Joulu lähestyy

Marraskuu meni taas hujauksessa. Adventiksi sijoittelin jouluvalot ikkunoille ja niillä sijoillaan ne saavat luoda tunnelmaa yötä päivää aina loppiaiseen asti.

Olen taas aloitellut lenkkeilyt pitkän tauon jälkeen. Puutarhan ja kasvihuoneen valmistelu talvehtimiseen vei niin ajan että ei tuntunut vaan ehtivän kaikkeen. Lenkkitien varrella puhuttelee aina nuo vanhat  rakennukset historioineen. Tuokin  nykyisin tyhjillääm oleva rakennus pitää sisällään pitkän historian.

Olen aloitellut havutyöt ja neljä palloa on jo päässyt muotoonsa. Täytyy etsiä jotain lisää käsien suojaksi kun pisteli homma niin kovasti sormille. Kumihansikkaita, sormista katkaistuna, olen käyttänyt. Ne suojaavat käsien herkimmän eli kämmenosan mutta ehkä muutakin täytyy kokeilla.

* * * *

Tänään pärähti korttitehtailu käyntiin. Ideat on aina niin totaalisen hakusessa. Ensin tuntui että nyt en keksi mitään. Käväisi jo mielessä kauppojen korttitarjonta.

No jotain sentään sain aikaiseksi. Muutama täytyy vielä tehdä.

Huomenna viedään kynttilät haudoille ja hiljennytään Itsenäisyyspäivän odotukseen ja viettoon.

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

Takatalven tunnelmissa

Tulihan se talvi vielä vaikka kevättä kohti oli jo kovasti suunta. En olisi välittänyt enää lumen tulosta ollenkaan. Onhan nyt toki vasta helmikuu joten pitihän tämä arvata.

Torstaina sinnittelin tosi tuhruisessa kelissä täyspitkän lenkin vaikka mieli teki pysyä sisätilojen lämpöisessä. Ajatus oli ensin pienemmästä mutta kun lihakset lämpenivät niin menihän se pitempikin. Ja voi mikä voittajafiilis siitä tulikaan!  Tänään illansuussa taas samaa tunnetta hakemaan...

Tämä viikko on mennyt osittain tietokoneiden huoltohommissa. Veljen koneessa ei varsinaisesti vikaa ollut mutta päivityksiä vailla. Omassa koneessa on pidemmän aikaa ollut pientä ongelmaa. En siihen vieläkään varsinaista ratkaisua löytänyt mutta se selvisi että vanha Vista käyttis on tulossa huhtikuun alussa tiensä päähän ja päivitykset loppuvat. Jotain jatkotoimia tässä tulee harkittavaksi.

Isännän kone on vielä vanhempi ja sama Vista sielläkin pyörii. Siihen ei korvaava Windows 10 ainakaan enää sovellu.

* * * * *

Siemenpussejakin olen hypistellyt ja uutena kokeiluun meni Kelloköynnös. Monessa blogissa olen sitä nähnyt esikasvatuksessa ja kun sopivasti pussi kaupan valikoimista silmiin osui.

Muita multiin saatettuja on salvia, petunia, suippopaprika, sekä tomaatteja joista osa jo itäneinä.

Roma-tomaatti

Aiemmat taimikasvatukset ovat viileässä kehittyneet hiljakseen, osa sinipunaledien ja osa päivänvaloloisteputkien valosta voimansa ottaen.

Orvokki

Chili

Tähtisilmä

Keijunmekko

Kevättä kohti

Niinhän siinä kävi että en malttanut ihan ilman siementilausta kevättä kohti kulkea. Ebayn kautta tilasin valkoisia pelargonian siemeniä ja samalla keltaisia kirsikkatomaatteja sekä valkoista lobeliaa.
Lobeliat olisi saanut kyllä lähikaupoistakin mutta kun silmään sopivasti sattui niin samallahan tuli.

Nettiä selaillessa löytyy aina muutakin mukavaa. Eräs antikvariaatti tarjosi houkuttelevan näköistä kirjaa.
No, posti toi kirjan ja sitä selaillessa totesin että ainut minulle kiehtova osuus oli juuri tuo kansi. Ei siellä oikeastaan ollut mitään sellaista jota toteuttamaan haluaisi lähteä.

Olen jo aloittanut ensimmäiset kylvöt. Chili, pelargonia "Garden Geranium White" ja lisää tähtisilmää sekä keijunmekkoa ovat jo päässeet multiin. Kokeilin chileillä, pelargonioilla ja tähtisilmälisäyksillä liotusta. Onhan mukava sitten seurailla edistääkö toimenpide itämistä. Aiemmin, ilman liotusta, kylvetty tähtisilmä on itänyt.

