perjantai 12. joulukuuta 2025
Rinne, Liisa: Odotus
Atena Kustannus Oy, 2015
Luin ~ 12.12.2025
Kuvaus:
”On vaikeaa, kun ei ole toivottu ja haluttu. Ja vielä vaikeampaa, kun on.”
Kun koulussa on luistelua, Emilia lähtee autotalliin etsimään luistimia. Varoittamatta silmät osuvat hyllyllä olevaan laatikkoon, jossa on vieraita papereita. Silloin Emilia saa tietää: hänet on adoptoitu vauvana. Tavallaan hän on tiennyt sen aina ja tavallaan ei.
Kun Emilia odottaa esikoistaan, hän ottaa yhteyttä biologiseen äitiinsä ja kutsuu tämän kahvilaan. Kaupungin toisella laidalla vieras nainen valmistautuu lähtöön, varaa taivaalle tähyillen mukaansa sateenvarjon.
Odotus antaa äänen adoptiovanhemmille, biologiselle äidille sekä tietenkin Emilialle. Adoptio pakottaa heidät muistamaan. Se saa heidät määrittelemään perhettä yhä uudestaan ja myöntämään, ettei kukaan heistä ollut äitinä, isänä tai tyttärenä sellainen kuin toinen oli odottanut.
Kaunis ja haikea romaani 1970-luvun lapsuudesta näyttää ruokailevan perheen matalalla roikkuvan keittiönlampun valossa.
Kommentti:
Adoption eri osapuolet saavat äänen tässä kirjassa.
Kieli oli kaunista ja kuvailevaa, mutta arvoituksellisuuden takia en aina tiennyt, kuka henkilöistä oli kyseessä.
(181 sivua.)
maanantai 1. joulukuuta 2025
Henry, Emily: Suurenmoisen upea elämä
Great Big Beautiful Life, 2025
Suom. Paula Takio-Pairault
Karisto (Otava), 2025
Luin ~ 1.12.2025
Kuvaus:
Modernin viihdekirjallisuuden supertähden hulvaton romaani kysyy, kumpi voittaa, kunnianhimo vai rakkaus.
Alice Scott haluaa kirjoittaa. Ja menestyä. Kun julkisuudesta kadonnut traaginen perijätär kutsuu hänet luokseen, Alice uskoo hetkensä koittaneen. Kohuperijättären saarelle on kuitenkin kutsuttu myös Pulitzer-palkittu Hayden Andersson. Perijätär panee Alicen ja Haydenin kisaamaan siitä, kumpi saa kirjoittaa hänen tarinansa.
Alice uskoo voittavansa äkäpussi Haydenin. Mutta onko heidän emäntänsä se, joka väittää olevansa? Ja mitä Alicen ja Haydenin tulisi tehdä heidän välillään kytevälle vetovoimalle?
Kommentti:
On aina yhtä herkullista lukea tarinaa ja samalla aavistella, että tarinassa ja henkilöiden välillä on jotain sellaista, mitä ei vielä kerrota - ja tietenkin yrittää itse ratkaista edes osa salaisuuksista ennen kirjailijan paljastuksia. Tämä oli hyvin rakennettu tarina, lämpimästi kuvatut henkilöt ja sujuva kerronta. Perhesuhteet ja erilaisten elämän valintojen seuraukset, kas siinä paljon mietittävää.
(445 sivua.)
lauantai 6. syyskuuta 2025
Jousimo, Pirjo: Kun rakkaus ei riitä
Momentum Kirjat, 2024
Luin ~ 5.9.2024
Kuvaus:
”Minä toivoin perheeseemme kikkaratukkaista ja vilkasta lasta. Lopulta saimme kaukaa Afrikasta pojan, joka täytti toiveeni moninkertaisesti.”
Pohjimmiltaan valoisan pojanvesselin elämä muuttuu vaikeaksi kaikenlaisten paineiden alla. Kun yhteiskunnalta saatu apu ei riitä, mukaan astuvat huumeet.
Pirjo Jousimon päiväkirjamerkinnöistä koostuva teos maalaa kuvan hänen lapsensa elämästä ja kuolemasta äidin kokemusten kautta. Se on kertomus juurettomuudesta, huostaanotosta ja luopumisen vaikeudesta. Traagisesta lopustaan huolimatta se on myös väkevä kuvaus rakkaudesta.
