INAhdus

Kysyin esikoiselta tämän hetken lempikirjat lahjavinkeiksi. Valinta ei ollut vaikea, tässä ne tulevat: Iiris Kalliola, Väinö Heinonen: Ihminen napakasti (Avain 2016) Selkokirja ihmisestä. Viisivuotiaalle vielä vähän vaativa, mutta toimii kun katsellaan kuvia ja luetaan sopivat osuudet. Biologiasta ja ruumiin toiminnoista kiinnostuneelle lapselle erinomainen ja kattava tietokirja. Huom: nimensä mukaisesti kyse on selkokirjasta, eli teksti on selkeää ja asiallista. Tässä ei ole tarinallisuutta tai huumoria (paitsi kuvissa), vaan tiukkaa asiaa ihmisestä.  Tätä veivataan joka ilta. Se on pääkallo. Siis pääkallo! Mutta miksi siinä on vetoketju? Aino Havukainen, Sami Toivonen: Tatu ja Patu pihalla (Otava 2016) Kirjan alaotsikko on: Käsikirja kaikille niille, joilla ei ole mitään tekemistä ja niille, jotka ovat jo unohtaneet leikkimisen jalon taidon.  Kuten kaikki tietävät, Tatu ja Patu nimenomaan ovat suurta huumoria, mutta kirjan ansiosta viisivuotias innostui ra...

Onneksi esikoinen käy päiväkodissa. Siellä nimittäin ymmärretään lapsen todellinen taso toisin kuin kotona, jossa häntä kohdellaan keskimäärin noin 2 vuotta nuorempana. En olisi muuten ymmärtänyt, että hän on jo Tatu ja Patu -kirjaiässä, mutta kun se on kuulemma lapsen lempikirja päiväkodissa, niin testattiin samaa kotona. Nehän ovat hulvattomia kirjoja. Siis kerta kaikkiaan mainioita. En tiedä määritelläänkö niitä lasten tietokirjoiksi, mutta joka tapauksessa ne vastaavat noin 5-vuotiaan loputtomaan tiedonjanoon vähän kaikesta ja naurattavat vielä päälle.  Iltalukemistojen ykkönen pojalle, joka on erityisen kiinnostunut ruuansulatuksesta ja suolistosta. Siispä elokuviin. Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! (leffan traileri löytyy täältä , ohjaus Rike Jokela) oli mielestäni myös loistava: Riku Nieminen ja Antti Holma olivat täydelliset valinnat juuri näihin rooleihin. Elokuvan pituus oli sopivan lyhyt, reilu tunti ja ajattelin, että tästä tulee menestys. Omia kuvia ei tä...

Tää on helppo: pakottamalla. Näin sanoi entinen kollegani ja oli tavallaan oikeassa. Tai sitten ei. Ystäväni kertoi lomalla, että heidän koululaisensa ei ole yhtään kiinnostunut kirjoista ja lukemisesta, vaikka on yritetty. Isä lisäsi: "Tosin en ole itsekään ollut mikään lukijatyyppi koskaan." Aivan. Eivät kaikki ole, eikä heistä lukijoita tule vaikka yrittäisi mitä. En tykkää sun valokuvauksista. Oman kohta viisivuotisen kokemukseni perusteella kannattaa silti yrittää, jos haluaa pelastaa jollain lailla nekin epätoivon hetket, jolloin iPadin akku on loppu tai nettiä ei ole (lentokone. Aaargh.). Aloin lukea molemmille lapsille iltasatuja, kun ne olivat 2-3 kuukautta ja pahimmat vatsavaivat ohi. Jotkut suosittelevat aloittamaan parivuotiaana, mutten ymmärrä miksi. Luin lapsille iltaisin ennen kaikkea omaksi ilokseni. Olen parempi lukemaan kuin laulamaan. Kirsi Kunnaksen kirkkaasti kuvitetut vauvalorukirjat toimivat erinomaisesti. Samoin Pikku Papun laulut. Vauvat to...