Kasvivaloja tekisi niin kovasti mieli. Olen selaillut sivustoja ja Tori.fi -tarjouksia. Jossakin blogissa näin puna-sinisen ledivalaisimen. Se kyllä kiehtoisi. Taidan kuitenkin päätyä pelkkien Fluora-loisteputkien ostoon koska varastossa on jo yksi joutilas valaisin tarkoitukseen sopivaksi. Täältä paikkakunnalta ei ehkä löydy vaan täytyy klikkailla netistä tarkoitukseen sopivat.

Pelargoniat olen kuljettanut sisätiloihin viileään ja valoisaan ulkoeteiseen. En ole vielä mitään muuta tehnyt kuin siistinyt kuivat oksat ja lehdet pois. Antaa nyt rauhassa virkistyä talvetuksen levosta.

* * * * *

Meillä on vähäiset lumet melkein hävinneet. Tuvan ikkunasta näkymät tammikuun päätteeksi jääköön muistoksi tästä talvesta. Toivottavasti ei enempää tulekaan. En ole hiihtoihmisiä ollenkaan.

Puolentoista tunnin lenkkeilyt kolme kertaa viikossa pitävät mielen virkeänä ja kropan kunnossa. Joka kerta se lähtö kuitenkin vaatii kovasti tahdonlujuutta. Kunhan kesä tulee niin saa siirtyä hoitamaan lenkit mökkimaisemissa. Siellä on vaan niin paljon viihtyisämmät maisemat.

Metsän herkkuja

Olen facebookin sieniryhmässä seuraillut sienestäjien hehkutuksia uusista löydöistään. Eniten on tuntunut kiinnostus kohdistuneen mustavahakkaan löytymiseen kantarellien ja suppisten ohella.

Tänään sellainen ihme sattui myös omalle kohdalleni. Mökkimaisemissa kävelimme vähän synkähkön kuusikon laitamalla traktoriuraa. Siinähän se arvokas saalis odotteli noutajaa. Samoista maisemista löytyi myös jonkin verran lampaankääpää, haaparouskua, kangasrouskua, kangaspalsamirouskua sekä yksi karvarousku. Sangollinen rouskuja meni yöksi likoon vaikka ei välttämättä sitä kaipaisi. Huomenna keittelen ne suolasieniksi.

Kotona puutarhamme ikivanhan koivun kyljessä komeilee jämäkkä, ruskehtava sieni.

Alapuolelta tuo kiipeilijä muistuttaa rouskua helttoineen. En ole vielä ehtinyt etsiä nimeä uudelle tuttavuudelle.

* * * * *

Mökillä olemme seurailleet naapuruston mökkipuuhia. Viikko sitten maanantaina kaivinkone tunkeutui kauan asumattomana olleelle mökkitontille ja rupesi runttaamaan mökkiä polttopuiksi. Kävimme kuvaamassa mökkivanhuksen iltasella ennenkuin päätyy kapuloiksi kuorma-auton lavalle. Terassi oli jo lähtenyt tuossa vaiheessa.

Kaivinkoneurakoitsija tiesi sanoa että tilalle tulee uusi rakennus, kunhan vanha saadaan pois ja tontti tasattua. Tuo mökki oli tyypillinen 20-luvun mökki ja ollut asumattomana puoli vuosisataa.

 

Ihan kivaa hommaa sienestys on näin syksyllä kun ei hyönteiset enää hätyyttele. Tulee tutustuttua uusiin paikkoihin joissa ei normaalisti kulkisi.

Tänään tulikin askeleita taas mittariin runsaanpuoleisesti. Aamulla tein pitkän lenkin ja nämä sienisamoilut vielä lisäsivät askeleiden määrän 25.500 lukemaksi.

Kolmen kombo

Vaikka olin jo päättänyt rauhoittaa karviaiset puskiin vain syöntimarjoiksi niin en malttanut kuitenkaan jättää kokeilematta hyötykäyttöä mehussa. Meidän makeat kesäomenamme ovat kypsyneet ja mehuksi lähdin niitä kokeilemaan. Kesäomenat eivät säily syöntikelpoisina joten ne on jotenkin säilöttävä. Jotain kirpeyttä mehuun kuitenkin kaivattiin ja karviainen sopi oikein hyvin. Vielä kun rikastin makua parilla mansikkarasiallisella niin maku oli aivan loistava. Kolmen aineksen kombo toimi tässä hyvin.

