmasti. Yläkerrassa alkaa katot olla valmiina ja laudoitettavat seinät myös. Ainoastaan porrasaukko on enään laudoittamatta. Yläkerrasta on aika vaikea ottaa kuvia niin, että niistä  saisi jotakin käsitystä. Laitan nyt kuitenkin pari kuvaa kuistin päältä ja aulan katosta. Huh, oksalakkausta on taas mukavasti tiedossa..

Ei olisi varmasti yhtään liian aikaista ryhtyä miettimään tosissaan maalisävyjä yläkertaan, mutta omat ajatukset ovat pyörineet nyt kyllä kaikkialla muualla, kuin rakentamisessa. Ollaan käyty lasten kanssa ahkerasti kerhoissa ja meillä on käynyt paljon vieraita viime aikoina. Mutta ihan positiivista, että elämä ei ole yhtä rakentamista ja kaikelle muulle mukavalle avautuu enemmän tilaa ja aikaa.

Pari kuvaa vielä lopuksi keittiöstä eteiseen ja porstuakamariin päin. Tykkään näistä levollisista näkymistä, joita tulee katseltua keittiönpöydän äärestä. Eteisessä on jotenkin aika vahvasti vanhan talonpoikaistalon tunnelma puunaulakoineen ja hirsiseinineen. Lattia ja lattialistat pitäisi vielä maalata.

Eteisen kaappien maalausta

Ajattelin laittaa muutaman kuvan vielä keskeneräisistä eteisen kaapeista. Yläosan olen maalannut temperalla. Alaosaan aloin eilen illalla maalata pohjaväriä ootrausta ajatellen. Bigmentti sekoittui huonosti öljyyn ja lopulta otin rätin käteeni ja pyyhin maalin (melkein) pois. Ja sitten kävi niin kuin usein taidekoulussa. Vahingossa tehdystä tai epäonnistuneesta alkoikin poikia uusi idea. Rätin jättämät pyöreät jäljet alkoivatkin ihastuttaa ja mietin tarviiko näille muuta tehdäkkään! Sehän on siinä tai ehkä vähän tummaa pigmenttiä vernissaan nostattamaan värejä ja kuviota. Tuohon ylä- ja alaosan yhtymäkohtaan maalaan tumman ohuen raidan, kuten näissä usein on ollutkin.

Keittiön lattia valmis

Täällä sataa vettä ja päivä on mitä harmain, eikä ole oikein otollinen hyville valokuville, mutta päätin muutaman räpsäistä. Keittiön lattia on valmis, mutta annamme sen vielä kuivua rauhassa ennen kalusteiden paikalleen laittoa. Lattia näytti aika siniseltä aiemmissa kuvissa, kun siinä oli vain pohjamaali, mutta lopullinen sävy on lämmin ruskeanharmaa. Aika paljon lattian maalaus toi valoa keittiöön. Sen huomaa erityisesti näin harmaana päivänä.

Kylppärin ovi uudessa tummemmassa ilmeessään. Ovet ovat olleet tosi työläät kokonaisuudessaan.. välillä on tullut mieleen, että vetäisiskö jonkun helpon peittävän maalin vaan päälle. Mutta en ole vielä antanut periksi, kun mielessä on kuva tummista ovista, joista hieman puu saa kuultaa alta. Jos ei onnistu, niin maalataan sitten päälle.

Nyt olisi niin hyvä maalata myös nämä eteisen kaapit, mutta en millään osaa päättää, mitä niihin tekisin ja  haluaisin. Tai oikeastaan tiedänkin, mutta samalla epäilen, osaanko kylmiltään tehdä ootrausta ja marmorointia?? Hah, ehkä olisi syytä vähän harjoitella..  ;) Mies sanoi, että koita pois, saahan sen maalattua päälle.

Näissä Ruotsissa otetuissa kuvissa on jotakin sen suuntaista, jota näkisin mielelläni meilläkin eteisessä.

Pahoittelen tätä epätarkkaa kuvaa, mutta minä niin tyykkään näistä muhkuraisista elämää nähneistä kynnyksistä!

Tänään mieleni oli yhtä harmaa, kuin kurja keli ulkona, mutta talolla piipahdus oli jotenkin taas voimaannuttava kokemus. Mistä sitä virtaa tuleekaan, kun katselee hetken ympärilleen ja alkaa miettiä, mitä tuolle tekisin, minkä väriseksi tuon maalaisin.

Toivottavasti pian paistaa taas kevätaurinko!

