Tammikuu taputeltu

Hyvin verkkaisissa tunnelmissa täällä on vuoden ensimmäistä kuukautta vietetty. Kaiken jouluhässäkän jälkeen se onkin ihan tervetullut jakso.

Instassa olen seuraillut ihmisten ihailua lumimaisemista ja pakkasista. Mitenkähän meikäläinen onkaan niin kesälapseksi syntynyt että ei näe mitään ihanaa kylmyydessä ja lumimaisemassa.

Hapanjuurileivonnassa olen jo onnistunut saamaan ihan muhkeitakin leivonnaisia. Alun liian tiiviit ufo-leivät on pakkasesta kuivattu ja jauhettu lintujen evääksi. Hyvin ne on heille kelvanneet ja eipähän ole tarvinnut heittää mitään pois.

Kreikkalaiseen maalaisleipään kokeilin osan nesteestä korvata piimällä. Maku oli ihan sopiva kun lisäsin hieman myös makeutta mukaan.

Jämäjuurta ei oikeastaan enää tule mutta ihan tarkoituksella olen juurta vähän kasvattanut saadakseni noita keksejä.

Jotenkin on into kadoksissa koko blogiin. Ehkä rassaavin asia siinä on kuvien siirto kamerasta koska joudun sen tekemään johdolla. Yhdeksän vuotta tuli juuri kuluneeksi blogin aloittamisesta joten onhan tuolla jo ikääkin. Ehkä siirryn pelkästään instaan ehkä en...saa nähdä.

Kevättä ja kesää odotellen....

Leivän juurilla

Melkein tämä puolikas marraskuuta on kulunut hellan ja tiskipöydän ääressä. Innostuin ihan täysillä hapanjuurileivontaan. Sattui silmiini sopiva ryhmä facessa ja siitä se lähti. Olen saanut ryhmän ohjeilla aikaiseksi vehnä- ja ruishapanjuuren. Niitä täällä hoivailen aamuin illoin.

Leivontaakin olen päässyt jo kokeilemaan. Perus vaaleaa leipää syntyi ensimmäiseksi. Näköä on ihan kivasti ja ilmavuutta mutta mielestäni vähän liikaa happamuutta. En ole vielä keksinyt miten sitä saisi laimennettua.

Pullissakin on hapanjuurta mutta ihan ilman teollista kuivahiivaa en uskaltanut lähteä leipomusta sekoittelemaan varsinkin kun tuo happamuusasia on vielä ratkaisematta.

Jämäjuurta syntyy jonkin verran juuren synnytyksessä ja huollossa ja siihen löysin faceryhmästä sopivan ja helpon keksiohjeen. Jämistä on kuivatuksen kautta syntynyt myös juuret varalle jos joku katastrofi iskisi ja juuret tuhoutuisivat. Uusien luominen ei ole yhden eikä kahdenkaan päivän juttu. Minulla vierähti siihen puolitoista viikkoa ennenkuin mitään pääsin leipomaan.

Ruisleipää en ole vielä kokeillut mutta sen kohotuksen tulen varmaan jatkossa hoitamaan juurella ja siihenhän happamuus sopii. Helppoja taikinat on käsitellä ja ohjeita käsittelystä on runsaasti saatavilla.jopa youtubessakin.

Viikon varrelta

Viikonloppuna isännän jokakesäinen matonpesu-urakka pääsi käyntiin kun saatiin kesäisiä ilmoja meidän maisemiin.

Minä vaihteeksi puuhailin sisätiloissa. Pataleipä on kyllä niin hyvää ja vieläpä vaivatonta valmistaa.

Meillä oli viime viikolla parin päivän hoitojaksolla nämä kaksi typykkää. Kävin pienellä lenkillä päivisin että pääsivät vähän tontin rajojen ulkopuolisiakin tuoksuja nuuskimaan.

