Kangaskaapin kätköistä

Olen jo pitkään haaveillut Ommellisen Moneksi-hameesta tai oikeastaan sen ompelemisesta. Huhtikuun Suuri Käsityö-lehti sisälsi kaavan tähän ihanuuteen ja moneen muuhunkin kivaan vaatteeseen. Ostin lehden irtonumeron kauppareissulla ja seuraavana päivänä säntäsin Eurokankaaseen kangasostoksille, koska eihän minulla ollut sopivia kankaita näihin tai ainakaan riittäviä määriä.  Viikonlopun aikana piirtelin kaavat, leikkasin ja ompelin paidan sekä hameen. Paita on kivan mallinen, rento mutta silti siisti. Tykkään erityisesti mallin raglanhihasta, koska siinä on tilaa vähän harteikkaammallekin. Tämän paidan tein 42 kokoisena, mutta seuraavan kokeilen tehdä kokoa pienempänä, koska vyötäröltä ja hihoista  tämä on ehkä liian löysä makuuni. Kuvassa näkyvä linnunpönttö on vanhemman poikani käsityötunnin tuotos, joka on tehty etäkoulun aikana. Tyttäreni toimii minulla valokuvaajana näissä sovituskuvissa. Kaula-aukossa on resorikaitale, joka on tikattu peitetikillä. Tähä

Meillä on vielä lunta, mutta aurinko paistelee välillä hyvin lämpimästi. Aurinkoisia kesäpäiviä odotellessa on kiva surautella uusia kesämekkoja. Tämä raikas sitruunatrikoo pääsi ensimmäisenä ompeluun. Mekon kaavana on Nuppunen kirjan malleista Peipponen ja päällä minulla on koko 42, joka oli aika sopiva. Tämä kangas on peräisin Eurokankaan palalaarista ja muhinut hetken kaapissani. Kuvassa kädessäni on tyttären ompelema donitsi, joka on tehty mekon jämäpaloista. Mekko koostuu kahdesta kappaleesta ja on helppo ommella. Mekon kaula-aukon voi ommella kääntämällä saumavaran sisään ja tikkaamalla tai sitten alavaroilla kuten näissä. Hihan ja helman reunat on ommeltu saumurin peitetikillä. Nämä mekot on itseasiassa tyttärelleni ja hänen serkulleen. Kuvassa vasemmalla koko 42 ja oikealla 36, tyttäreni ei suostunut malliksi, joten sovituskuvassa mekko on minun päällä ja tytär toimi kuvaajana.  Mekoissa on helmassa sivusaumassa laput, joissa lukee "hand made with love"

Raskaan viikon päätteeksi rentouduin hieman ompelupuuhissa. Viime viikonloppuna Kässämessuilta tilatut kankaat eivät ehtineet vielä perille, joten kaivelin kangaskaappia. Löysin sieltä kesken jääneen turbaanipyyhkeen ja pellavavohvelikankaan, josta minulla oli vuosi sitten tarkoitus ommella pyyhe. Nyt ne ovat vihdoin valmiit. Minulla on pitkät ja paksut hiukset, jotka on pesun jälkeen mukava kietaista pyyhkeen sisään kuivamaan. Pyyheturbaani on kätevän kokoinen ja pysyy hyvin päässä napin ja kumilenksun ansiosta. Tämä turbaani on saumutoitu yksinkertaisesta joustofroteesta, reunassa on peitetikki käänne.  Ompelin pyyhkeen kaikkiin reunoihin kaksinkertaiset päärmeet ja pitkän sivun keskelle ripustuslenksun.  Pyyhe on ihanan reilun kokoinen, mutta vie pienen tilan kaapissa, koska se on ohut. Pellava on erittäin imukykyinen materiaali, mutta ohuutensa ansioista kangas kuivuu nopeasti. Ihanteellinen reissupyyhkeenä.  Ps. Jos päivitys näyttää jotenkin hassulta

Ulkona on pakkasta ja uutta luntakin satoi vielä eilen, mutta kyllä se kesä siltä joskus tulee. Aurinkoiset päivät houkuttelivat minut ompelemaan uusia verhoja. Nyt keittiön verhoissa vihertää ja kukkii jo hyvin kesäisesti. Ohuen kankaan läpi valo pääse paremmin sisälle pohjoisen puolella olevaan keittiöön. Materiaalit on hankittu Kuopion Eurokankaasta ja tämän ihanan kuosin nimi on Unelmissa. Kappaverhojen ompelussa olen havainnut helpoimmaksi ripustusratkaisuksi käyttää Alto-verhonauhaa, jossa on valmiina lenkit verhotankoa varten. Nauha on helppo ommella, koska se on jäykähköä ja venymätöntä. Verhojen kuvaaminen osoittautui hiukan hankalaksi ohuen materiaalin ja aurinkoisen kelin ansioista, mutta pääasia että näyttävät todella kivalta keittiössä. Toinen verho on vielä tekeillä viereiseen ikkunaan kodinhoitohuoneen puolelle.

Mietin pitkään, että kuvaanko jatkossa tekemäni vaatteet itseni päällä. Tulin siihen tulokseen, että näin on tehtävä, jotta niistä saa jonkinlaisen kuvan miten istuvat päälle. Ja eihän siinä ole mitään epänormaalia, näkeväthän ihmiset minut nämä vaatteet päällä muutenkin töissä tai kaupungilla. Kuopiolaiset saattavat tunnistaa minut kuvista, mutta mitäpä se haittaa. Sovituskuvissa kuvaajana toimi 12-vuotias tyttäreni, ja kuvat on otettu kännykkäkameralla, koska en omista oikeaa kameraa. Jalassa minulla on Indiskasta ostetut keltaiset sukkikset, yleensä pidän legginsejä tämän mekon kanssa. Mekko on hyvin suoraa mallia mutta istuu kivasti muotoihini ja peittää sopivasti muhkuroita. Kankaan valmistaja on Taival ja kuosi musta Waves, ostin sen jostain pop-up tapahtumasta aikoja sitten. Materiaali on joustocollegea. Kaavana Suuri Käsityölehti 5-6/2015 malli 10, koko M, jätin vetoketjun pois niskasta, muilta osin ohjeiden mukainen. Kaula-aukko on viimeistelty kaksin kerr

Ystävän ja suvun vauvoille ommeltuja ja  neulottuja vaatteita sekä tarvikkeita Rekku-koirallemme olen ommellut pedin, häkkipatjan ja ruokakassin vedenpitävästä maastokankaasta.  Kummilapsille ja sukulaislapsille ommeltuja vaatteita   Joululahjoja rakkaille ja muistamisia opettajille Vuosien varrella olen ommellut ja neulonut nämä ja paljon muuta,  mutta kaikkea en ole muistanut kuvata.