Hues of Black

Haikeat heipat

2017-06-27T16:38:00.003+03:00

Kuulkaa ystävät, niin ihanaa ja antoisaa kuin tämä blogin pitäminen onkin, on nyt ihan pakko todeta, ettei aikani millään riitä kaikkeen. Ottaen huomioon viimeaikaisen postaustahtini tämä ei varmaan ole yllätys kenellekään, mutta olen itse pitänyt itselleni yllä toivoa siitä, että kohta aktivoituisin taas... vaan sitä päivää ei ole näkynyt, joten ehkä näin kesän aattohetkellä on hyvä olla rehellinen tämänkin asian* suhteen.

*se toinen on tietysti kavalasti kasvava keskivartalolihavuuteni :-D

Hues of Black vetäytyy nyt hiljaiseloon täällä interwebissä määrittelemättömäksi ajaksi, mutta jatkaa Instan puolella (@huesofblack) elämästä nauttimista - tule sinne messiin, jollet vielä ole! Ihanaa kesää ja kaikkea muutakin!

XOXO

Juhlaretonkeja

2017-05-17T21:33:00.002+03:00

Tykkään kovasti pukeutua juhliin, mutta koen asiasta myös jonkun verran paineita, sillä sopivien juhlavaatteiden löytäminen ei ole mikään läpihuutojuttu: pakosti peiteltävää on sekä vatsanseutu että käsivarret. Vatsani on läski, ja käsivarsissani on suomalaisten kansantauti, ketosis pilaris, joka tarkoittaa punaista ja hennosti näppyläistä ihoa. Äh!

Niinpä yhteistyötarjous vanhalta kaveriltani, Espritiltä, tuli ihan hyvään saumaan: kesä on kiivainta juhlien aikaa, ja nyt viimeistään pitää olla hereillä ja valppaana, jos haluaa ehtiä hankkimaan itselleen uutta juhlarompetta!

Espritin valikoimista löytyy aivan ihania mekkoja, mutta kun huomioi noi omat tiukat tekniset reunaehdot, ei vaihtoehtoja löytynytkään aivan älyttömästi - tässä kolme mieluisinta:

Eka mekko on näistä arkisin, mutta siten myös monikäyttöisin, ja varmasti asusteilla hyvinkin juhlavaksi puettava. Pitsi on edelleen pop, joten keskimmäinen mekko oli helppo valinta - kohokuvioinen matsku hämää myös vähän vartalon muotoja piiloon :-) Vika mekko on myös kesäinen ja oikeastaan kaikenlaiseen edustukseen sopiva - kukkakuosi ei vanhene koskaan!

Viime aikoina/ vuosina olen myös opetellut käyttämään hameita, ja niitäkin bongasin tähän postaukseen kolmin kappalein:

Eka on näistä se juhlavin, ja mielestäni tosi kaunis. Toinen hame, sekin pitsiä, on tässä stailattu morsiamen päälle, mutta toimisi mielestäni erilaisen yläosan kanssa ihan "tavallisena" juhlavaatteena oikein hyvin. Tuo vika hame ehkä vähän kysymysmerkki, ja ehkä se sopisi paremmin vähän nuoremmalle kantajalle kuin tällaiselle täti-ihmiselle?! No, noissa hameissa on sitten vielä se haaste, että niiden pariksi pitäisi löytää vielä sopiva yläosa, ja siinä on tietysti omat kommervenkkinsä...

Hienoja ja sellaisia omalta tuntuvia mekkoja on tosi vaikea löytää, ja olenkin aina ollut sitä mieltä, että jos joku täydellinen tulee sattumalta vastaan, on se aivan pakko ostaa siltä seisomalta - enkä ole katunut yhtään sellaista pakkohankintaa! Ja sitten taas silloin, kun lähtee etsimällä etsimään jotakin, ei todellakaan löydä yhtään mitään ja päätyy pahimmassa tapauksessa ostamaan sellaisen sinne päin -vaatteen, jota käyttää tasan kerran pakon edessä, minkä jälkeen se siirtyy kaapin perukoille ikiajoiksi. Tunnistatko?

No mutta, iloistahan on tietysti se, että erilaisia mahtavia juhlia ja bileitä on tiedossa, niistä pitää ottaa kaikki ilo irti!

The Biker

2017-05-02T21:55:00.000+03:00

Perjantai oli olevinaan nahkatakkipäivä ja nappasin (tai siis nappautin) tuon ekan kuvan ihan live action -tilanteessa - vain tajutakseni, että huivi taitaa peittää koko rotsin :-D No, toiseen kuvaan asettelin takkia "paremmin" ja vedin vetskarinkin kiinni - ja kuvasta näette, miksi en koskaan, ikinä, koskaan tule pitämään takkia tuolla tavalla, sillä sehän vallan korostaa pulleaa keskivartaloani! Tavallaan kyllä tiedostin tämän tosiasian, mutta kyllä kuvat viimeistään pakottavat kohtaamaan raadollisen totuuden... Joo-o, takin käyttö~~kuukaudet~~viikot tulevat selkeästi sijoittumaan juuri tähän loppukevääseen, kun ulkotakkeja vielä käytetään ja jopa muhkea huivi on tarpeen lämmikkeenä. Aika kalliit käyttökerrat siis tiedossa tälle rotsille - jonka on paree olla ikuinen, kuten kaikissa oikeissa muotiblogeissa luvataan!

takki Whistles | neule Y.A.S. | huivi Balmuir | farkut rag&bone | Adidas Superstars

Mallailin takkia myös juuri maaliskuussa esittelemäni Max Maran hameen kanssa, ja sekin oli ihan toimiva setti. Ei kuvia.

Vappu oli ja meni ilman sen suurempia juhlallisuuksia; vietimme kyllä kavereiden luona oikein hauskan illan, mutta meillä ei siis ole mitään vuosittain toistuvia perinteitä, emmekä ole koskaan jaksaneet könytä Ullikselle aamuvarhain, vaan päinvastoin nukuin makoisasti jopa kymmeneen asti ja katselin sen jälkeen Vain elämää -jaksoja (ihana Robin! ihana Samu Haber!) pitkälle iltapäivän puolelle oikein hyvällä omallatunnolla.

Lyhyt työviikko on myös arjen pieni lahja, ja viikonloppuna juhlin parhaan ystäväni pyöreitä vuosia -. vielä kun keksisin niihin kemuihin jotakin säkenöivää päälle pantavaa!?

Wazzup?

2017-04-23T18:03:00.001+03:00

Heippa teille! Taas on vettä virrannut Vantaanjoessa ja kuu tehnyt kiertojaan viime postauksen jälkeen - olen jo monta kertaa miettinyt, että luovutan ja pistän pillit pussiin tämän blogin suhteen, mutta sitten tuntuu niin kivalta, kun löydän tämän muutaman minuutin kirjoitushetken ja voin julkaista pari asukuvaa... lainaan siis Lady of the Messin "Hidas bloggaaja" -mentaliteettia, bloggaan silloin kun ehdin ja annan itselleni jo etukäteen anteeksi :-D Ihanaa, että olette kuitenkin jaksaneet pysyä lukijoina, ja jokunen uusikin on liittynyt seuraan!

No mutta hei, nyt kiinnostaisi kuulla, miten olette ottaneet omaksi uuden farkkumuodin, joka heittää skinny-malliset jamekset kaapin perälle ja tarjoaa tilalle näitä erilaisia leveämpiä malleja: mum/ boyfriend/ flared ja jopa bootcut jeans ovat nyt päivän sana. Joko kaapistanne löytyy joku edellämainituista?!

Koska haluan pysyä aina edes jollakin tavalla muodissa mukana, ostin minäkin omat leveämmät farkut - tosin Gapilta, jossa ne eivät maksaneet montaa kymppiä, sillä epäilen että tämä trendi ei ole aivan ikuinen... ja voi hyvänen aika, miten onkaan vaikea tottua tähän uuteen tyyliin - näytän mielestäni aivan törpöltä!

Ekassa kuvassa on se mieluisampi asukokonaisuus, eli farkut ja korkkarit niin, että paljaat nilkat saavat vilkkua. Vaan eihän tuollaisesta vapaudesta pääse Suomessa nauttimaan vielä pitkään aikaan, ja niinpä toinen kuva on paljon lähempänä nykytilaa.

Eli nilkkurit jalassa täällä etelässäkin painellaan edelleen - ja tosiasiassa topin päällä on myös neuletakki lämmittämässä.

toppi By Malene Birger

farkut Gap

korkkarit Boden

nilkkurit &Other Stories

Toinen totutteluprojektini on nahkatakki, sillä pitkällisen itsetutkiskelun (olenko oikeasti nahkatakkityyppiä? tuleeko sitä käytettyä?) jälkeen hankin vihdonkin itselleni biker-rotsin, ja - lyhennytettyäni tietysti sen hihat - olen nyt pari kertaa uskaltautunut ovesta ulos se päälläni; en ainakaan huomannut, että kukaan olisi nauranut mulle, joten ehkä sekin on ihan ok :-) Teen siitä oman postauksen myöhemmin (lupaamatta mitään tarkkaa aikaa, jolloin tämä seuraava ihme voisi tapahtua).

