Näytetään tekstit, joissa on tunniste kynttilä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kynttilä. Näytä kaikki tekstit

tiistai 27. joulukuuta 2022

Joulu ohi

Blogin joululoma taitaa olla nyt ainakin suunnilleen ohi. Tänä vuonna meillä olikin vähän erilainen joulu, sillä suunnitelmissa ollut sukulaisreissu peruuntui lasten flunssien takia ja järkkäsimme kotijoulun viime tipassa. Tarjouksesta joitakin päiviä aiemmin napattu joulukinkku olisi ollut pakastimessa mutta eihän sitä tähän hätään otettu sulamaan. Joulupöydän menu oli siis sitä mitä sattui kaapista löytymään ja kaupan tarjouslaatikoita lisäksi. Joulutorttuja, pipareita, suklaata ja glögiä sentään oli tarjolla. Kävimme myös joulusaunassa, poltimme kynttilöitä ja avasimme lahjat, jotka joulupukki osasi kuitenkin tuoda meille muuttuneista suunnitelmista huolimatta. Jouluperinteistä poiketen katsoimme aattona koko perheen elokuvan pikkunaposteltavineen. Illalla pelasimme yhdessä lasten lahjaksi saamaa lautapeliä. Muut joulunpyhät olen rakentanut lasten kanssa legoilla. Oikeasti. Alan epäillä, että joulupukki toi vahingossa kolmen perheen lapsille tarkoitetut legot meille. Onpahan vietetty perusteellisesti laatuaikaa lasten kanssa!
Ensimmäinen itse valettu kynttilä.
Muutama päivä ennen joulua kokeilimme kynttilöiden valamista. Se on kiinnostanut jo pitkään ja nyt vihdoin päätin sulattaa viime joulun kynttilänjämät uusiksi kynttilöiksi. Ostin jo alkukuusta 5-10-senttisille kynttilöille tarkoitettua sydänlankaa, jotta inspiraation tullessa olisi tarvikkeet valmiina. Kynttilöiden muottina käytimme maitopurkkien pohjia. Kynttilänjämistä tuli kaksi noin 10cm korkeaa kynttilää ja sen verran kauniisti ne paloivat, jotta taidanpa jatkaa kynttilännysien keräämistä. Tuleepahan aikanaan kierrätettyä nekin. Vanha ruuanlaittokäytöstä poistettu kattila oli säästetty juuri tällaisia tarkoituksia varten. Sitä on käytetty muuten myös uutena vuonna mehiläisvahatinojen sulatukseen (sivupalkissa on linkki viime vuoden uudenvuoden juttuun).
Kaksi lahjaksi saatua amaryllistä ovat alkaneet kukkia. Kumpikin ihania mutta yhdessä vielä kauniimmat.
Siemenkirje palautui toiselta kierrokseltaan juuri sopivasti 23.12. Aika paljon siellä oli vieläkin siemeniä jäljellä mutta täytyy myöntää, että hyvin saitte kirjettä tyhjennettyä. Pusseja oli jäljellä "enää" 39 kappaletta ja muutamassa oli siemeniä vain ripaus pohjalla. Ensimmäisen kierroksen jälkeen pusseja oli 68 kappaletta, joten vähennys oli huomattava. Osan siemenistä aion polttaa leivinuunissa, jotta niistä ei jää itselle päänvaivaa. Niihin kuuluvat esimerkiksi lajit, joita itselläni on ja jotka tuottavat 200-prosenttisesti itävää siementä yltiöpäisiä määriä. Nopeasti itämiskykynsä menettävät siemenet ja ne lajit, jotka eivät välttämättä muutenkaan itäisi niin hyvin, kippaan lämpökompostoriin. Joukossa oli kuitenkin sellaisiakin kasveja, joita otin jo ensimmäiseltä kierrokselta itselleni kylvettäväksi. Yhdistän ne samoihin pusseihin ja kylvän tulevina keväinä. Uusista kasveista on aina hyvä olla varastossa ylimääräisiä siemeniä, jotta saa kylvettyä lisää, jos talvi tappaa ensimmäiset taimet. Toivottavasti me kaikki kirjeeseen osallistuneet saamme siemenistä riittävästi taimia ja ihanaa täydennystä puutarhoihimme!
Hyasinttikoppa komeimmillaan. Pieni sivusipulikin jaksoi puskea kukinnon.
Siinäpä oli meidän perheen joulunvietosta tiivistetysti. Nestorin mökissä on muuten tapahtunut tässä loppuvuoden mittaan hyvin jännittäviä juttuja, joten seuraavaan postaukseen tulee terveisiä sieltä. Oikein hykerryttää! Millainen joulu teillä oli?

maanantai 29. lokakuuta 2018

Tunnelmaa pimeisiin iltoihin

Metsästä löytämäni pikkutalvion tummanvihreät versot inspiroivat tekemään niistä ja maljakossa olleista syksyn viimeisistä kukista jotain ruokapöydän piristystä. Muistin pihalla käyttöä odotelleen liuskekiven palasen ja siitäpä se ajatus lähti muotoutumaan.
Syysasterin viimeisiä kukkia. 
Pinkki tuikkukynttilä sopi mielestäni suloisesti sekä astereihin että vaaleanharmaaseen kiveen.
Kukat on tökitty pieneen, kelmutettuun kukkasienen palaseen. Kelmu on teipattu kupiksi sienen ympärille. Se on siis päältä avonainen, jotta vettä saa lisättyä. Liuskekiven alle teippasin neljä taiteltua aaltopahvin palasta tassuiksi, ettei kivi naarmuttaisi pöytää.
Valot päällä...
... ja pois.
Koska kukkia ja lehtiä riitti, tein huvikseni toisenkin asetelman. Siinä käytin asterien tilalla pelargonin kukintoa.
Kukkaa vaihtamalla asetelman ilme muuttui aivan erilaiseksi. Vihreääkin on vähemmän, sillä en viitsinyt lähteä enää hakemaan pikkutalvioita lisää.
Tästä kulmasta näkyy kukkasientä eniten. Aika hyvin se kuitenkin maastoutuu samanväristen lehtien sekaan. 
Syysiltojen pimeydessä mikään ei voita kynttilöitä.
Lähiaikoina on tulossa toinenkin postaus kukista ja kynttilöistä. Tunnelmallisia syysiltoja!