Ovien maalausta

Tässä syy, miksi asumme hetken muualla. Kun lattiat, ovet, listat ja huonekalut ovat märkänä maalista, ei täällä paljon pienten lasten kanssa asustella. Nämä maalit, kun ei aivan muutamassa tunnissa tai päivässä kuivu. Joku olikin jo huolestuneena kysellyt, miksi automme aina vain on läheisen rivitalon pihassa. Lusikat ei siis ole menossa jakoon, vaan hyvässä yhteisymmärryksessä täällä viimeistellään kotiamme valmiiksi! ;D

Eilen illalla maalasin paitsi huonekaluja, myös ensimmäisen välioven. Osassa ovista on sen verran ruhjeita ja paikkauksia, että päätimme maalata ne hieman tummemmiksi ja peittävämmällä maalilla, kuin ensin ajattelin. Sen verran ohuesti kuitenkin maalasin, että puu kuultaa vielä alta. Kuvissa maali on märkää ja näyttää omaan silmääni punaisemmalta, kuin oikeastaan on. Tuntuu kivalta saada jotakin dramaattisemman väristä taloon. Talonpoikaistaloon, kun kuuluu voimakkaat värit. Olen kokenut tämän yhtenä haasteena sisustusvalinnoissa, haluan joukkoon alkuperäisiä talolle luontevia värejä, mutta samalla on pitänyt taiteilla valoisuuden säilymisen kanssa. Tällaisista haasteista tykkään! Nyt odotellaan, että maali kuivuu ja pinta himmenee kauniisti.

Vasemmanpuoleisessa ovessa on vähän pohjamaalattu epäsiistejä kohtia. Ovien tummuusaste muuttui kyllä aika voimakkaasti. Huomenna taas jatkamme maalauksia ja pääsiäisen pyhät maalit saavat kuivua rauhassa.

Rauhallista pääsiäisen aikaa blogin lukijoille!

-Elina-

Sumuisen aamun kuvia

Aamu valkeni täällä sumuisena ja kosteana. Koululaisen ja eskarilaisen lähdettyä, nautimme pikkupoikien kanssa vielä isänpäiväkakkua ja minä hörpin tietenkin kuumaa kahvia. Tähän vuodenaikaan tarvitaan paljon kynttilöitä ja kuumaa juotavaa, ettei maailman koleus ja pimeys pääse puremaan.

Kiireisen viikonvaihteen ja maanantain jälkeen tähän aamuun oli kuitenkin mukava herätä, kun koti oli siisti. Sen vuoksi tuli muutamia kuviakin räpsittyä. Erityisesti eteisen järjestäytyminen tuo iloa, vanha kylmänvihreä kaapinrotisko sai siirtyä piharakennukseen uuden puunaulakon tieltä. Nyt on mukava, kun näkee kunnolla tilasta toiseen. Minusta vanhoissa rakennuksissa viehättävää on näkymät, jotka syntyvät jonomaisesta huonejärjestyksestä, eli niistä epäkäytännöllisiksi haukutuista läpikulkuhuoneista. :)

Naulakkoon on nyt nosteltu roikkumaan kaikenlaista sekalaista tavaraa ja alapuolelle kaikki vanhat ja kauhtuneet nahkakenkäni, joissa on vielä pihalta kantautunutta rapaa päällä. :D Mutta mikä paikka tämä onkaan vaihtuvien vanhojen tavaroiden esille ripustamista varten. Pian siihen saadaan ripustaa myös jouluaiheisia koristeita. Naulakon alle olisi mukava löytää vielä vanha penkki.

Maalinrapsutusurakkani on taas vähän edennyt ja voiton puolella jo ollaan. Olen asettanut itselleni ensimmäisen kerran aikataulunkin, jouluun mennessä väliovet saavat olla maalauskunnossa.

Olenkohan esitellyt tätä pikkuruista tuolia, joka on ehdoton silmäteräni huonekaluistamme. Minulta kysyttiin, onko minulla jotakin huonekalua, jonka ehdottomasti haluaisin. Äkkiseltään en osannut mitään aivan ehdotonta sanoa, mutta jälkikäteen tuli vain mieleen, että tästä en kyllä osaisi ainakaan luopua! Kiitos T, kun sain ostaa tämän. :)

Piharakennuksen ovet ja luukut sai samanlaiset vuorilaudat, kuin niissä alunperin olikin. Piharakennushan tuli meille pikavauhdilla ja valmiiksi purettuna uudisrakennuksen tieltä. Onneksi saimme sentään ovet mukaan.