Muuten arkeen kuuluu ihan sitä samaa: hevosharrastus vie nykyään aikaani jopa neljä iltaa viikossa, ja se selittääkin suurimmaksi osin sen, etten ehdi enää bloggamaan niin aktiivisesti. Töissä on tasaisen ~~tappava~~ sopiva kiire, ja teinipoikamme on päivä päivältä enemmän, noh, teini. Ja vaikka pääsiäisenä vielä laskettelimme Lapin lumilla, odotan jo kovasti veneen laskua ja tuomista Helsinkiin (se talvehti tänä vuonna Tammisaaressa); vapuksi se ei taida ehtiä, vaikka olisi ollut aika hauska pitää pieni vappuvastaanotto veneellä melkein keskellä kaupunkia.

Ja kuulkaa, ensi viikolla juhlimme mieheni kanssa 15-vuotishääpäiväämme, mitä pidän näin aikoina varsin kelvollisena suorituksena! Siihenkin liittyen mulla on sormusprojekti meneillään, ja uusi malli on itse asiassa jo speksattukin - sen valmistaminen vain kestää kolme viikkoa, joten palaan aiheeseen sitten, kun mulla on kivet kädessä.

Nyt lähden koiran kanssa kävelylle ilta-aurinkoon, ihanaa! Pus ja moi!

Juhlahumua

2017-03-12T22:35:00.002+02:00

Etsin jo viime kesästä lähtien itselleni sopivaa pidempää hametta, ja tämä Weekend Max Maran versio tuntui heti ihan omalta: helppo yhdistää mihin tahansa [mustaan] toppiin ja kankaaseen kudotun kultalangan ansiosta sopivan juhlava. Pari päivällistä on jo tässä mekossa vietetty, ja viime viikolla yksi gaalakin.

toppi Banana Republic

hame Weekend Max Mara

kengät Boden

laukku Saint Laurent

Toppi oli vähän hätäratkaisu kaapin perukoilta, ja se lähtee pesun jälkeen myyntiin (käytän muuten paljon Zadaa-applikaatiota, tosi kätevä!), sillä se on jännästi päässyt kutistumaan talven aikana ja niin vaikea kuin onkin myöntää, etten ole yhtään laihtunut aktiivisesta ratsastamisesta huolimatta, on pakko katsoa totuutta silmiin ja yrittää pukeutua oikean kokoisiin vaatteisiin, vaikka se vaatiikin nöyrtymistä suuremman vaatekoon edessä. Tarvitsen siis lisää mustia toppeja - myös yhden melkein vyötärömallisen hameen kanssa yhdisteltäväksi!

Toivottavasti teillä oli mukava viikonloppu? Olen suorastaan riehaantunut lisääntyneestä päivänvalosta, loskan alta paljastuvasta asfaltista, lintujen laulusta ja aurinkolaseista! Pääsiäisenä laskettelemme (ja mina ratsastan issikoilla) vielä Ylläksellä, mutta siitä jo muutaman viikon päästä lasketaan vene vesille ja ekat viikonlopun veneilyreissut alkavat. Ja sitten onkin jo kohta kesä ja loma, oi mahtavuus!

Aurinkolasien lisäksi odotan myös sitä, että saisin koko kenkärepertuaarini käyttöön ja pystyisin ilman välitöntä keuhkokuumeen uhkaa paljastamaan nilkat ja kulkemaan ilman sukkia - pieneen olisin siis minäkin tyytyväinen :-D

Nyt täytyy kuitenkin vetäytyä yöpuulle asap, jotta saisin itseni jollakin ihmeellä kasiksi töihin (kuka hullu sadisti buukkaa maanantaiaamulle kasin palaverin?!). Öitä!

Pieni päivitys

2017-03-04T20:00:00.001+02:00

Hyvää launtai-iltaa! Oli ilahduttava huomata, että joku uskollinen sielu oli jaksanut käydä kurkkimassa kuulumisiani, vaikka helmikuu hujahti ohi ilman ainuttakaan päivitystä. On ollut kuulkaa kiire! Tai oikeastaan paljon tekemistä, sillä ehdimmehän toki lomailemaankin viikon Ranskan Alpeilla, joten ihan pelkkää puurtamista ei elämä ole ollut :-)

Kuva-aineistoni on nyt silti vahvasti Instagramiin pohjautuvaa - käy muuten tsekkaamassa @huesofblack Instassa, jollet ole vielä niin tehnyt. Tai ei siis ole mikään pakko, mutta jos haluat. Kiitos.

Shoppausintoni on ollut vahvasti kallellaan sisustuksen puolelle, ja ehkä siksikin on ollut vähemmän kerrottavaa pukeutumisen puolelta. Olkkari (kuvassa oikealla) alkaa olemaan aika tyydyttävässä kuosissa - en enää keksi, mitä lisää voisin sinne hankkia :-)

Matto tuli jo pestyä useampaan otteeseen, sillä koira oksensi siihen, ja kun omat pesuyritykseni eivät onnistuneet, jouduin viemään sen pesulaan - missä se pestiin kahteen otteeseeen. En tiedä mitä tästä opin? Ehkä sen, että kannattaa turvautua samantien ammattilaisten apuun sen sijaan, että yrittäisi pestä poreammeessa mattoa, joka märkänä painaakin aivan tuhottomasti, ja jota ei sitten saa mihinkään kuivumaan...

Vasemmassa kuvassa näkyy takkahuoneen kulmaa - ja uusi lamppuni, my precious, Louis Poulsenin VL38. Malli on ehkä vähän harvinaisempi, eikä se toki ole ollut edes markkinoilla kuin viime syyskuusta. Alunperin Poulsen suunnitteli sen Köpiksen Radiohusetiin jo 1940-luvulla, joten ihan viimeisimpiä designin valtavirtauksia se ei edusta, mutta se onkin mielestäni nimenomaan ajaton ja juuri siksi niin hieno. Mallista olisi olemassa myös pöytälamppu, jonka haluaisin jossakin vaiheessa hankkia - mutta sainpahan edes yhden kivan valonlähteen takkahuoneenkín puolelle (katossa on niin kamala Ikean spottiviritelmä, että sitä ette tule koskaan näkemään kuvissani!).

Ja hei, on mulla vähän uusia vaatteitakin, mutta aikaa niiden kuvaamiseen ei vain ole ollut. Yritän tsempata, sillä haluan ehdottomasti esitellä teille uudet culottes-housuni! Olin niin ihastunut viime syksyn Marimekon liehulahkeisiin, että uskalsin hankkia toisetkin vähän vastaavat, vaikka jossakin vaiheessa sekin muoti menee taas ohi... Odotan jo polttavalla innolla lämpimämpiä keleja ja kevyempia kenkiä - talvella kun tulee käytettyä vaan niitä muutamaa kenkäparia, joihin ehtii kyllästymään niin totaalisesti pitkien, pimeiden kuukausien aikana. Kesäkenkiä mulla on moninverroin enemmän, ja sitä kautta myös paljon enemmän mahdollisuuksia erilaisiin asuyhdistelmiin.

Palataan siis asuasioihin pikimmiten, pus pus!

Leather forecast

2017-01-29T20:03:00.001+02:00

Oikein hienoa iltaa sinne ruutujen toiselle puolelle! Olisin halunnut napata päivänvalossa pari sisustuskuvaa (kun oli taas pitkästä aikaa hienot tulppaanitkin - ihan omaksi iloksen ostin, enkä sentään blogia varten), mutta koiraparkamme oksensi täysin yllättäen uudelle, valkoiselle matollemme, ja se on nyt poreammeen reunalla kuivumassa... se siitä ideasta sitten :-)

Onneksi oli asukuvia valmiina, joten tässä viime viikon rennompaa settiä: on nahkahousua, huivia ja tennaria! Ja vino poseeraus kaupan päälle.

huivi & neule By Malene Birger

nahkahousut Selected Femme

Miten olenkaan pärjännyt näin pitkään ilman nahkahousuja? Nehän käyvät ihan joka tilanteeseen: tennareiden kanssa ne ovat tosi rennot, korollisten nilkkureiden kanssa aika rock, ja korkkarit taas tekevät niistä ihan salonkikelpoiset!

Joku kyseli tuolla edellisessä postauksessa, onko näihin tullut polvipusseja, ja vastasin, ettei vielä ole pahempaa venymistä nähtävissä. Olettaisin, että näin pehmeä nahka kyllä antaa jonkin verran periksi, mutta olen sinut sen kanssa - täysin joustamaton nahka olisi varmaan aika ikävän tuntuinen päällä.

Tämä on ollut ihanan rentouttava viikonloppu, sillä en tehnyt oikeastaan yhtään mitään. Ihan vähän siivoilin ja pesin pyykkiä, mutten sitäkään liikaa. Katsottiin koko perhe paljon telkkaria, syötiin hyvin ja oltiin vain - ihan parasta! Onhan niissä ohjelmaa täynnä olevissakin viikonlopuissa paljon hyvää, mutta kun sunnuntaina tuntuu siltä, että pitäisi olla vielä yksi päivä viikonlopusta toipumiseen, ei maanantaita odota aivan yhtä voimaantuneena kuin tällaisen lepoilun jälkeen. Eli Monday, bring it on!

