Wonton sunnuntai

Sunnuntaina meillä kokkailtiin kiinalaista, tällä kertaa Wonton -nyyttejä. Nyyttien valmistus on valmistaikinan avulla melko yksinkertaista ja nopeaakin, meidän nyyttisatsimme valmistui reilussa puolessa tunnissa.

Meillä oli täytteenä jauhelihamassaa, jonka voi maustaa oman maun mukaan. Massan maustoimme ja teimme samaan tapaan kuin vaikkapa lihapullataikinan. Wonton-taikinan ostimme paketissa aasialaisia elintarvikkeita myyvästä kaupasta, pakasteena olevat taikinan lehdet muistuttavat mielestäni ulkonäöltään aamupalajuustoa!

Nyytin tekeminen on helppoa! Otetaan yksi taikinalehti kämmenelle, kostutetaan reunat vedellä, laitetaan täyte keskelle ja suljetaan koko paketti.

Kun nyytit on tehty, ne keitetään.  Meillä kasarissa oli veteen sekoitettua ankkakastiketta ja merilevää, mutta esim. kanaliemestä saisi myös mukavasti makua nyyttiin. Nyyttejä keitetään hämmennellen n. 15 minuuttia ja sitten ne ovatkin valmiita syötäväksi!

Kuujuhla

Tänä vuonna kiinalaista Kuujuhlaa (tunnetaan myös nimellä Keskisyksyn juhla)  vietetään 12.9, täyden kuun aikaan. Kuujuhla on yksi tärkeistä kiinalaisista juhlapäivistä, siinä juhlistetaan sadonkorjuun päättymistä, kuuta ja tietysti perhettä, tärkeä elementti monissa paikallisissa juhlissa. Juhlan aikana perhe kokoontuu yhteen katselemaan täysikuuta ja syömään pomeloita ja kuukakkuja. Juhlimistapoja (ja kuukakkureseptejä) on monia, alueesta riippuen. Juhlaan voi liittyä lyhtyjen sytyttämistä, suitsukkeiden polttamista, voikukan lehtien keräämistä ja tulilohikäärmeen tanssia.

Yksi Kuujuhlaan keskeisesti liittyvä tarina on Houyi ja Chang'e:n, Kuun jumalattaren, legenda. Tarina ajoittuu n. vuoteen 2200 eKr, legendaarisen keisari Yaon hallintakaudelle. Tarinasta on monia erilaisia versioita, tässä yksi niistä.

Houyi oli kuolematon, Chang'e, hänen vaimonsa, oli kaunis nuori tyttö, joka työskenteli Jadekeisarin (Taivaan keisari) palatsissa tämän vaimon palvelijattarena. Houyi herätti kateutta muissa kuolemattomissa, jotka solvasivat tätä Jadekeisarin edessä. Houyi ja hänen vaimonsa ajettiin pois taivaasta ja pakotettiin asumaan maan päällä. Hoyui joutui metsästämään henkensä pitimiksi ja hänestä tulikin taitava jousimies.

Noihin aikoihin aurinkoja oli kymmenen, ne olivat kolmijalkaisen linnun muotoisia ja itäisen meren rannalla kasvavassa mulperipuussa. Joka päivä yksi aurinkolinnuista matkasi ympäri maailman vaunuissa joita ajoi Xihe, auringojen äiti. Eräänä päivänä aurinkolinnut muodostivat ympyrän, jonka keskellä maa oli ja aloittivat tulipalon. Kiinan keisari Yao kutsutti paikalle Houyin, taitavan jousimiehen, ja pyysi tätä ampumaan kaikki muut aurinkolinnut, yhtä lukuunottamatta. Hoyui teki työtä käskettyä ja tehtävän suoritettuaan, antoi keisari Yao hänelle palkinnoksi pillerin, joka toisi ikuisen elämän. Keisari kertoi Houyille ettei tämä saanut nielaista pilleriä nopeasti, vaan hänen tuli rukoilla ja paastota vuoden ajan valmistaakseen itsensä ikuisuutta varten.