Valoa hämärtyviin iltoihin

Tuntuu vähän hassulta, kun talossa on jo paikoin lamput katossa, mutta toisaalla taas on hyvin keskeneräisen näköisiä maalaamattomia seiniä, ovenpieliä ja puoliksi maalista rapattuja väliovia.  Keittiöön ja kuistiin laitettiin yleisvaloa tuomaan posliinikantaiset pallolamput.

Kylpyhuoneessa ja eteisessä on samanlaiset mustakantaiset lamput.

Kylpyhuoneeseen pitäisi löytää peili.

Kylpyhuoneen ovi on hyväkuntoinen. Tästä ovesta maali lähtee helpommin pois ja alkuperäinen väri on hyvin säilynyt. Ovien kunnostusta vielä riittää muutonkin jälkeen.

 Eteisen toinen kaappi on valmis ja porrasaukko katossa paikattu.

Tänään sain maalattua patterit ensimmäisen kerran. Ne sulautuvat nyt aika kivasti rintapaneeleihin. Tuvassa maalaustyöt alkaa olla aivan loppusuoralla. Vähän on sellainen loppukiirehässäkkä päällä, sillä muuttokatselmus on jo ensi viikolla!!

Viimeisiä puutöitä

Koulun, eskarin ja töiden aloitus sekä kauniit ilmat ovat täällä pitäneet ajatuksia vähän muuallakin, kuin rakentamisen parissa. Talolla on silti edetty tasaiseen tahtiin ja minulle on kyllä tullut sellainen tunne, että täällä voi hyvinkin pian asua. Joitakin maalaustöitä jää, mutta puutöiden osalta talo saadaan valmiiksi ja loput listat paikoilleen.

Portaisiin täytyy vielä tehdä kaiteet. Näihin lautaseiniin tekisi mieli koittaa kaikenlaista, vaihtoehtoja olisi monenlaisia! Näitä kuistin seiniä ei maalata ennen muuttoa, koska haluamme rauhassa miettiä, miten ne käsiteltäisiin.

Tämä on sitten alakerran viimeinen puutyö eli portaiden alle eteisen puolelle rakennettava kaappi, joka kätkee sisäänsä sähköpääkeskuksen. Lopulta tähän ei tarvittu vinokattoa, kun ylimmät portaat mahtuivat kaapin sisään.

Kylpyhuoneeseen on saatu wc-istuin paikoilleen. Paneeliseinä ja sen viereen rakentuva komero täytyy vielä maalata.

Tupaan on saatu kattolistat. Näihin tulee vielä koristemaalausta. Nyt listat näyttävät aika voimakkailta, mutta vaalenevat koristemaalauksen myötä. Tarkkasilmäinen huomaa, että meillä on nyt myös pistorasiat.

Tuvan kattolistoihin ajateltu kuvio löytyi Lena Nesslen kirjasta Sablonimaalaus. Jouduin hieman muokkaamaan kuviota, jotta se mahtuu listaan. Saa nähdä, kuinka kauan tämän maalaamiseen menee, metrejä on ihan mukavasti..

          

Mutta nautitaan nyt näistä lämpimistä alkusyksyn päivistä!!

Talokuulumisia

On nautittu kevään puhkeamisesta ja valon määrästä, tekeminen talollakin on taas huomattavasti helpompaa ja mukavampaa. Nyt on tehty kaikenlaista pohjatyötä, oksalakkausta, kittausta, hiontaa, pohjamaalausta, vanhan maalin rapsutusta ja laitettu vähän listojakin. Aikaa vievää ja vähemmän näkyvää. Taustalla näkyy myös pohjamaalattuja keittiökaappeja. Tänään saadaan lisää helmipaneelia ja päästään rakentamaan yläkaappien ovia ja myös kylpyhuoneen kaapistoja.

Tästä kuvakulmasta löysin jokin aika sitten ottamani kuvan, tämä on oikeastaan näkymä tulevasta ruokailutilasta. Olemme päättäneet jättää nämä hirret näkyville keittiössä. Gård&Torp -lehdestä löysin alempana olevan kuvan, jossa oli myös tunnelmallinen hirsipintainen ruokailutila. Tuollaista tunnelmaa olisi mukava saada myös tähän meidän keittiöömme.

Eteisen kaappi

Kävimme katsomassa lasten kanssa eteisen kaappia, jonka mies lauantaina rakenteli. Kaappi on samanlainen, kuin kuistissakin eli höylätystä laudasta tehty. Keittiön ja kylpyhuoneen kaapit teemme helmipaneelista. Saan taas lisää maalaustöitä, mukavaa! Se aina tietää sitä, että koko ajan mennään lähemmäs valmiimpaa lopputulosta. Näitä kaappeja tässä sitten riittääkin, kylpyhuoneeseen ja keittiöön tehdään seuraavaksi..