Kosmetiikan kultakimpaleet

2017-01-23T16:30:00.000+02:00

Olen aina aika ajoin kehunut yksittäisiä kokeilemiani kosmetiikkatuotteita, mutta nyt halusin nostaa esille kaikkien aikojen luottopelureita, joita ilman en koskaan voi olla - tai joiden pariin huomaan palaavani aina vain uudestaan ja uudestaan.

Laitetaan ensin kroppaa likoon *nauraahihittelee itselleen*: Kiehl'sin Creme de Corps on mahtava perusvoide, joka on hyvin miedosti hajustettu ja imeytyy suhteellisen nopeasti sen ravitsevuuden huomioonottaen. Se on siis erittäin tehokkaasti kosteuttava, mitä arvostan erityisesti talvella (kesällä en sitten olekaan niin tarkka kroppavoiteeni suhteen, ja kokeilen aina eri uutuuksia).
Keskellä näkyy La Roche-Posayn Lipikar -voide, joka on ylivertainen kuivan ja kutisevan ihon rauhoittaja! Etenkin sukkahousujen käyttö kuivattaa sääreni ja aiheuttaa suorastaan infernaalisen kutinan, ja jos vain saan Lipikaria ajoissa käsiini, en joudu raapimaan kinttujani verille - tätä ilman en siis voi elää!
Nuxen Rêve de Miel ("hunajaunelma") -käsivoide oli aikoinaan Hullujen päivien kampanjatuote, ja sitä tuli hamstrattua varastoonkin useampia purtiloita. Tämä on ollut yöpöytäni vakkkari jo monta vuotta. Tuoksu on aika voimakas, mutta koska tykkään karvasmantelista niin kosmetiikassa kuin Amaretonkin muodossa, on tämä ehdottomasti lempparikäsivoiteeni. Sanomattakin lienee selvää, että se kosteuttaa hyvin ja imeytyy nopeasti :-)

Kasvojen ihonhoiden suhteen olen varsin vaihtelunhaluinen uutuuksien perässä juoksija, mutta tämä kolmikko on mukanani aina! Ardenin Eight Hour Creamiin olen luottanut jo vuosikymmeniä (se oli muuten opiskelija-aikoina aika tyyris investointi!), ja koukuttanut sekä miehen että pojan saman rasvan pauloihin. Hoitaa niin kynsinauhat, kantapäät kuin huuletkin, ja toimii tarvittaessa vaikka meikin korvikkeena.
Cliniquen Turnaround Serum on myös jo aikoja sitten tiensä käyttööni löytänyt tuote, jota ostin taas Stockan alesta ison putilon. Se on öljytön, ihon uusiutumista edistävä seerumi, jota käytän yövoiteen alla - joskus päivisinkin, sillä se jättää ihon ihanan sileäksi heti kättelyssä.
Yövoiteiden aatelia on Vichy Idéalia -sarjan geelimäinen Skin Sleep -voide, joka ravitsee, muttei tuki helposti rasvoittuvaa ihoani. Bonuksena ihana tuoksu :-)

Kynsienhoidossa on yksi ylitse muiden: Essie. Apricot oil on kynsinauhojen pelastaja: jollei tätä ole saatavilla, nypin ~~hermostuksissani~~ ajatuksissani kuivat kynsinauhatikut todella ikävästi haavoille, mikä on sekä kipeää että kamalan näköistä!
Gel Couture -kynsilakka on kestävyydeltään aivan ylivertainen kaikkiin muihin kokeilemiini lakkoihin, ja huomaan että oikeastaan kaikki muut lakat ovat jääneet paitsioon, kun turhauttaa olla heti parin päivän päästä paikkaamassa manikyyriä ekan kerran. Toki kevyt kotityöt ja tallielämä ovat varsin suuri haaste mille tahansa lakalle, ja olenkin useampaan otteeseen harkinnut geelikynsiä - haasteena on huollot: mistä välistä löytäisin niille aikaa?!

Last, but not least: Cliniquen Chubby Stick -huulipunakynä, jonka sävyä 08 luulen jo omaksi luonnolliseksi huulteni väriksi, koska en käytännössä koskaan ole ilman tätä (töissä, kotona kyllä). Kasia pystyn sutimaan huuliin ilman peiliä, kirkkaammat/ tummemmat sävyt - joita multa löytyy siis ehkä tusinan verran - vaativat vielä vähän tarkempaa levittämistä. Kosteuttaa ja pysyykin yllättävän hyvin! Valitettavasti tuo minun sävyni on jostakin käsittämättömästä syystä poistettu myynnistä koko Euroopan mantereelta, ja vaikka nyt hamstrasin sitä Strawberry.netistä kuuden puikon satsin, joudun jossakin vaiheessa etsimään tälle korvikkeen....Onneksi se päivä ei ole vielä, sillä joudun varmaan luomaan koko identiteettini uudestaan siinä vaiheessa :-O

Tässä minun lemppareitani - oliko joukossa yhtään tuttuja tuotteita? Otan myös mielelläni suosituksia muista hyvistä laatutuotteista vastaan, sillä vessan kaappiin kyllä mahtuu vielä monta hyvää uutuutta näiden klassikoiden rinnalle!

Nahkahousut

2017-01-12T17:27:00.002+02:00

Nahka on ollut lempparimatskujani jo pitkän aikaa, mutta tähän asti lähinnä hameissa. Tajusin kuitenkin jonkin aikaa sitten, ettei kokoelmani olisi läheskään täydellinen ilman näitä klassikoita, nahkahousuja*.
*mulla oli vain tekonahkaiset, leveämmät housut, mutta niitä ei nyt lasketa

Ja kun olin ajatuksen saanut päähäni, en tietenkään saanut rauhaa ennen kuin sopiva pari oli jalassani - onneksi siihen ei mennyt kovinkaan kauaa :-)

neule Samuji

housut Second Female

buutsit Billi Bi

Tilasin itse asiassa sovitukseen kaksi eri kokoa, joista kuvassa jalassani on se pienempi, johon päädyin - onneksi en tyytynyt ensimmäiseen pariin, jonka mukava väljyys hieman epäilytti, vaan jaksoin tilata vielä toisetkin sovitukseen. Eihän tämä S-koko näytä tuossa kuvassa yhtään pinkeältä!?

Lahkeet näissä on hieman pitkät, joten aion viedä nämä luotto-ompelijalleni, joka lupasi tehdä ylijäävästä nahasta housuihin vielä vyölenkit, joilla saan pidettyä aavistuksen makuuni matalavyötäröiset housut päällä tilanteessa kuin tilanteessa.

Mutta hei, jotakin tässä on nyt tapahtumassa: leopardikuosia, nahkahousua....ei kai mulla ole joku tiedostamaton ikäkriisi? Yritänkö olla iätön rokkimimmi, kun oikeasti pitäisi pukeutua aseman ja iän mukaisesti paljon hillitymmin? Ja voiko nahkahousuja käyttää töissä (ja olla edelleen jotenkin uskottava)? Onko korkkarit + nahkahousut aina too much? Kysymykset risteilevät päässäni!

Hillitty puuma

2017-01-08T14:37:00.001+02:00

Poikaani nauratti, kun hän kuuli minun kertovan puhelimessa uudesta ostoksestani, jota kuvailin hillityksi leopardikuosiksi - "onko sellaista muka edes olemassa", kuului heti kommentti vierestä :-) Ja tottahan se on, ettei leopardi nyt ole se kaikkein maltillisin kuosi - mutta silti väitän, että tämä on siitä melko kesy versio.

Kuvanlaatu on mitä on, pahoitteluni! Valoa ei vain riitä, ei sitten millään, vaikka kuvaisi lauantaina keskellä päivää...

Neuletakki on By Malene Birgerin; kaikkea muutakin olin toiveikkaana tilannut, mutta vain tämä oli tarpeeksi täydellinen. Sen lisäksi tilasin alesta Selected'in nahkahousut, mutta pelkään niiden olevan jo valmiiksi aavistuksen liian väljät, kun nahka kuulemma venyy - niinpä taidan joutua palauttamaan ne, vaikka jäin nyt tietysti pakkomielteisesti etsimään uutta paria, kun kerran olen saanut päähäni, että nahkahousuthan mulla on oltava.

Uusi vuosi on alkanut oikein mukavasti: kiireisesti, mutta kivasti. Nämä lyhyet työviikot eivät vain oikein sovi pirtaani, sillä toimin selvästi parhaiten pienen paineen alla, ja nyt ilmassa on vielä liikaa sellaista odotuksen ilmapiiriä. Töitä toki olisi, mutta kun deadline ei ole ihan suoraan nenän alla, annan itselleni liian helposti luvan hoitaa kaikenlaista vähemmän tärkeää - vaikka täytyyhän niihin rutiinihommiinkin (matkalaskut tai muut HR-raportoinnit, yäk!) joskus panostaa...