Houyi otti pillerin ja piilotti sen. Eräänä päivänä keisari Yao kutsui hänet jälleen luokseen. Miehensä ollessa matkoilla, Chang'e huomasi valkoisen valonsäteen tulevan piilopaikasta ja löysi pillerin. Hän nieli sen ja huomasi yht'äkkiä osaavansa lentää. Kun Houyi palasi kotiin, hän tajusi mitä oli tapahtunut ja alkoi sättiä vaimoaan.Chang'e pakeni paikalta lentämällä ulos ikkunasta. Houyi ajoi häntä takaa puoliväliin taivasta mutta joutui palaamaan takaisin maahan kovien tuulien takia. Chang'e taas saavutti kuun ja siellä hän yski ylös palasen pilleriä eikä siis enää voinutkaan lentää.

Kuussa asui jänis ja nyt Chang'e käski jänistä tekemään uuden pillerin. Sen avulla Chang'e voisi palata takaisin maahan aviomiehensä luokse. Legendan mukaan jänis edelleen työstää yrttejä ja yrittää tehdä tuota pilleriä. Houyi taas rakensi itselleen palatsin aurinkoon ja kerran vuodessa, Kuujuhlan aikaan, hän tapaa vaimonsa. Tästä syystä kuu on Kuujuhlan aikaan erityisen täysi ja kaunis ja Chang'e tulee ulos palatsistaan ilahduttamaan meitä tanssillaan.

Hauskaa kuujuhlaa kaikille, katselkaa Chang´en tanssia rakkaidenne kanssa!

Kuukakkuja

Kuukakkuja

Alkukirjainhaaste # 30: AA

Alkukirjainhaasteessa annetaan kaksi tai kolme alkukirjainta, joiden pohjalta etsitään suomenkielen sana ja siihen sopiva kuva. Tällä kertaa aloitetaan aakkosten alusta: AA. Ajattelin ensin aaltoa, mutta sitten keksin toisenkin sanan... Kuvani aiheena on AASIA. Kuva on otettu Guilinissa, Kiinassa. Kuvan värityksessä ja asetelmassa (puiden oksat, askelmien kaareva linja, taustalla oleva vuori) on minusta jotakin hyvin aasialaista.

Lisää aakkosia täältä.

Peking-ooppera Kolmen tien risteyksessä

Juhlistimmepa mekin Taiteiden yötä. Kävimme nimittäin katsomassa peking-oopperaa, esityksen nimeltä Kolmen tien risteyksessä. Erityiseksi esityksen teki sekin että esiintyjät olivat suomalaisia, Antti Silvennoinen ja Elias Edström, jotka ovat opiskelleet peking-oopperaa Kiinassa. 

Itse esitys perustuu tunnettuun kiinalaiseen näytelmään, se kertoo kahdesta miehestä, jotka viettävät kolmen tien risteyksessä olevassa majatalossa yön. Syystä tai toisesta, herrat epäilevät toisiaan ja yön pimeydessä toinen hiipii toisen huoneeseen miekkansa kanssa. Syntyy erikoinen kaksintaistelu, miehet etsivät vihollistaan pimeässä haparoiden. Loppu onkin sitten komiikkaa ja näyttäviä koreografioita. 

Peking-oopperassa eli Jingjussa on akrobaattisia elementtejä, laulua, taistelulajeja ja symboliikkaa. Taustalla soi kiinalainen musiikki, joka aina hetkeksi taukoaa, kuin korostaakseen yöllisen taistelun hiljaisuutta. Mielenkiintoinen tyylikeino tämäkin!

Jingjun roolikategoriat on määritelty tarkkaan; on dan eli naisroolit, sheng eli miesroolit, maalattu kasvoinen jing-hahmo, joka yleensä edustaa karkeaa mutta oikeudenmukaista miestä sekä chou-klovni, joka on ikäänkuin kansan edustaja. Kolmen tien risteyksessä mukana oli selkeästi nuori sheng-soturi (kuvassa sinivalkoisessa asussa) sekä chou (ruskeassa asussa). Hahmojen päätyypit jakautuvat vielä moniksi alalajeiksi, joista jokaisen asussa ja meikissä on omat sääntönsä. Meikin tarkoituksena on viestiä henkilön luonteesta, esimerkiksi punainen väri viittaa rehelliseen ja hyvään henkilöön, valkoinen taas epäluotettavaan.

Kolmen tien risteyksessä oli oikeasti hauska ja näyttävä esitys, siitäkin huolimatta että lavasteena oli yksi ainoa pöytä. Taistelukohtauksissa oli vauhtia ja chou piti huolen siitä että yleisöä nauratti. Kivaa että nykyisin järjestetään tällaisia kurkistuksia toiseen kulttuuriin... Suosittelen!