Kommentti:
Surullinen adoptiotarina. Adoptioäidin päiväkirja, jonka merkinnät alkavat jo ennen adoptiota ja kertovat pienen etiopialaissyntyisen pojan tarinan. Elämän alkuajan traumat yhdistettynä persoonallisiin ongelmiin ovat surullista luettavaa. Joskus vaan apu tai edes rakkaus ei riitä.
Antoi paljon ajattelemisen aihetta.
(197 sivua.)
sunnuntai 6. heinäkuuta 2025
Hintikka, Pihla: Äidin oma
Kustannusosakeyhtiö Otava, 2024
Luin ~ 5.7.2025
Kuvaus:
Pariisilaistuneen toimittaja-kirjailijan terävä ja koskettava romaani sukeltaa syvälle äitiyden, hoivan ja lisääntymisoikeuksien kysymyksiin.
Nuori nainen saapuu pariisilaiseen sairaalaan synnyttämään anonyymisti, ja tyttö X annetaan adoptioon.
22 vuotta myöhemmin luokkaloikan tehnyt psykiatri Eva näkee naisen jäävän metron alle ja tunnistaa tämän entiseksi potilaakseen. Samaan aikaan hänen moldovalainen lastenhoitajansa Nadia etsii miestä, joka aikoinaan lupasi hänelle uuden elämän Pariisissa mutta katosi. Myös Nadian ystävillä on omat salaisuutensa.
Laki muuttuu, arkistot avataan, ja tyttö X:llä on oikeus saada tietoja biologisista vanhemmistaan. Kaikkien naisten salaisuudet paljastuvat, eikä kenenkään elämä ole enää entisensä.
Kommentti:
Kehystarina, joka sisältää monta tarinaa. Hienosti erilaiset äitiyteen liittyvät teemat kiertyvät yhteen. Tästä kirjasta löytyy moneen eri äitiyden kipukohtaan ajateltavaa ja pohdittavaa.
Aivan hitusen verran minua lopussa meinasi häiritä se, miten kaikkien tarinan henkilöiden tiet ristesivät toisiinsa, niinkin suuressa kaupungissa kuin Pariisissa, mutta ei se tämän kirjan ja tarinoiden arvoa lopulta himmentänyt.
(400 sivua.)
perjantai 11. huhtikuuta 2025
Sparks, Nicholas: Toive
The Wish, 2021
Suom. Ulla Selkälä
WSOY, 2024
Luin ~ 11.4.2025
Kuvaus:
Maggie Dawes oli kuudentoista, kun hän joutui muuttamaan tätinsä luo syrjäiselle saarelle Pohjois-Carolinaan. Tuulen tuivertamassa pikkukaupungissa hän tapasi komean ja vilpittömän Bryce Trickettin, ja sen jälkeen mikään ei ollut ennallaan.
Tätä nykyä mestarivalokuvaaja Maggie matkustaa ympäri maailmaa ja pyörittää menestyksekästä galleriaa New Yorkissa. Hän on myös vakavasti sairas.
Joulunpyhinä hän kertoo koko tarinansa nuorelle assistentilleen. Mitä kaikkea elettyyn elämään kätkeytyy, ja millaisia yllätyksiä sillä on vielä tarjota?
Kommentti:
Kyllä on riipaisevia tarnoita Nicholas Sparksilla. Tämä oli riipaisevuudessaan jo sillä rajalla, että joutui miettimään, haluaako näitä edes lukea. Mutta vaikuttavaa tarinankerrontaa tämä totisesti on.
(415 sivua.)
sunnuntai 16. maaliskuuta 2025
Lane, Soraya: Italialainen tytär
The Italian Daughter, 2022
Suom. Lauri Sallamo ja Heidi Tihveräinen
Kustannusosakeyhtiö Otava, 2023
1. osa Kadonneet tyttäret -sarjasta
Luin ~ 16.3.2025
Kuvaus:
Kuusi toisilleen vierasta naista on kutsuttu lakitoimistoon Lontooseen. Jokainen saa pian vihiä oman isoäitinsä ihmeellisestä tarinasta, jonka dramaattiset vaiheet saattavat mullistaa heidän käsityksensä omista juuristaan.
Lily, naisista ensimmäinen, pitelee käsissään nuhruista italiankielistä reseptiä ja La Scalan käsiohjelmaa. Nämä vihjeet johdattavat hänet unelmatyöhön viinitilalle ja etsimään juuriaan italialaisesta kylästä. Auki alkaa keriytyä traaginen tarina kohtalon erottamista rakastavaisista, jotka olivat valmiit uhraamaan kaiken.