Mutta oikeasti arkeen palataan vasta huomenna, kun koulut taas alkavat, ja koko perhe pääsee kunnon unirytmeihin - kolmetoistavuotiaan mielestä valvominen on siisteintä ikinä, ja kun mieskin on kamala yökukkuja, on täällä eletty kuin pellossa. Nyt on ihan pakko ryhdistäytyä!

Kylläpäs teki muuten hyvää tämä pieni miniloma (taas) - tuntuu paljon pidemmältä kuin kolme päivää, vaikka tietty joulukin oli vasta. Palaan huomenna töihin ja oikeaan arkeen täynnä intoa ja puhtia, toivottavasti sinäkin! Pus!

En lupaa mitään!

2017-01-03T09:30:00.003+02:00

Tuntuuko minusta vain siltä, vai onko pahin uudenvuodenlupausten kohkaaminen hieman vähentynyt edellisvuosista? Vai enkö ole vain vielä saanut käsiini vuoden ensimmäisiä naistenlehtiä, joissa suunnitellaan parempaa, liikunnallisempaa, onnellisempaa ja hoikempaa elämää?

En ole oikein koskaan ollut Suurien Lupausten fani, enkä varsinkaan usko siihen, että juuri vuodenvaihtuminen olisi se ratkaiseva tekijä joka sysää ketään uuteen moodiin: omaa motivaatiotahan siinä tarvitaan roppakaupalla, eikä se käsittääkseni ole kalenterikuukausiin sidottu asia?

Tämä kuva on vain muistuttamassa onnen hetkistä, joita tietysti toivon jokaiselle vuodelle mahdollisimman monia.

En siis lupaa mitään, mutta tiedän, että vuosi 2017 tulee olemaan entistä liikunnallisempi ja hitusen onnellisempi, sillä löysin itselleni vuokraponin, ja tallilla käyminen tulee siis olemaan osa arkeani vieläkin aikaisempaa tiiviimmin. Ihanaa! Perhe on asian kanssa suht’ sinut: miehelleni kelpaa about mikä tahansa järjestely, kunhan en haksahda ostamaan sitä omaa heppaa – ja tällä järjestelyllä vältämme sen [ainakin vielä hetkeksi].

Ratsatus on hyvää liikuntaa, vaikka sitä ei meinaa moni uskoa – mutta tulostin myös optimistisesti työpaikan liikuntalukkarin työpisteeni seinälle. Siitä reipas liikuntanainen ainakin tuijottaa minua joka päivä, ja ehkä intoudun taas käymään kahvakuulatunnilla kerran kvartaalissa, kuten viime vuonna tein. Se on muuten siitä kiva rytmi, että tietää todella tehneensä jotakin, kun kroppa on pitkäkestoisessa shokkitilassa monta päivää tunnin jälkeen :-D

Töissä meno varmaan vain kiihtyy; viime vuosi oli jo täynnä uusia työhaasteita, joista selvisin mielestäni varsin mallikkaasti. Otin vastaan koko organisaatiossamme uuden roolin, rakensin sen ympärille tiimin ja työprosessit, ja vaikka työ on vasta aluillaan, olemme saaneet siitä jo hyvää palautetta. Hyvä minä!

Ja kuten näette, yritän opetella kehumaan itseäni silloin, kun aihetta on. Fakta on, että johtajat saavat aika harvoin palautetta tai kehuja: jotenkin esimiehensä ylistäminen ei istu suomalaiseen työkulttuuriin (ylpistyy tuokin vielä, tai sitten tulkitsee perseen nuolemiseksi), vaikka siitä tulee oikeasti tosi hyvä mieli – usko pois! Hiljaisen omakehun lisäksi olen antanut positiivista palautetta aktiivisemmin omalle esimiehelleni, yksikkömme liiketoimintajohtajalle, ja niin vain hänkin on selvästi ollut ansaituista kehuista hyvillään. Tätä tapaa jatkan ja vahvistan! Vielä kun osaisin tehdä saman kotona, sillä siellä tulee selvästi purettua mieltä ja stressiä, kun ei oikein muuallakaan kehtaa: etenkin herkän teini-ikäisen kanssa yritän pitää temperamenttini kurissa – vaikka kyllä hänkin jo tietää, että äiti tulistuu nopeasti ja leppyy vielä nopeammin.

Niin, mitään en siis lupaa, mutta kehitettävää kyllä löytyy…

Uudistettu olkkari uudelle vuodelle!

2016-12-27T19:39:00.002+02:00

No nyt, kerrankin minulla oli mielestäni hyvä syy ja oikeutus käyttää otsikossa huutomerkkiä, sillä kyseessä on meidän perheen mittakaavasssa varsin monumentaalinen saavutus: olkkariin on saatu uusi järjestys ja uudet huonekalut! Hahaa!

Jos joku haluaa virkistää muistiaan, vanhaa settiä löytyy täältä. Uusi näyttää tältä:

Muutos toteutettiin siis Vepsäläisen sisustusuunnittelija Sanna Pänkäläisen avustuksella (koti-hakusanalla löytyy lisää aikaisempia blogipostuaksia aiheesta), ja toivoin olkkariin ennen kaikkea enemmän istuma- ja löhöilypaikkoja (koska nyt, kun poika on jo 13, meillä katsotaan paljon etenkin sarjoja koko perheen voimin). Vanhan sohvan ja nojatuolin tilalle tuli sohva+divaani -combo (Adean C-sarjaa), joka toimii mielestäni erinomaisesti - testausta on takana jo melkein viikon verran, eikä reklamaatioita ole kuulunut.

Tässä kuvassa näette silmäteräni, Fritz Hansenin PK22-tuolit, joista olin haaveillut tosi pitkään. Alkuperäisessä ehdotuksessa tuoleja oli vain yksi, ja yhden kävin ensin ostamassakin, mutta sitten tajusin, että koska tämä malli on Fritz Hansenin 60-vuotisjuhlamalli, en kovin helpolla saa samanlaista toista ostettua enää myöhemmin, jos vaikka joskus muutamme isompaan taloon - jos muutamme, on siinä ehdottomasti suurempi ja väljempi olohuone kuin tässä! Pinterestin lähes kaikissa kuvissa nämä tuolit esiintyvät nimenomaan parittain, joten tämä tuntui suorastaan fiksulta vedolta.

Sohvapöytä on Swedesen Breeze-malli; arvoimme valkoisen ja mustan välillä, mutta nyt tuntuu siltä, että valkoinen istuu tuohon ihan hyvin. Toisaalta musta toisi nurkassa seisovan Tynellin valaisimen paremmin esiin, joten siinäkin olisi puolensa... kumman sinä valitsisit? (Vielä voi nimittäin vaihtaa)

Vanha sohva siirtyi takkahuoneeseen, se pilkottaa kuvassa kuusen takana. Takkahuoneen entinen sohva lähti kuljetusfirman mukana kaatopaikalle: se oli vanha ja rikkinäinen, enkä kehdannut antaa sitä edes ilmaiseksi eteenpäin. Vanha nojatuoli (sekin muuten Adean) on tällä hetkellä vähän hassussa paikassa yläkerran aulassa; en ole vielä päättänyt, pidänkö vain myynkö sen (mietin taas sitä mahdollista muuttoa: jos neliömme tuplaantuvat, löytyy yhdelle nojatuolille helposti sopiva nurkka).

Kuten näkyy, kodissamme on vielä joulu - mutta kunhan saamme kuusen ja koristeet pois, täytyy tosissaan pohtia, millä saisin vähän lisää särmää nyt vähän pliisuun yleisilmeeseen. Olisiko tummansininen hyvä tehosteväri? Entä minkälainen matto tuohon sopisi?

Pientä tuunausta on siis vielä luvassa, mutta isot linjat ja valinnat on nyt tehty! Jee! Ihan - tai itse asiassa läheskään - kaikkia Sannan tekemiä ehdotuksia emme toteuttaneet, mutta oli silti tosi kiva saada kattava pläni, josta pääsimme valitsemaan ne meille tärkeimmät ja sopivimmat jutut. Omin neuvoin en olisi koskaan tajunnut esimerkiksi tuota divaania, joten suosittelen lämpimästi ammattilaisen puoleen kääntymistä vähänkään suuremman muutosprojektin kanssa - itse ainakin olen jo päättänyt toimia niin jatkossakin, sillä eihän tämä varmaan tähän jää :-D

Isä-Pelletierin pyykkäys

2016-12-17T21:06:00.000+02:00

Pieni vinkki arjen ja pyykinpesun kohottamiseksi: pyykkietikka. Tai ehkä oikeammin huuhteluetikka.

Ihan tavallisen etikan monipuoliset ominaisuudet (poistaa hajuja, puhdistaa) ovat varmaan kaikille tuttuja, mutta tämä hieman ylellisempi versio toimittaa pyykinpesussa huuhteluaineen virkaa ja jättää pyykkiin pehmeän tunnun lisäksi myös sopivan vienon tuoksun. Tuoksuvaihtoehtoja on monia (mm. Powder Puff, Tea, Cotton), oma valintani oli tietysti suuri lempparini Verbena, jota suosin myös saippuoissa ja huonetuoksuissa.