Pikku Eerosta on kasvanut virkeä ikiliikkuja nyt kun on oppinut kävelemään. Koko ajan jotain ahkerointia meneillään. Käväisi kotiväkineen hakemassa karvaturrit kotiin.

Pieni emostaan eksynyt fasaanilapsukainen tepasteli meidän pihan poikki kohti naapurin tonttia. Harmi että ei voinut kuin lasin takaa seurata tipun kulkua kohti naapurin kissavaaraa.

Ensimmäiset  kurkut on maisteltu. Muutamassa maistellussa olen havainnut kitkeryyttä. Liekö kuuma kasvihuone syynä vai mikä. Onneksi sentään muutamat ovat ihan ok maultaan. Ensi vuonna en enää tätä Chinese Slangen -lajiketta kasvata, ja onneksi siemenet jo loppuivatkin. Etsin jonkun ohutkuorisemman kasvatettavan. Siirsin kaikki kurkut pois kasvihuoneesta. Toivotaan että hallaöitä ei enää tulisi.

 

Petunioiden esikasvatus meni tänä vuonna aivan surkeasti. Nyt vasta ensimmäiset kukat ovat auenneet. Vaion muutamia kukkia sain tähän vaiheeseen. Itivät ne kyllä mutta kasvu vaan tyrehtyi ja lopulta kuolivat.

Juhannusruusu ei ole meillä vielä koskaan kolmenkymmenen vuoden kasvuaikanaan yltänyt noin runsaaseen kukintaan mitä nyt tänä kesänä. Lannoiterakeet ovat tehneet tehtävänsä, mutta en uskonut että niillä olisi noin suuri vaikutus.

Mämmistä moneksi

Pääsiäinen on ohi ja kesän tuloa tässä odotellaan jo kovasti.

Talvella selailin eräältä isännän sukulaiselta perittyä ikivanhaa Maija Keittää-kirjaa ja silmiini osui ohje mämmin tekoon. Nyt pääsiäisenä sitten tuumasta toimeen ja ainekset kehiin. Ohje oli kuudelle litralle mutta puoliskankin ajattelin riittävän kokeiluun hyvin.

Mämmi onnistui ihan kiitettävästi eikä aineksetkaan olleet mitään ihmeellisiä: Tuoppi-kaljamaltaita, ruisjauhoja, siirappia ja pomeranssikuorimaustetta. Noista aineksista se syntyi ihan itsekseen lämpöisessä imeltäen ja lopuksi uunissa paistaen 1-2 tuntia.

 

No sitten kun sitä mämmiä oli meillä runsaanlaisesti niin Ykköset-lehden leivontaohje mutakakulle olikin sopivasti mämmiaiheinen.

Yksi levy Fazerin sinistä, 100 g voita ja pari munaa sekä sitä mämmiä. Maku oli täyteläinen ja hyvä ja riittoisaakin se oli. Tänä aamuna syötiin viimeinen siivu. Jos vielä tuota teen niin ehkä lisäisin pari munaa ja vähän vehnäjauhoja. Voisi tulla vähän kuohkeampi maun silti muuttumatta.

Nyt pääsiäisen vähäiset koristeet saa kerätä pois ja kohtahan se vappukin kolkuttelee ovella.

Laskiaista

Ihanaa kun helmikuu kääntyy maaliskuulle. Nyt voi aloittaa kevään odottelun.

Laskiaisen kunniaksi leipaisin laskiaispullia ja samalla uunin kuumennuksella pari pellillistä pannaria. Pannarista tuli taas ihanan pehmoista ja kupruista vanhalla hyväksi havaitulla ohjeella. Olen joskus vuosia sitten postannutkin aiheesta.  Teen pannarini kuumaan veteen (maitoon) joka lisätään vispaten kananmunien joukkoon ja heti perään vehnäjauhot (sekä maitojauhe). Näin menetellen taikina turpoaa heti ja vältyn turpoamisen odottelulta. Lisään taikinaan vielä ruokaöljyä sekä suolaa ja ihan pieni ripaus sokeria. Kuumassa uunissa löysähkö taikina kupruilee ihanasti ja saa pehmoisen olomuodon.