Kun isoäidin mysteeri selviää, uskaltaako Lily seurata omaa sydäntään?
Kommentti:
Sinänsä mielenkiintoinen tarina, mutta en ole ihan vakuuttunut siitä, mahdanko kuitenkaan koko sarjaa lukea. Historian osuus oli mielestäni parempi kuin nykyhetken kuvaus.
(287 sivua.)
Jäi kesken: Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä
Jäi kesken: Veronica Henry: Rantamaja
Toinen oli juuri nyt liian raskas luettava ja toinen taas liian kevyt.
torstai 13. helmikuuta 2025
Nguyên, Phan Quê Mai: Missä tuhka kukkii
Dust Child, 2023
Suom. Elina Salonen
Sitruuna Kustnnus Oy, 2024
Luin ~ 13.2.2025
Kuvaus:
Vietnam 1969. Sisarukset Trang ja Quynh lähtevät maaseutukylästään Saigoniin löytääkseen töitä.
He päätyvät yhteen kaupungin monista baareista, jossa he viihdyttävät amerikkalaissotilaita maksua vastaan. Sodan lähestyessä kaupunkia Trang tempautuu romanssiin amerikkalaisenhelikopterilentäjän kanssa.Vuosi 2016. Orpo Phong, mustan amerikkalaisen sotilaan ja tuntemattoman vietnamilaisen naisenpoika, päättää etsiä vanhempansa. Orpokodin eteen hylättyä Phongia on nimitelty koko hänen elämänsä ajan elämän tomuksi, äpäräksi, mustan Amerikan imperialistiksi, vihollisen lapseksi.
Hän toivoo voivansa jättää kurjan elämänsä Vietnamissa ja päästä Yhdysvaltoihin. Samoihin aikoihin amerikkalaisveteraani Dan palaa Vietnamiin vaimonsa kanssa. Hän haluaa kohdata menneisyyden salaisuudet ja toivoo löytävänsä vihdoinkin rauhan itsensä kanssa.
Menneisyys ja nykyhetki kietoutuvat yhteen tässä unohtumattomassa ja runollisessa tarinassa, jossa päähenkilöt joutuvat kohtaamaan sodan aikana tehtyjen päätöstensä seuraukset - päätösten, jotka pakottavat heidät tutkimaan sisimpäänsä ja löytämään yhteisen maaperän rotujen, sukupolvien, kulttuurien ja kielten yli.
Missä tuhka kukkii kertoo unohtumattoman ja syvällisen tarinan siitä, miten he, jotka perivät tragedian, voivat uudelleen määritellä kohtalonsa rakkauden, viisauden, myötätunnon, rohkeuden ja ilon avulla.
Kommentti:
Vaikuttava tarina, ja pidin kirjailjan sovinnollisesta kerronnasta. Sotaan (Vietnamin) ja sen kauheuksiin on aina syyllisiä, mutta joskus on myös tärkeää etsiä sovintoa ja yrittää korjata rikkimenneitä asioita. Mielenkiintoisia juonenkäänteitä riitti ihan loppuun asti.
(380 sivua.)
perjantai 4. maaliskuuta 2022
Markkula, Inkeri: Maa joka ei koskaan sula
Otava, 2021
Luin ~ 4.3.2022
Kuvaus:
Vavahduttava romaani rakkaudesta ja petoksesta vie jäätikölle, joka uhkaa kadota alta.
Kanada 1970. Nuori nainen kulkee tundralla lapsi kohdussaan, kuuntelee jäätikön jyrinää ja pelkää pahinta. Samaan aikaan toisella puolella maata toinen nainen kulkee adoptiotoimiston rappusia ja toivoo parasta.
Yli 30 vuotta myöhemmin fyysikko Unni tutkii Baffinin saarella, miten nopeasti Pennyjäätikkö sulaa. Yhtä paljon hän tahtoo tietää, missä on Jon, jonka hän tapasi saarella vuotta aiemmin.
Kanadalaisen Jonin ja saamelaistaustaisen Unnin rakkaustarina on sydäntäsärkevä kertomus koti-ikävästä ja väkevä puolustuspuhe ihmisen ja pohjoisen luonnon vapaudelle.