Uitin etikassa myös ratsastuskypäräni, joka on ahkerasta pesusta huolimatta hieman tunkkaisen hajuinen (miten jotkut selviävät urheilusta ilman hiestä täysin läpimärkää päätä?!), ja tämä auttoi siihenkin. Ja niin, pesuetikka on myös todella riittoisaa: huuhteluun käytetään vain yksi ruokalusikallinen.

Ihastuin tuotteeseen niin, että hankin sitä joululahjaksi vähän joka puolelle :-) Vähän ensin arvoin, onko ok antaa siivoustuotteita lahjaksi, mutta sitten järkeilin,että jos tämä kelpaisi minulle, kai se kelpaisi kavereillenikin? Mitä mieltä sinä olet: olisitko pettynyt vai otettu?

Saint Laurent Cabas Rive Gauche

2016-12-11T18:30:00.001+02:00

Instagram jo paljastikin eilen uuden hankintani, jonka tilasin Roomassa ollessani, kun keisarien kaupungin kivijalkaputiikit tuottivaat karvaan pettymyksen. Joku näissä Saint Laurentin laukuissa miellyttää, kun tilasin jo toisen putkeen, vaikka valinnanavaraa olisi ollut tosi paljon (muita vaihtoehtoja olivat mm. Céline, Fendi ja Prada).

Uskoisin, että kuvioitu nahka kestää arjen pyöritystä paremmin kuin aivan sileä nahka - vaikka yritänkin tietysti pitää tätä aarretta kuin kukkaa kämmenellä!

Kuvien perustella en ollut ihan varma, onko laukun sivuprofiili täysin mieleinen (ja jo kirjoittaessani tätä tajuan, miten first world problem tämä on!), mutta kädessä ja käytössä laukku tuntuu oikein sopivan kokoiselta ja malliselta. Pieni läppärinikin mahtuu hätätilassa mukaan, mutta ajattelin kyllä ostaa uuden läppärilaukun (yllättäen Gollalla oli tosi hienoja malleja! esim. tämä ja tämä).

Näinkin näin laukkua kuvissa pidettävän - omaan makuuni liian suora Céline -kopio, joten taidan itse jättää nuo läpät sisäänpäin.

Uusi työviikko alkaa siis astetta tyylikkäämmin kuin edellinen - materian voimin yritän jaksaa tsempata vielä vuoden viimeiset, erittäin kiireiset viikot JA valmistautua jouluun, jonka vietämme pitkästä aikaa Suomessa ja kaiken lisäksi laaja sukulaisjoukkoa kestiten! Lahjojakin pitäisi jo miettiä ja hankkia kiirenvilkkaa, sillä kiire tulee ihan joka tapauksessa kaikkien järjestelyjen kanssa: en todellakaan ole mikään keittiövirtuoosi! Onneksi on olemassa Stockan Herkku :-D

Mukavaa alkavaa viikkoa ja lämmintä joulunodotusta teille kaikille!

Missattu marraskuu

2016-12-03T17:43:00.002+02:00

Heipparallaa, hengissä ollaan! Marraskuu meni [pimeässä] sumussa: oli kiirettä, sairastelua, pikkujouluja ja synttäreitä. Kaiken kruununa ainokaiseni täytti 13, ja on nyt virallisesti teini! Ihana, rakas lapseni, joka on jo pitkään ollut aivan oma ihmisensä, josta paljastuu koko ajan uusia puolia ja hienoja ajatuksia – olen hänestä ylpeä, onnellinen ja kiitollinen harva se päivä! Tiedostan myös tosi vahvasti sen, että se kaikkein perustavanlaatuisin kasvatustyö, jossa siirrän lapselle omia arvojani ja isoja linjoja (kunnioita kaikkia ihmisiä, ole kohtelias, muista kiittää ja olla kiitollinen, anna enemmän kuin otat, älä röökaa) alkaa olemaan nyt tehty. 13-vuotias ajattelee jo aivan omilla aivoillaan, ja haluaa tehdä omat johtopäätöksensä ja valintansa, enkä minä voi kuin herättää keskustelua, olla rakentavasti joskus eri mieltä ja yrittää valaista omaa näkökulmaani asioihin. Mediakriittisyyttä soisin hänelle vielä roppakaupalla lisää, mutta muuten sellaista sopivaa kyseenalaistamista kyllä löytyy – joskus vähän liikaakin…

Sydäntäni lämmitti kovasti, kun luin jostakin (voi, kun voisin tehdä lähteelle kunniaa!), että kunhan lapsi osaa käyttäytyä vieraita kohtaan hyvin, on ihan ok, että kotona joskus vähän ovenkarmit paukkuvat. Olin juuri sitä ennen saanut ihan erikseen ystävältäni (kiitos!) palautetta siitä, miten esimerkillisen kohtelias ja hyvin käyttäytyvä poikamme oli omissa sukulaissynttärikemuissaan, eikä edellisillan änkyräväärästä teinihirviöstä ollut onneksi nähtävissä jälkeäkään. Olin itsekin asiasta samaa mieltä, ja pisteet nyt minulle siitä, että noteerasin asian heti juhlien jälkeen ja kerroin pojalle, kuinka ylpeitä hänestä isänsä kanssa olimmekaan: hän oli selvästi mielissään asiasta, vaikka yrittikin olla cool :-D (Koska coolius on tärkeintä kaikesta).

Asukuvia ei siis juurikaan ole tarjolla, koska pitkät työpäivät ja surkeat kuvausolosuhteet. Tätä kirjoittaessani istun lentokoneessa paluumatkalla Roomasta (rankka työreissu!) – mutta kukapas minua nyt siellä olisi kuvaillut?! Kävi kyllä mielessä, että siinä ympäristössä vähän arkisempikin asu olisi näyttänyt aika paljon fancymmältä kuin meidän espoolaisen olohuoneen seinää vasten! Mutta rehellisyyden nimissä kerrottakoon, että koska kyseessä oli markkinointiseminaari (damn, taisin juuri vetää maton alta tuolta rankka reissu –väitteeltä), vietin koko viikon käytännössä samassa farkut + Stan Smiths – combossa, etten vain olisi erottautunut muusta [mainoskekkuli]massasta. Lisäksi pakkasin lähtöä edeltävänä iltana todella nopeasti ja ilman kunnon kokonaissuunnitelmaa, ja niinpä olin itsekin melkein koko ajan ärsyyntynyt päälläni olevista hieman kummallisista/ tylsistä/ epämukavista asuista.

Fontana di Trevi - aina yhtä vaikuttava näky (ja tietty heitin kolikon!)

Pakko myös tunnustaa heti kättelyssä, etten ostanut mitään. EN MITÄÄN! Näin ei pitänyt käydä, ja olin itse asiassa pakannut mukaan Longchampin ison pliage –laukun siltä varalta, että kantelisin kenkälaatikoita ja laukkuostoksia hotellihuoneeseen harva se iltapäivä, mutta shoppailutähdet eivät olleet lainkaan kohdallaan tällä viikolla. Olin jo etukäteen tsekkaillut useamman brändin (Prada, Celine, YSL, Fendi) isompia tote-mallisia käsiveskoja työlaukuksi, mutta valikoimat liikkeissä olivat tosi huonot: mustia laukkuja (en voi edes harkita muuta väriä päivittäiseen käyttöön) ei ollut kuin muutama, ilmeisesti ne oli siis myyty loppuun, koska netissä tarjontaa kyllä riittää. Ja koska joku roti pitää olla, en sitten sortunut mihinkään niistä kivoista pikkulaukuista, joita kyllä huokaillen hiplailin – muistutin myös itselleni useampaan otteeseen, että olen käyttänyt uutta Saint Laurentin pikkulaukkuani tähän mennessä tasan kolme kertaa, enkä näin ollen löytänyt edes heppoisia perusteluja uuden, melkein vastaavan hankkimiselle. Pidätän silti itselläni oikeuden harkita asiaa uudestaan, jos Guccin Matelasse tai Dionysos –mallit sattuisivat tulemaan joulualeen…

Ja onneksi my-theresa.com muisti lähettää minulle alen ennakkolinkin, sillä UPS lennättää parhaillaan luokseni tätä SaintLaurentin laukkua – kaikki päättyi siis parhain päin (kunhan laukku on vielä pitämisen arvoinen, en ole ihan 100% varma mallista ennen kuin näen sen)!

Lämmittelyä sisällä ja sisätakissa

2016-11-15T21:17:00.001+02:00

Auvoisaa tiistai-iltaa! Tulin juuri iltakävelyltä; ulkona on niin kurja keli (+1, tihkusadetta), etten nähnyt kuin pari muuta koiranulkoiluttajaa, ja meillä kaikilla oli leuat rintaan painettuna - mutta silti puolen tunnin kävely oli parempi kuin sohvalle jääminen (se houkuttelevampi vaihtoehto). Edellisen parin vuorokauden aikana tuli ratsastettua neljä tuntia, joten kroppa on vähän jumissa, ja rento kävely teki tosi hyvää!