 

Voitte vain arvata, miten pölyisiä ja muraisia kamppeita meillä on, kun kotiin selviämme. Pyykkikone saa laulaa usein ja hartaasti. Pojat lähtevät taas mielellään talolle rakentelemaan.

Minä nautin aurinkoisesta tuvasta, joka on muuttunut harmaasta ruskeaksi. Mies aloitti hirsien tilkitsemisen pellavariveellä tuvassa. Siinäkin oma hommansa, mutta tehtävä sekin.

Kuvia matkan varrelta ja ajatuksia kuistista

                            

Terveisiä sairastuvalta, täällä köhistään ja rohistaan. Olla köllötellään siis kotona tai oikeastaan juostaan jalkansa alle ottaneen yksivuotiaan perässä. Kyllä tämä poika onkin vikkeläksi tullut, kun ehtii tyhjentämään kaapin toisensa perään ja tekemään kaikenlaista muuta mukavaa. Lauantaisiivous tuntui melkein mahdottomalta, kun poika tyhjensi vuoroin vaatekaappien ja vuoroin astiakaappien sisältöä lattialle. Tällaisen apulaisen kanssa ei ole oikein asiaa rakennuksellekaan. ;)

Tulipa tässä "joutessa" kuitenkin katseltua kuvia matkan varrelta. Mieletön vaikutus tuolla auringolla, huomaa, että on aina tullut kuvattua, kun aurinko on vähänkään näyttäytynyt tämän talvikauden aikana. Löytyipä pari kuvaa talostamme hyytävän pakkasenkin kourissa keskellä sydäntalvea. Aurinko jaksoi laiskasti hetken paistaa hyvin matalalta.

Syksyn ja talven aikana on ehditty kovin vähän rakentamaan päivänvalon aikaan, mutta nyt on välillä saatu nauttia jopa auringonpaisteesta rakentamisen lomassa. Auringonsäteissä tuntuu jo voimakkaasti lähestyvä kevät. Aletaan päästä raskaimman sydäntalven yli, miten tervetulleelta kevät ja lisääntyvä valo tuntuukaan! Välillä on vain täytynyt pysähtyä katsomaan auringon kurkottelua talon uumeniin. On myös mukava nähdä, kuinka auringonvalo kulkee huoneissa.

Tästä huoneesta, alakerran porstuakamarista, en ole juurikaan laittanut kuvia tänne. Porstuakamari ja eteinen on siis kahden tuvan välissä. Molemmista tuvista on kulku tähän huoneeseen.

Eteinen on talon ainoa ikkunaton huonetila alakerrassa, mutta tupaan, keittiöön ja kuistiin aukeavat ovet tuovat valoa eteiseen. Mietimme jossakin vaiheessa pitääkö seinät maalata vaaleiksi valoisuuden maksimoimiseksi, mutta olen alkanut pitämään tästä pienestä tunnelmallisesta tilasta tällaisenaan hirsipinnoilla, eikä valoisuuskaan näytä muodostuvan ongelmaksi. Eteinen on minusta mielenkiintoinen tila. Kuistiin astuessa näkee eteisen ja porstuakamarin välisen kauniisti piilutun hirsiseinän, mutta vasta eteiseen tultaessa avautuu näkymät molempiin tupiin. Kuvista näkee, että taas alkaisi olla myös siivouksen aika..

Tässä kuvassa näkyy vähän myös tuvan juuri pohjamaalattua kattoa.

Kuistin seinät ovat sillä mallilla, että maalauksen voisi aloittaa. Seinät on laudoitettu vaihtelevan levyisillä höylätyillä laudoilla. Olenkin vähän miettinyt, että kuistissa olisi mahdollisuus maalata seinien alaosa erisävyiseksi alla olevien kuvien tyyliin. Kuvat ovat kyllä hirveän huonoja, nopeasti napsaistu kameralla Yhdeksän taloa ja kirkko -kirjasta, mutta ajatus välittynee. Alimman kuvan tunnelmaan lautakaappeineen olen myös mieltynyt, mutta kuinka saavuttaa tuollainen eläväinen maalipinta? Vielä ei olla myöskään ratkaistu maalataanko kuistin lattia vai jääkö se muiden lattioiden tapaan käsittelemättömäksi. Kuva Gård&Torp -lehdestä.