Kommentti:
Todella kaunis kuvaus karusta aiheesta. Kertomus alkuperäiskansojen syrjimisestä ja tuhoamisesta ja siitä, mitä inhimillisiä kärsimyksiä se on aiheuttanut. Hienosti, mutta sydämeenkäyvästi toimii mielestäni oman alkuperäkansamme saamelaisten ja Grönlannin inuiittien rinnastus tässä tarinassa. Tämä on tärkeä muistutus asioista, joita on tapahtunut ihan lähellämme, eikä edes niin kovin kauan aikaa sitten.
Vieläkö jotain asioita voisi korjata tolalleen? Toki moni alkuperäiskansa on jo joutunut niin hajalleen, että oman kulttuurin vaaliminen voi olla jo vaikeaa.
Toinen tärkeä aihe tässä kirjassa on ilmastonmuutos.
(314 sivua.)
keskiviikko 21. huhtikuuta 2021
Wingate, Lisa: Ennen kuin olimme sinun
Lisa Wingate: Ennen kuin olimme sinun
Before We Were Yours, 2017
Suom. Hilla Hautajoki
Sitruuna Kustannus Oy, 2020
Luin ~ 21.4.2021
Kuvaus:
Memphis, Tennessee, 1939. Kaksitoistavuotiaaan Rill Fossin koti on asuntovene Mississippijoella. Eräänä myrsky-yönä isä lähtee viemään äitiä sairaalaan, ja Rill joutuu vastuuseen nuoremmista sisaruksistaan. Vanhempien poissa ollessa veneeseen tunkeutuu vieraita ihmisiä, jotka pakottavat lapset mukaansa ja lupaavat viedä heidät vanhempiensa luokse. Karmea totuus valkenee
Aiken, Etelä-Carolina, nykyhetki. Avery Stafford vierailee senaattori-isänsä kanssa hoivakodissa ja tapaa siellä vanhan naisen, joka väittää tuntevansa hänet. Kohtaaminen jää vaivaamaan Averya, ja hän ryhtyy penkomaan suvun menneisyyttä selvittääkseen kuka nainen on. Mitä Amerikassa tapahtuikaan vuosien 1920 ja 1950 välissä? Onko hänen perheensä sekaantunut laittomaan lapsikauppaan?
Kirja perustuu yhteen Amerikan suurimpaan skandaaliin. Memphisissä toimivan adoptiojärjestön ja orpokodin johtaja Georgia Tann kidnappasi ja myi köyhien perheiden lapsia varakkaille perheille ympäri maata. Lisa Wingaten sydäntäsärkevä mutta samalla toiveikas ja kaunis tarina muistuttaa meitä siitä, että mihin tahansa polkumme elämässä johtaakaan, sydän ei unohda kotia.
Kommentti:
Aivan järkyttävä tarina, etenkin, koska tällaista on oikeasti tapahtunut. Valtavan hyvin kirjoitettu kirja, kunhan vain pysyi kärryillä, kuka kertoi ja miltä ajalta kerronta oli, koska välillä elettiin nykyhetkeä ja välillä tarina aukeni vuosien takaa.
(473 sivua.)
tiistai 17. marraskuuta 2020
Oksanen, Sofi: Koirapuisto
Sofi Oksanen: Koirapuisto
Like kustannus Oy, 2019
Luin ~ 15.11.2020
Kuvaus:
Koirapuisto on kahdessa aikatasossa vyöryvä romaani nykypäivän Helsingistä ja Ukrainan itsenäisyyden vuosista, hedelmöitysbisneksestä ja elämästä korruption valtaamassa yhteiskunnassa idän ja lännen polttopisteessä. Samalla se on syvän inhimillinen tarina uskollisuudesta ja rakkaudesta, lapsensa menettäneestä naisesta ja valheiden voimasta.
Kommentti:
Viime aikoina on taas ollut liian vähän aikaa lukea, eli tipahdin tarinasta aina välillä. Tämä tarina olisi ansainnut intensiivisemmän lukemisen.
(404 sivua.)
perjantai 21. heinäkuuta 2017
Nyqvist, Michael: Päivää, isä
När barnet lagt sig, 2009
Suom. Laura Jänisniemi
Avain, 2010
Luin ~ 21.7.2017
Kuvaus:
Michael Nyqvist pääsi vasta aikuisena tapaamaan oman äitinsä, ja vuosien jäljitystyön tuloksena hän onnistui löytämään italialaisen isänsä.