Asuni koostuu mustan eri sävyistä - ja sai muuten paljon kehuja toimistolla, mistä tulee aina hyvä mieli ☺ Meillä on alkuviikosta konttorilla aina niin kylmä, että neuleen ja sisätakin yhdistelmä ei ole yhtään liian hiostava - loppuviikosta onkin sitten jo eri tunnelma, eli pääsen käyttämään erilaisia yhdistelmiä viikon mittaan.

takki By Malene Birger

poolo Cos

farkut rag&bone

nilkkurit &OtherStories

Olkkarin kalustetilaus on muuten nyt tehty, ja vähän jännittääkin - toivottavasti teimme oikeita valintoja! Viimeisen siunauksen pystyy kuitenkin antamaan vasta siinä vaiheessa, kun kaikki mööpelit ovat paikoillaan, ja siinä vaiheessa ei enää voi palauttaa mitään... Sen kaikkein ihanimman kruununjalokiven saimme kuitenkin heti varastolta mukaan: Fritz Hansenin PK22 -tuoli komistaa nyt olohuonettamme ja on juuri niin ihana ja meille sopiva, kuin mitä olin ajatellutkin. Laitan meidän kodista kuvia vasta sitten, kun kokonaisuus on valmis, mutta tässä 60-vuotisjuhlamalliston lanseerauskuva. Olisihan tuo PK61-marmoripöytäkin ollut aika ihana...

Pretty in pink

2016-11-12T21:16:00.000+02:00

neule Cos | huivi Day Birger Mikkelsen
housut Banana Republic | nilkkurit &OtherStories

Cos ei pettänyt taaskaan: tämä kasmirneule on mitä pehmoisin ja ihanin. Arvoin pitkään harmaan ja tämän vanhan roosan välillä (oikeasti olisin halunnut molemmat), mutta sitten onneksi muistin ostaneeni ihan vähän aikaa sitten Malou C:ltä harmaan neuleen -jota olen siis pitänyt tosi paljon, mutta joka juuri sillä ostohetkellä jotenkin pääsi unohtumaan.

Jalassa on viime vuonna hankitut tekonahkapöksyt, jotka ovat edelleen tosi mieleiset. Olen jopa saanut ne uuteen nousuun, tuntuu että nyt kaapista löytyy paljonkin näiden kanssa sopivia yläosia. Lisäksi on ollut jopa yllättävää, että tekonahka ei olekaan kylmä materiaali - olin ennen kuvitellut, että se olisi sitä. Hiplailin kyllä Stockan poistorekissä roikkuneita Marimekon ihan oikeita nahkahousuja pitkään, mutta vaikka ne olivat mielettömän ihanaa, pehmeää nahkaa, en vain mitenkään voinut perustella itselleni niiden hankkimista, (kun kerran on jo nämä feikit) ja sinne ne jäivät.

Tämä viikko on ollut taas aikamoista säätöä ja säntäilyä, ja välillä tuntuu siltä, että koko tämä työn, arjen ja perheen menojen kanssa tasapainottelu pysyy vain hentoisen langan varassa kasassa... Tiistaina olin unohtanut merkitä kalenteriin vanhempainvartin koululla (ensimmäinen laatuaan yläasteella), ja jouduin sitten siirtämään iltapäivän palavereita loppuviikolle. Ja tietysti töissä on muutenkin tosi kiireistä, kaiken maailman superurgenteja selvityspyyntöjä ja -projekteja on kasaantunut vähän liiaksikin. Torstaina pojalle nousi korkea kuume, ja perjantaina olin vain puoli päivää töissä, kun vuorottelimme miehen kanssa kotona; 13-vuotiaan kanssa ei saisi virallisesti enää jäädä kotiin, mutta yli 40C kuume on jo niin vakava paikka, ettei tuntunut oikealta jättää häntä yksin kotiin. Kaiken lisäksi olin edellisen yön rikkonaisten unien jäljiltä niin väsynyt, että vaikka olin listannut erilaisia töitä itselleni kotitoimistolle, nukahdin vahingossa,enkä saanut mitään tehtyä. Enkä kyllä ole tehnyt vieläkään, vaikka tänään olisi periaatteessa ollut aikaa - kaikki odottaa siis maanantaina konttorilla, eivätkä deadlinet ole tietenkään siirtyneet yhtään eteenpäin. Kurjinta on kuitenkin se, että poika on edelleen kipeä, ja kuume nousee useamman kerran päivässä yli 40C :-( Huomisen isänpäivän suunnitelmat menivät uusiksi - olin jo salaa niin ylpeä siitä, että olin kerrankin muistanut ajoissa tehdä ravintolavarauksen illaksi, mutta eihän nyt sairasta lasta voi mitenkään raahata ravintolaan pönöttämään.

Nähtäväksi jää, mitä ensi viikko tuo tullessaan, mutta jotenkin juuri nyt tuntuu siltä, ettei siitä tule ihan iisi...

Olkkarin pläni

2016-11-06T18:48:00.000+02:00

No niin, viimeksi jäätiin siihen, että jäin odottelemaan sisustussuunnitelmaa Vepsäläiseltä, ja parin viikon jälkeen pääsimme "vihdoinkin" (koska odottavan aika on pitkä) taas paikan päälle kuulemaan, miten ongelmalle saisi ratkaistua. Ja hyvää ajatteluahan näiden asioiden eteen olikin tehty!

Olin itse jumittanut ajatukseen kulmasohvasta, mutta toisaalta tiedostin, miten paljon se veisi tilaa. Mutta tadaa! siihenkin oli parempi ratkaisu, nimittäin erillinen divaani - miksen ollut tajunnut tuota koskaan?

Tässä kuvassa alaoikealla näkyy valittu Adean Band C215-sohva ja divaani, väri vain on väärä ja sohva yhtä kokoa liian suuri.

Tässä kuvassa näkyy yläoikealla sohvan oikea väri, ja sen vasemmalla Swedesen Breeze -pöytä, jota ehdotettiin kaksin kappalein, mutta joita haluaisin vain yhden, tuon suuremman. Ja mustana, kiitos!

Takkahuoneessa on kaksi pähkinäpuista perintösenkkiä, jotka haluan pitää - ja niiden kaveriksi oli suunniteltu nämä tässä valkoisena näkyvät nojatuolit, tosin sinisenä, jotta yhteys ruokatilan sinisävyiseen mattoon ja grafiikkateokseen säilyvät. Alaoikealla rahien vieressä taas on pitkäaikainen haaveeni, Fritz Hansenin PK 22 -tuoli (kuvassa mustaa nahkaa) - siitä on nyt saatavilla special edition harmaata mokkanahkaa, ja haluan sen niin paljon, että tunnen sen vatsanpohjassa asti!

Eli lyhykäisyydessään suunnitelma oli tämä: olkkariin sohva + divaani, musta Breeze -pöytä ja PK-22. Takkahuoneeseen tulisi uusi pyöreä matto ja nojatuoleja, jotka voisi tarvittaessa ja helposti myös siirtää olkkarin puolelle, kun vieraita on enemmän. Lampuiksi ehdotettiin Poulsenin Panthella -valaisinta meillä nyt jo olevian Tynellin valaisinten rinnalle.

Kuvien ulkopuolella mukana plänissä oli myös uusi tv-taso Muuramelta ja olkkariin isompi matto. Kokonaiskustannus oli bruttona yli 17 000€, joten ihan kaikkea ei kertaheitolla tule hankittua, mutta paljon mieleistä tuossa oli, ja nyt sitten pähkäilemme, mitä kaikkea tulisi valittua ensimmäiseen muutostaaltoon (ilman välitöntä konkurssia).

Kunhan päätökset on tehty, kerron mihin päädyimme :-)

Sisustusstartti

2016-11-03T16:30:00.000+02:00

Olen tuskaillut ja tännekin kirjoitellut olohuoneemme sisustushaasteista (esim. täällä), mutta ollut samalla täysin saamaton edistämään tilanteen ratkaisemista sekä näkemyksen* että ajan puutteen takia. Sain onneksi sen verran tässä taannoin itseäni niskasta kiinni, että varasin ajan Vepsäläisen sisustussuunnittelijalle, ja koko vyyhti lähti hienosti purkautumaan tapaamisemme myötä.

*ja näkemyserojen - miehelläni on aivan liikaa mielipiteitä sisustukseen liittyen!