Huomenna olisi tarkoitus vähän huristella saumurilla. Isännän avustuksella sain viimein vaihdettua siihen joulun alla tilaamani terät ja nyt ommeljälki on siistiä. Tästedes muistan kyllä pitää nuppineulat etäällä teristä.

Taimia pakastimessa ja muuta

Ettei elämä menisi kokonaan multapussien hypistelyksi otin työn alle kauan aikomani pirtin pöydän ja penkkien maalauksen. Olen viivytellyt työhön ryhtymistä siksi kun en ole osannut päättää minkä värisiksi ne haluan.

Pöydän ja penkkien tasoihin päädyin käyttämään harmaasävyisen lattiamaalin lopun. Koska mäntypuisella jalalla lopputulos ei tietenkään ollut hyvä enkä halunnut jalkaosiin tuota tummaa niin valkoisen ajattelin niihin parhaiten käyvän. Monta maalikerrosta ne tarvitsivatkin. Vieläkin yhtä kerrosta tuo allaoleva kaipaa.

*****

Olen selaillut nettiä kasvivalot mielessäni. Niinpä himoitsemani punasininen led-kasvivalaisin lopulta päätyi pakastimeen. Raahasin käytöstä poistetun pakastearkun kesäkamariin ja kyhäsin sinne kasvattamon pienille taimilleni. Siellähän on seinämät valoa heijastavaa materiaalia joten ajattelin tuollaisen pienen led-valaisimen tehot paremmin riittävän pienelle alalle. Aika näyttää... Epäilen kyllä tuota 14 W tehokkuutta kun kalliimpien punasinivalaisimien watti-lukemat ovat ihan toista luokkaa.

On kiva kuitenkin seurailla tuloksia. Eihän tuonne pakastimeen paljon sovi mutta siirtelen sieltä toisen valaisimen alle kunhan vähän kasvavat ja pääsee taas pienimmät sinne.

Kellarissa on syksyllä istuttamani narsissit heränneet kasvuun. Aikamoisia hujakoita ovat mutta ehkä tuosta voimaantuvat

Runebergin torttuja leivoin eilen ensi kertaa elämässäni. Onnistuivat ihan kivasti mutta ne 200 g voita olisi kyllä maistunut jossain muussa leivonnaisessa vieläkin paremmalta.

Joulun tunnelmaa ja tuoksuja

Tällainen valo on kyllä tunnelmallinen joulun alustan askaroinnissa. Sisälle tuomani katajan oksat ovat alkaneet kasvaa kun pistelin niitä oasis-sieneen ja silloin tällöin vesihörpyillä palkitsen.

Pipareita on leipaistu kahteen otteeseen. Vielä jäi tuota pikeeriä. Saatan sen käyttää kuivakakkujen päälle koristeeksi. En nyt heti keksi mihin muuhun sitä voisi pursottaa.

Joulukukka-asetelmia on syntynyt koreihin ja kippoihin. Osa koristeluista vielä odottaa jatkokäsittelyä. Tämän tonttupedin tein ihan vaan kokeiluksi kun niin hauskahti tonttupoika sammalikolle kellahti. Pari sinistä hyasinttia vanhoissa  peltimukeissa availee nuppujaan.

Kutimiakin olen heilutellut mutta ei koko aikaa. Ihan kemistin keitoksia päätyi pikku purkkeihin. Eri blogeista saa näin joulun alla kivoja uusia vinkkejä kokeiltavaksi.

Pipareita ripustelin ikkunaankin. Sieltä niitä voi napsia suuhunsa kun pöytätarjoilut loppuvat.