Päivää, isä rakentuu voimakkaasti latautuneista kohtauksista, kuin näytelmä. Se kertoo unohtumattoman kasvutarinan adoptoidun lapsen hämmennyksestä, monimutkaisesta suhteesta kasvatusisään ja taiteellisen kutsumuksen löytymisestä.
Kirja kertoo oman identiteetin arvoituksesta, jonka kirkastuessa Nyqvist sai huomata itsekin kypsyneensä isyyteen.
Michael Nyqvist on kirjoittanut liikuttavan kirjan, joka vie elämän perimmäisten kysymysten äärelle.
Kommentti:
Katsottiin kesällä Mission Impossible -elokuva, jossa Michael Nyqvit näytteli. Tuttu näyttelijä myös Äideistä parhain ja Niin kuin taivaassa sekä Naapurihaudan kaveri -elokuvista.
Michael Nyqvist kuoli 27.6.2017.
sunnuntai 2. heinäkuuta 2017
Gappah, Petina: Muistojen kirja
The Book of Memory, 2015
Tammi, 2017
Keltainen kirjasto n. 478
Suom. Tero Valkonen
Luin ~ 2.7.2017
Kuvaus:
Palkitun zimbabwelaiskirjailijan hurja romaani naisesta kuolemansellissä.
Zimbabwelainen Petina Gappah on juristi ja kirjailija, jonka kertomuskokoelma Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta (suom. 2009) sai Guardianin esikoiskirjapalkinnon. Nyt hän kuvaa kaoottista kotimaataan koskettavassa romaanissa Muistojen kirja.
Memory on syrjitty albiino joka istuu Hararen pahamaineisen vankilan sellissä ja odottaa kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa. Häntä syytetään valkoisen kasvatti-isänsä murhasta. Hän kirjoittaa elämäntarinaansa amerikkalaiselle lehtinaiselle, jonka vaikutusvalta saattaisi auttaa tuomion kumoamisessa. Vahvatunnelmaisessa tekstissä tuoksuvat niin trooppiset kukat kuin vankilan vessasangotkin. Gappah näyttää, mikä on politiikan vaikutus yksilön elämään. Kuinka paljon muistin varaan voi rakentaa, ja entä jos muistot paljastuvatkin valheellisiksi?
Kommentti:
Muistojen kirja tarkoittaa siis sekä päähenkilön muistamia, muistiin merkitsemiä asioita, mutta se tarkoittaa myös hänen nimeään kantavaa kirjaa, Memoryn kirjaa.
Odotin alkuasetelman perusteella paljon raskaampaa kirjaa, siksi en aina oikein tiennyt, miten suhtautua.
Paikalliskieliset sitaatit jäivät ehkä vähän liian usein mysteeriksi ja lukukokemus jäi vähän pirstaleiseksi, koska päähenkilö muisteli sekä lapsuuttaan että myöhempiä vaiheitaan. Nimien - sekä afrikkalaisten, että englanninkielisten - muistamisessa jouduin antamaan vähän periksi.
(Tuossahan on tietysti symbolista se, miten asioiden täsmällinen muistaminen ei olekaan aina helppoa.)
Mielenkiintoinen ja ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja!
tiistai 18. helmikuuta 2014
Graham, Janice: Valoa ikkunassa
Sarah's Window, 2001
Suomentanut Marja Helanen-Ahtola
Otava, 2002
Luin 17.2.2014
Kuvaus:
Rakkaus on kuin luonnonvoima, raju ja taltuttamaton. Sarah Bryden viettää hiljaista elämää Flint Hillsin pikkukaupungissa. Päivisin hän työskentelee paikallisessa kahvilassa, öisin hän istuu ullakkohuoneessaan luonnoslehtiö polvillaan ja ikuistaa preerian luonnon villiä kauneutta.
Rauhaa ja hiljaisuutta hakee myös John Wilde, joka muuttaa paikkakunnalle vaimonsa ja adoptoidun vauvansa kanssa. Hauraan pojan hoivaaminen on ollut hyvin koettelevaa, mutta yllättäen juuri Sarah saa yhteyden lapseen. Samalla hänestä tulee kuin itsestään osa Johnin elämää.