Olin valmistautunut pohtimalla nykysisustuksen haasteita, ja varustaunut valokuvien ja pohjapiirrustuksen kera, ja niillä pääsikin hyvin alkuun. (toimitin kyllä vielä jälkikäteenkin usempia kuvia, niitä ei varmaan koskaan voi olla liikaa, jos suunnittelija ei pääse itse käymään kohteessa)

Ensin pääsin tilittämään kaikkia mahdollisia sisustuksellisia ja niistä seuraavia sosiaalisia ongelmiamme suunnittelijan kuunnellessa kärsivällisesti ~~sekavaa~~ monimuotoista briefiäni, jonka kulmakivinä oli nämä kaksi toivetta:

koko perheen, tai ainakin molempien vanhempien pitäisi päästä oikaisemaan makuuasentoon sarjamaratonin ajaksi, eli tuntikausiksi (nyt ~~tappelemme~~ kilpailemme sohvapaikasta alituiseen)
vieraille pitäisi olla enemmän istumapaikkoja (nyt ruokapöydän seiskatuoleihin jumittuu aina joku luuseri, yleensä minä, koko illaksi)

Lisäksi sanelin erilaisia käytännön reunaehtoja:

näkymää kohti olohuonetta (eli käytännössä keskilattiaa) ei voi tukkia liian massiviisilla huonekaluilla ja sama pätee kulkuun kohti takkahuonetta
koko alakerta on käytännössä yhtenäistä tilaa, joten sävy- ja tyylimaailman pitää olla riittävän yhtenäinen
valkoinen koiramme, josta lähtee karvaa saman verran kuin kaikista edellisistä koiristani yhteensä, sanelee värimaailman melko vaaleaksi
säilytettäviä huonekaluja oli muutama: takkahuoneen perintösenkit ja Tynellin valaisimet, mielellään pitäisin myös olohuoneen nykyisen sohvan

Kaivelin arkistoista kuvia olohuoneen nykytilasta; kuvakulma on aika kamala, mutta tästä hahmottaa sen, miten takkahuone on suoraan yhteydessä olkkariin (eli se jää kuvassa vasemmalle). Lisäksi alakulmasta pilkottaa kivasti ruokapyöydän tuoli, eli kuva on napattu pöydän takaa: erkkeri jatkuu kuvasta oikealle.

Ruokatila näyttää tältä, siihen olen ihan tyytyväinen:

Tämä oli siis lähtökohta. Eihän tuo olohuone minun silmääni mitenkaan täysin epäkelpo ole, mutta kun nuo kaksi arjen haastetta (löhöily- ja istumatilan puute) alkoivat tarpeeksi ärsyttämään, oli todellakin korkea aika tehdä asialle jotakin! Olin suorastaan helpottunut, kun sain kaataa tämän problematiikan ratkaisun ammattilaisen hoidettavaksi - enhän minä itse leikkaa hiuksianikaan :-D

Tämä oli siis projektin startti, ja palaan ratkaisuun seuraavassa postauksessa. Stay tuned!

Mukava maanantai

2016-10-31T18:10:00.003+02:00

Moi! Arki-illat menevät sellaista haipakkaa, että blogi jää vain haaveen tasolle...asukuvausmahdollisuudetkin ovat iltakuuden jälkeen aivan olemattomat, enkä oikein tunnu ehtivän ennen sitä kotiin millään. Oikein ihmetyttää, miten sitä aina pystyikin irtaantumaan ja ehtimään päiväkodille ennen viittä?!*

*rehellisyyden nimissä on tietysti myönnettävä, etten ihan aina ehtinytkään tai ainakin oma lapsi oli pihalla viimeisenä odottamassa äitiä tai isää hakemaan...

Tänään oli aivan poikkeuksellinen päivä, sillä tulin töistä suoraan [melkein] valmiiseen ruokapöytään - ja ruoan oli laittanut 13-vuotias poikani kavereineen! He olivat käyneet kotimatkalla kaupassa ostamssa herkkupasta-ainekset, ja olivat aivan työn touhussa, kun tulin kotiin. Neuvoin vain lisäämään pastan määrää, jotta ruoasta riittäisi meille nälkäisille vanhemmillekin, ja sain rauhassa hengailla yläkerrassa sillä aikaa, kun nuoret herrat viimeistelivät ruoan - laitoinkin Faceen päivityksen, jossa sanoin että nyt muistan, miksi niitä lapsia tehdään ;-) Kiitos koulu, kiitos köksä!

Tuntuu että nyt muutenkin eletään hyvin jänniä aikoja, kun tuo poika alkaa kasvaa nuoreksi mieheksi - ja minä tietysti löydän herkistelyn aiheita vähän kaikesta, kuten vaikka siitä, että hänen kengänkokonsa humahti omani ohi tai että hänelle on ilmestynyt aivan hentoiset viiksenalut ylähuuleen. Toistaiseksi vapaa-ajanvietto on vielä varsin viattoman oloista, eikä esimerkiksi kotiintuloajoista ole tarvinnut juurikaan keskustella. Tiedän, että vanhemmille sanotaan, ettei saisi olla liian sinisilmäinen, mutta toisaalta ajattelen että kyllä luottamusta pitää olla niin kauan kuin sitä sitten joskus koetellaan. Itsehän aloitin kännikokeilut tuon ikäisenä, ja muistan kyllä hyvin, miten monin eri tavoin vanhempia sumutettiin, mutta tuo oma nuori tuntuu vielä aika lapselliselta...

No mutta sitten päivän asuun, joka on varmaan aika tutun oloinen niin vaatteiden kuin väriskaalansakin puolesta. On mustaa ja harmaata, ja ah! niin turvallisen mukava neulepoolokin. Löysin/ äkkäsin kotimme yläkerrasta uuden kuvauspaikan, johon tulee yllättävän hyvin valoa, joten voi olla että saatte tästedes ihailla tuota maisemataustaa perinteisen valkoisen seinän lisäksi :-D

neule Global

hame By Malene Birger

kengät &OtherStories

Mukava ilta huipentuu kaikkein rakkaimpaan harrastukseen, eli tietysti ratsastukseen; yritän psyykata itseäni taas kisoihin parin viikon päästä - nyt kun on ne kisahousutkin kerran hankittu! Edellinen kerta päätyi harmittavasti yhteen pudotukseen (puomin, ei ratsastajan), joten jäi vielä paljon parannettavaa, ja vaikka jännittääkin ihan kamalasti, tunnen myös kummallista vetoa kisaradalle - vaikkei kyseessä siis tosiaan olekaan mitään sen suureellisempaa kuin ihan oman tallin kisat.

Tässähän ehtisi joko ottamaan pikkutirsat tai sitten katsomaan Greyn anatomia -jakson. Hmmm...päädyn jälkimmmäiseen, onkin jo vähän ikävä sairaalan väkeä :-)

Black basics

2016-10-21T22:01:00.001+03:00

Blogikyselyn mukaan yksi aihe on mielestänne yli muiden: päivän asut. Ilmeisesti myös nämä arkisemmatkin yhdistelmät kiinnostavat, ja onhan se toisaalta ihan loogistakin, sillä kukas meistä nyt olisi joka päivä supertälläytyneenä töissä - enkä ole missään vaiheessa ajatellut "kilpailevani" niiden oikeiden muotiblogien kanssa...

neuletakki Sibin & Linnebjerg

toppi Cos

farkut rag&bone

kengät &OtherStories

Melkein mustaa, muttei ihan, sillä neuletakki on sentään tummanharmaa :-) Tosin kuljin suurimman osan päivästä takki päällä (tämä Cosin kevyt rotsi), sillä olen ollut koko viikon flunssassa - todella kypsää! - ja tänäänkin palelin vielä oikein huolella.

Uusien nilkkureiden varret ovat juuri sen verran löysät, että farkunlahkeet mahtuvat niiden sisälle - vaikka ne ovatkin kuvassa, työpäivän päätteeksi, näemmä kiipeilleet jo sieltä uloskin. Taitavat elää ihan omaa elämäänsä!

Viikonloppu menee tätä iltaa lukuunottamatta hyvin tiiviisti hevoshommissa, sillä nyt on heppaihmisten vuoden kohokohta, kun Helsinki International Horse Show valtaa jäähallin ja jokainen kynnelle kykenevä ja itseään kunnioittava harrastaja/ammattilainen tulee katsomaan maailmanluokan ratsastusta ja tekemään hyviä ostoksia Expo-alueelta - tästä tulee siis myös varsin kallis viikonloppu, vaikken maksanut lipuista mitään :-D

Pukeutumiskoodikin vähän mietityttää, sillä etenkin vip-puolella osa porukasta on yllättävänkin tyylikkäästi pukeutunutta (miehet pikkutakeissa!), ja kun istuu vähän näytillä, ei halua olla kamalan alipukeutunut - mutten toisaalta koe omaksi myöskään överiä tälläytymistä, kun kyseessä on kuitenkin urheilutapahtuma. Taidan valita jotakin samankaltaista, kuin tässä kuvassakin - ehkä vielä huivilla höystettynä?

Nyt täytyy kuitenkin keskittyä Narcosin seuraamiseen, sillä sen kyydistä ja kärryiltä tippuu yllättävän helposti... Mahtavaa viikonloppua just sulle!

Tolppakorkoa mustana

2016-10-16T22:42:00.001+03:00

Viime talven patsastelin teräväkärkisissä nilkkureissa, ja täksi talveksi halusin jotakin uutta. Tilasin nämä pyöreäkärkisemmät kengät viininpunaisina (ihanat!), mutta 39 oli aivan liian suuri koko, ja kun yritin vaihtaa ne pienempiin, olinkin jo myöhässä ja kolmekasit oli myyty loppuun. Jouduin siis tyytymään lempiväriini mustaan, ja tässä ne nyt ovat.