Värikin tuli entisajan limpparin näköiseksi. Maijallisesta lirutteli nelisen litraa mehua. Kilo sokeria oli sopiva määrä makeutukseen. Lisäsin vielä suolaa vajaa teelusikallisen pehmentämään lopputuloksen samettiseksi makeudeksi.

Mehun käyttö on varsin vähäistä meidän taloudessa. Pahalta tuntuisi kuitenkin puutarhan tuotteita pilaantumaan jättää.

Viime kesännä mökkimatkoilla huomasin postilaatikoiden juurella muovikasseja täynnä omenoita. Teksti SAA OTTAA oli selvästi näkyvissä. Mielestäni se oli hieno oivallus ylimääräisten jakamisesta. Kaikilla ei ole ollenkaan ja toisilla liikaakin.

Mökkitontin puolukat ovat kypsyneet. Mustikoita tulee väkisinkin mukana poimiessa. Olemme erotelleet ne muuhun käyttöön. Ihan hyviä ovat vielä nekin.

Tänään oli ihana kesäinen päivä. Aamusta tein pitkän hölkkä/kävelylenkin ja sitten olikin mukava löhöillä auringon lämmössä.

Vesillä oli muitakin nautiskelijoita.

Huomenna vaihteeksi kotimaisemiin. Puutarha ja kasvihuone odottaa hoitajia.

Yltäkylläisyyttä

Puutarha ja luonto antaa parastaan. Satoa saa korjailla päivittäin. Luumuja, paprikaa, tomaatteja munakoisoja, lehtikaalia ja kurkkuja ollaan nautittu riittämiin ja salaatteja tietysti.

Loput pienet kurkut keräsin pois kylmästä lavasta. Se sato on syöty ja osin jaettu tutuille. Ei onneksi tarvinnut säilömiseen ryhtyä.

Tomaateista tein pellillisen uunissa heikossa lämmössä kuivaamalla. Pitsan päälle kokeilin ja hyvin sopivat siihen.

Puolukoita on pakastimessa jo monta sangollista. Isäntä ne on suurimmaksi osaksi poiminut.

Minä olen yrittänyt tähyillä sieniä. Vähäiseltä näyttää sato tänä vuonna. Eilen onneksi löysin suppiksia vanhalta tutulta paikalta. Karvarouskua sain mökkimaisemista. Kangasrouskusaalista odottelisin vielä sienisalaatin toivossa.

Konekin reistaili ja jouduin palauttamaan tehdasasetuksille koko masiinan. Nyt pelaa taas. Vaihdoin samalla toisen virustorjunnan, ilmaisen sellaisen, netistä.

Puintipörinöitä on kuunneltu muutama viikko. Mukavia ääniä korville.

* * * *

Pari kertaa olen nyt käynyt kansalaisopiston kuntosaliryhmässä. Kivaa vaihtelua arkipäiviin se tuo ja  kuntoakin toivon mukaan.

Vihreää keitoksiin

Satoa on saatu keräiltyä jo sopivasti. Olen vuosien aikana huomannut että tilli täytyy kerätä pakkaseen ajoissa eli ennen kukintaa. Siten siitä saa parhaan tuotoksen. Silppusin pakkaseen pieniin minigrip-pusseihin talven tarpeet. Samalla typistin vielä kerran purjojen latvoja ja pakastin sai säilytettäväkseen nekin. Onpahan sitten talvella vihreää keitoksiin.

Kurkkua ja tomaatteja tulee jo omiin tarpeisiin ja vähän jaettavaksikin olen saanut. Muutaman kukkakaalin kukinnot on syöty sitä mukaa kun ovat ehtineet nuppuvaiheelle. Ei ne niin kauniin valkoisia ole kuin kaupoissa mutta ehdottoman myrkyttömiä kyllä.

* * * * *

Lobeliat on helppoja hoidettavia kunhan vettä ja ravinteita muistaa lisätä. Eivät tarvitse nyppimisiä. Olen pyrkinyt laittamaan istutukset isohkoihin hyvin vettä pitäviin astioihin. Pienen leikkimökin pikku terassille nuo pienikukkaiset parhaiten sopinevatkin.

Viime kesän siemenestä kasvatettu ruusubegonia kehitteli kauniin kukan. Sain ihmeekseni talvetettua kaksi yksilöä.

 

* * * * *

Eilen täällä mökkimaisemissa laitoin tossua toisen eteen lähes parin tunnin lenkin muodossa. Polar Looppi keräili askeleita päivän saldoksi runsaat 23.000 askelta. 