Sarah ja John haluavat kantaa vastuunsa ja tehdä oikein, mutta tunteita ei käy enää kiistäminen. Tapahtumavyöry pyyhkäisee altaan kaiken, mikä on tuntunut varmalta ja turvalliselta. ”Tulilintu on epätavallisuudessaan ja monikerroksisuudessaan vaikuttava ja uusia kysymyksiä herättävä rakkausromaani.
maanantai 3. kesäkuuta 2013
Xinran: Kiinan kadotetut tyttäret
Translated from the English translation Message from an Unknown Chinese Mother - Stories of Loss and Love
Atena Kustannus Oy / Otava 2013
Luin ~3.6.2013 ----------------
Kustantajan esittely:
Kiinan äidit ja tyttäret, jotka eivät koskaan saaneet elää yhdessä
Tuhannet ja taas tuhannet kiinalaisnaiset ovat joutuneet luopumaan tyttäristään. He ovat jättäneet lapsen asemalaiturille, antaneet tämän adoptoitavaksi tai hylänneet orpokotiin tai sairaalan portaille. Joidenkin naisten kohtalo on ollut alistua ikivanhoihin tapoihin: kun vastasyntynyt ei ole suvun odottama poika, lapsi nostetaan vesiammeeseen – ja jätetään sinne. ”Tyttövauva ei ole edes lapsi”, saneli syrjäseutujen perinne tyttärien kohtalon vielä parikymmentä vuotta sitten.
Kiinalaissyntyinen toimittaja-kirjailija Xinran kertoo kymmenen kiinalaisnaisen elämäntarinat – ja omansa. Naiset ovat kohdanneet niin yhden lapsen politiikan, naisia kahlitsevat perinteet kuin äärimmäisen köyhyydenkin. Xinranin oman unelman pienen orpotytön kasvattamisesta murskasi yhteiskunnan painostus. Lapsistaan luopuneet äidit ovat itsekin Kiinan kadotettuja tyttäriä: heidän sydämessään on jatkuva suru ja tuska, heidän ajatuksensa ovat kiinnittyneet lapseen, jota he eivät koskaan saaneet tuntea.
Kiinan kadotetut tyttäret on henkilökohtainen ja ajankohtainen, surun täyttämä kirja, mutta herättää myös toivon muutoksesta. Lisäksi se on viesti tuhansille ulkomaille adoptoiduille kiinalaistytöille. Millainen on voinut olla heidän biologisen äitinsä tarina? Miksi hän joutui luopumaan omasta lapsestaan?
----------------------
Kommentti:
Oli mielenkiintoinen kirja. Hyvä muistutus siitä, miten kummallisissa kulttuureissa ihmiset ovat eläneet ja elävät. Kummallisissa nimen omaan siinä mielessä, että erilaisten perimmäistapojen, poliittisten ideologioiden, kulttuuristen vaatimusten ja ties mistä syistä ihmiset joutuvat tekemään todella radikaaleja ratkaisuja täysin luonnonvastaisesti.
Eikö ihmisellä luonnostaan ole tarve ja halu lisääntyä ja sen jälkeen huolehtia jälkeläisistään?
Kuitenkin niin monista syistä ihminen voi joutua toimimaan tuota luonnon säätämää jrjestystä vastaan.
Joskus kaipaisin ehkä itse tasapuolisuuden vuoksi sen huomioimista, että lapsensa luovuttanut äiti ja lapsi, joka on luovutettu, jäävät ikuisesti vajaaseen tilaan. Suurimpana ja päällimmäisenä on kaipaus toisen luo. Sitten tietysti lapsen puolelta kysymys, miksi? Miksi äiti antoi minut pois? Tuttua on varmaan myös viha. Lopuksi kuitenkin tämän viha-rakkaus-asetelman välissä on muutakin.
Eivät kaikki äidit ja lapset (tyttäret) todellakaan rakasta toisiaan tai tule edes keskenään kovin hyvin toimeen. Äiti, joka kasvattaa lapsen, joutuu myös kieltämään ja olemaan ikävä. Lapsi kritisoi, uhmaa, vastustaa, ehkä joskus hylkääkin. Harvoin tietenkään ihan totaalisesti, mutta sitäkin tapahtuu. Ja joka tapauksessa arki voi olla melkoisen rajua tastelua. Sitä eivät toisistaan erotetut äidit ja tyttäret saa eivätkä joudu koskaan kokemaan, siksi ihannointi tai viha saattaa jäädä päällimmäisiksi tunteiksi. Ja siksihän tietysti luopuminen onkin niin katkeraa. Kun joutuu luopumaan normaaln yhteiselämän kaikenkirjavasta sekamelskasta. Toisesta on jäljellä vain muisto tai pelkkä kaipaus.