Viininpunaisina näissä oli kieltämättä vähän enemmän särmää, mutta uskoisin että näin kertakaikkisen järkeviä (katsokaan nyt noita korkojakin!) kenkiä tulee kyllä käytettyä pitkän talven aikana paljon. Pitäisi varmaan samantien käydä suutarissa laitattamassa ohuet kumipohjat, jotta pysyn pystyssä sittenkin, kun on lunta maassa.

Asukuvan combo on täysmusta, vaikka sitä on tullut viime aikoina puettua ehkä vähän aikaisempaa harvemmin päälle: olen siis leikitellyt harmaan ja valkoisen sävyillä, varsin villiä :-D

kasmirneule M&S
hame By Malene Birger
nilkkurit &OtherStories

Niin, nilkkurit ovat siis samasta paikasta kuin viimevuotisetkin; &OtherStoriesilla sekä design että hinta-laatu-suhde ovat hyvin kohdillaan! Tilasin myös pari erilaista neuletta (pörröisen neuletakin ja mustan kasmirneuleen), mutta kummatkin olivat jotenkin lörppöjä ja halvan näköisiä (edullisia ne toki olivatkin ), joten ne lähtivät palautukseen.

Viikonloppu on ollut tosi kiva, vaikka vähän harmittaa, että se meni niin nopeasti. Eilen olimme sukuloimassa ja juhlimassa suvun nuorten synttäreitä, tänään kävimme Hulluilla päivillä miehen kanssa ja päädyimme - vihdoinkin! hip hip hurraa! - päivittämään entisen Pentikin Aino -astiaston perusvalkoiseen Teemaan. Oli niin kertakaikkisen tyydyttävää pakata kaikki vanhat ja vihatut Ainot pois kaapeista, ja kun samalla heitin pois muitakin yksinäisiä haja-astioita, tuli kaapeista ni-in paljon siistimmät. Eilen siivosin myös eteisen peilikaapit, ja vaikken ehkä laittanut juurikaan tavaraa kiertoon, nyt ainakin tiedän mitä kaapeissa on :-D Olen myös lukenut KonMaria (taas ihan jälkijunassa), mutta toistaiseksi en ole hurahtanut hänen metodiinsa, vaikka siinä vissi logiikka onkin; tyydyn nyt alkuun ainakin tekemään juuri niin kuin hän sanoo, ettei pitäisi, eli järkkäilen kaappeja yksi kerrallaan vähän parempaan kuntoon - parempi sekin, kuin ei mitään!

Oikein kivaa alkavaa viikkoa sinne ruutujen toiselle puolelle, pus pus ja nati nati!

P.s. Olisin superkiitollinen, jos vastaisit blogin oikeassa yläreunassa näkyvään kyselyyn - ja muutakin palautetta saa aina antaa XOXO

Malou C - garderoobin täsmäisku

2016-10-09T18:59:00.000+03:00

Olin viime viikolla tutustumassa Svaneforsin ja Malou C:n syysmallistoihin - ja olipas mukana jo ripaus kevättäkin. Mikäs sen mukavampaa kuin viettää ilta sisustuksen ja muodin parissa, ja teinpä pari löytöäkin, joista olen jo ehtinyt iloitsemaan - ja kerrankin kuvaamaankin :-D

Malou C:n showroom on todella ihana, valoisa ja tunnelmallinen. Vaatteet on huolella valittu, ja omistaja-Mikaelan avulla niistä saa taiottua lukemattoman määrän erilaisia, toimivia kokonaisuuksia kaiken kokoisille ja ikäisille naisille (ja itse asiassa miehillekin!). Malou C:n palveluista voit lukea lisää sekä heidän saitillaan että blogissaan.

Asusteet ja kynsilakka viimeistelevät asun kuin asun, ja nekin saat sovitettu valitsemaasi asuun samalla kertaa.

Ja mihinkö itse ihastuin? Tähän Selected Femmen takkiin, joka tuntui heti ihan omalta - vaikkei näytäkään minun päälläni ihan samalta kuin tuon pitkänhuiskean mallinuken :-D Koko homman juju on nimenomaan siinä, että tuli kerrankin sovitettua päälle sellaista vaatetta, jonka ei olisi koskaan ajatellut sopivan omalle kropalle.

Tässä vielä maistiaisia Selected Femmen kevään väreistä: punaista tuskin meikäläisen päällä nähdään, mutta vanha roosa on jo hiipinyt vaatekaappiin hyvällä menestyksellä. Mallistossa on myös vivahteita 80-luvusta: huomatkaa esim. patenttineule, joita muistan käyttäneeni yläasteella. Oi, nostalgia!

Neulekauden alussa

2016-10-06T20:19:00.000+03:00

Nyt [tai viimeistään] lokakuussa alkaa neuleiden kulta-aika, joka Suomessa kestääkin helposti toukokuulle asti, ja siksi ainakin omasta vaatekaapistani löytyy eniten nimenomaan erilaisia neuleita: on puseroa, takkia ja mekkoa, vähän joka menoon. Joku voisi vielä sanoa, että joka väreissäkin, mutta minun kohdallani se ei tietenkään päde, vaan harmaa ja musta ovat vallitsevat sävyt.

Vaikka neuleita on tosiaan jo aika monta pinollista, voi aina toivoa ja löytää lisää kivoja malleja :-D Virtuaalishoppailin taas Espritin verkkokaupassa, ja valitsin sieltä omaan silmääni sopivia ja materiaaliltaan laadukkaita neuleita, joita voisin kaikkia ajatella pitäväni töissä siistimpien housujen tai kestosuosikkini nahkahameen kanssa - farkuista nyt puhumattakaan.

Lisäksi löysin tosi kivan takkimaisemman mallin, joka olisi juuri nyt passeli (etenkin autoilijalle):

Ja vielä tosi villi hevonen: neuleasu, joka on mielestäni aivan mahtava, mutta jota en kyllä itse rohkenisi käyttää, vaikka mieli tekisikin... Mutta hei, eikö olekin kaikessa retrohenkisyydessään aika upea?

Mitäs tykkäätte, löytyikö teitäkin miellyttäviä malleja? Vai olisiko pitänyt olla värikkäämpää settiä? Täältä www.esprit.fi löytyy kyllä sävyjä ihan joka lähtöön, joten siitä vain shoppailemaan!

Harmaan huomassa

2016-10-04T21:53:00.000+03:00

Iltaa! Telkkarissa pyörii Enstreffit alttarilla ja muistin juuri, että mulla on koneella viime viikon asukuvia, jotka olisi hyvä julkaista ennen kuin jää peittää maan.

neuletakki Tiger of Sweden

toppi By Malene Birger

koru Cos

farkut rag & bone

kengät Just Ballerinas

Ostin tämän neuletakin jo kauan sitten (tämä on se, jota kuvailin pehmoiseksi kuin pupu), ja se näyttää edelleen olevan kovaa huutoa tänä talvena - toki jos olisin übertrendikäs, olisi neuleen pituus ainakin polviin, mutta se taas ei mielestäni ole kaikkein pukevin look näin lyhyenlännälle. Tällä siis mennään ainakin yksi kausi vielä!

Ihan pieni asia, mutta valkoisen tuominen mukaan omaan pukeutumiseen on tuonut siihen paljon raikkautta - tämäkin perusasu on aika lailla erinäköinen näin kuin mustan topin kanssa. Niinpä tilasin Cosilta lempparitoppini (nyt alennuksessa!) vielä valkoisenakin - toki otin varmuuden vuoksi vielä yhden mustankin, sillä sen lisäksi että toppi on kiva päällä, olen saanut siitä [t-paidaksi] yllättävän paljon kehuja.

Eivätkä ne shoppailut siihen pääty, sillä oli ihan pakko saada uudet mustat, matalat kengät; Pretty Ballerinas on suorastaan yliedustettu kenkäkaapissani, ja sinne päädyin nytkin ostoksille. Valinnanvaraa olisi ollut vaikka kuinka paljon (ja ostoskorissa olikin parhaimmillaan kolmet kengät...), mutta näihin nyt sitten päädyin.

Ja joo, odottelen postista vielä uusia nilkkureita (&OtherStories), lapselle talvikenkiä (H&M) ja itselleni vielä kisahousuja, sillä ilmoittauduin hetken mielijohteesta estekisoihin - hui kamala!

Jännittää siis, mutta ihan hyvällä tavalla: perusarjen keskellä tekee tosi hyvää haastaa itseään ja rohkaistua epämukavuusalueelle, sillä tunne onnistuneen suorituksen jälkeen on aivan mahtava! Sijoittuminen on minulle aivan toissarvoista: olen tyytyväinen, jos muistan radan oikein ja ratsastan sen suht. tyylikkäästi ja virheittä (eli ilman pudotuksia). Omaa haastetta kisoihin tuo vielä se, etten ole koskaan hypännyt valitsemallani hevosella, mutta onneksi kyseessä on hyvinkin luotettava ja suoritusvarma tyyppi, joten olen ihan luottavainen :-D

Uni tulee kyllä silmään heti kun pääni kohtaa tyynyn, joten nyt on hyvä hetki toivotella taas hyvät yöt!