Meidän ikkunanäkymässä auringon lyhin kaari laskee tuon kuvassa näkyvän talon taakse. Kohta se lähtee kevättä kohti venymään pidemmälle.

Tänään keittelin lantut ja paistoin lanttulaatikkoa monen, monen vuoden tauon jälkeen. Nyt on niin jouluinen tuoksu koko tuvassa.

Pääsiäisen tunnelmissa

Kuinka ollakaan pöydällämme on kukkina tulppaaneja ja vielä väriltään oransseja joka ei ole suosikkivärini ollenkaan. Tulppaaneja ei tule ostettua siksi kun kestävät niin vähän aikaa. Tavoistani poiketen ostin kuitenkin kun jotain piristävää halusin pyhiksi. Väriksi valikoitui tuo vaikka tarjontaa oli muutakin. Jotenkin se vaan hehkutti itsensä koriini.

Haeskelin torstaina vähän pääsiäistunnelmaa kotiimme myös leipomalla.

Sämpylätaikinan tein edellisenä iltana ja alustin sen vielä aamulla. Paksukuorisiahan niistä sitten tuli. Oppia ikä kaikki! Kun googlasin tuota paksukuorisuutta niin se aamuinen alustus olisi pitänyt jättää pois ja mahdollimman vähällä käsittelyllä saada taikina uuniin sämpylöiksi. Ehkä vielä joskus onnistun... :)

Tein vielä raparberipiiraan kun alkuun pääsin leipomuksissa. Yhtään en tiedä onnistumisesta kun en ole maistanut, mutta vanha jo kokeiltu ohje on kyseessä ja hyväksi silloin havaittu.

Kävimme isännän kanssa torstai-iltana hautausmailla sytyttämässä kynttilät omaisille.

Huomenna ehkä illan suussa teemme pienen kierroksen seudun kokoilla. Kylätalomme valkea makkaran ja kahvin myynnin lisukkeilla kerää jokavuotisesti väkeä kauempaakin.

Hyvää pääsiäistä kaikille!

Kesäisiä päiviä

Olen tänä kesänä ihastunut jotenkin noihin vaaleapunaisen sävyihin petunioissa. Istutin mökille pataan jo jonkin verran ja vien vielä lisää huomenna.

Pienemnät istutukset olen tehnyt kotona ja vienyt purkeissa pöytiin.

Alkuviikosta kaunis kesäpäivä oli houkutellut joitakin kuumailmapallolla maisemia ihailemaan.

Olen saanut ensimmäiset maistiaiset salaateista. Tänä vuonna kokeilin esikasvatusta muutamalle lajille.

Viime vuonna kylvin metrin pätkän purjoa suoraan penkkeihin ja jätin ne talven yli. Nyt keväällä korjasin purkkeihin maan muokkauksen ajaksi seitsemän talvehtinutta purjoa ja istutan ne takaisin kasvamaan kun kiireiltäni ehdin.

Kokeilin tänä vuonna samaa mutta pitemmälle matkalle. Jos tämäkin vielä onnistuu myös niin säästyypähän hankalalta esikasvatukselta.

Ensimmäiset kirsikkatomaatit ovat päässeet kukintavaiheeseen. Kasvussa on Sweet Cherry ja Sweet Million sekä runkotomaattina Moneymaker.

Raparperia pitäisi nyt hyödyntää. Yhden ohjeen kansiostani löysin kokeiluun. Ihan maukasta tuli mutta olisi saanut olla hieman pitempään uunin lämmössä.

Ohessa ohje. Minä tosin en noudattanut ihan tarkalleen tuota vaan laitoin päällykseen vaniljajogurttia jota meiltä yleensä löytyy aina toisin kuin tuorejuustoa.

Olimme yön yli taas mökillä.  Sää oli ihanan kesäinen ja lämmin.

En malttanut hukata hienoa kesäpäivää puutarhurointiin.

Makailin keinussa...

... ja seurailin ohi lipuvia lomalaisia.