Kyllä se tuntuu aika luotettavaa tulosta antavan. Fysioterapeutillanikin on samanlainen käytössä. Hänellä on jopa vertailuna askelmittari taskussaan ja samanlaisia määriä kuulemma näyttävät.

Loopilla liikettä

Tulin sitten hankkineeksi Polar Loopin. Olen sitä jonkin aikaa jo harkinnut.

Ensimmäisen päivän saldo oli uskomaton. Jopa vähän epäilin tulosten luotettavuutta. Tosin tuohon askelmäärään sisältyi 12 km juoksu/kävelylenkki.

Toinen päivä oli jo vähän rauhallisempi ja sisälsi siivoilua sisätiloissa.

Olen ns "kaksikätinen" ja siksi vaihdoinkin kokeeksi rannekkeen ensimmäisen päivän jälkeen oikeaan. Saadakseen mahdollisimman luotettavan tuloksen ranneke pitäisi ohjeen mukaan sijoittaa vähemmän käytettyyn ranteeseen. En oikeastaan tiedä kumpaa kättä käytän enemmän.

Syksyä lykkää

En ole syksyn tykkääjä ollenkaan vaikka nuo ruskan värit aivan kauniita ovatkin. Illat pimenevät yhä aikaisemmin ja kylmiä kelejä on tulossa. Mökillä emme käyneet viime viikonloppuna ollenkaan vaikka pitäisi.  Odotellaan aurinkoista päivää haravointihommille.

Ostin pähkinöitä oravalle ja pikkulinnuille. Isäntä tuo kaupasta kuivahtanutta vehnäleipää ja murustelee sitä pähkinöiden joukkoon pikkuisille evääksi. Orava jemmailee eväitään leikkimökin räystään alle talven varastoiksi.

* * * *

Tämä pieni "paholainen" hoiti viime käynnillään tähtisilmän siementen kylvöt vierashuoneen lattialle. No helpostihan kookkaat siemenet olivat kerättävissä uudelleen kuivatukseen.

Yläkerran raput on vieläkin pikku Sissille pelottava elementti.Ylös onnistuu mutta alas ei vieläkään.

Fiia, kameraa karttava isosisko, jäi filmauksen ulkopuolelle tällä kertaa.

* * * *

Ikkunoiden pesu on tympeimpiä kotihommia mitä tiedän. Muutama kerrallaan yritän urakasta suoriutua.

Pitkä hölkkälenkki aamusta sai taas veren kiertämään oikein kohinalla. Voi sitä tyytyväisyyden tunnetta mikä sitä seuraa!

Talven tarpeisiin

Piipahdin tänään lähimetsässä. Syksyn ensimmäinen sienisaaliini koostui kokonaan rouskuista. Sopivasti niitä jo löytyikin. Laitoin likoon yöksi vaikka nykyohjeistuksen mukaan niitä ei tarvisi liottaa. Lapsuuden kodissani totuin tuohon liotustapaan ja jatkan siis sillä. Huomenna on sitten vuorossa keitto ja suolaus. Pidän rouskuista sienisalaatissa eniten. Muu käyttö jää vähemmälle.

Oikein viihtyisää metsällä olikin kun lähikoulun iloinen oppilasryhmäkin siellä kirmaili etsien opettajansa johdolla suunnistusrasteilleen sopivia piilopaikkoja.

Kurttulehtiruusun kiulukat pihassamme ovat korjuukypsiä. Poimin niitä jo vajaa sangollisen. Puhdistuksen ja puolituksen jälkeen kuivatan ritilällä niitä jonkin verran ja sitten vasta puhdistan siemenistä. Lopullisen kuivauksen jälkeen hienonnan puolikkaat jauheeksi.

Porkkanat ovat saaneet kokoa jo niin että olen jo pari sangollista pessyt ja pienittynä pakastanut ne talven tarpeisiin.

Tuo pieni sininen orvokki on ehkä kaunein sävy sinisistä mitä olen nähnyt. Viinirypäleen juurella se on kukkinut pitkään ja nyt pienen lepohetken jälkeen aloitti uuden kukinnan.

Eilen aloitin lenkkeilyt kotimaisemissa kesätauon jälkeen. Mökillä lenkkeilyjä olen viikottain hoitanut mutta nyt olisi tarkoitus ottaa aktiivisempi ote liikuntaan.

Yritin ilmoittautua kannsalaisopiston kuntosalikursseille mutta ryhmät olivat täyttyneet jo vaikka vasta tunti ilmoittautumisaikaa oli ehtinyt kulua. Se siitä sitten... Kymmenes varasija jäi saldoksi.