Enää kaksi yötä...

kauan odotettuun saunahetkeen.

Sauna on nyt pesty lattiasta kattoon ja lauteille on levitetty pellavaöljy. Selkänoja on vielä ylälauteen päällä ja odottelee seinään kiinnitystä. Saunan valaistuksen ratkaisemme niin, että selkänojaa tulee kiertämään ledinauha, joka valaisee sekä ylös- että alaspäin.

Saunan lauteet ovat 120 mm leveää haapalautaa ja seinät leveää sts-profiilin haapapaneelia.

 

 Jakkara on vielä suunnittelun alla, mutta siitä tulee suuri ja se tulee peittämään näköalan tuonne lauteiden alle. 

 Kiuas odottelee kiviä ja rosterista pantaa.

 

 

Lasilinkin miehet asensivat tänään oven ja lasi-ikkunan. Näistä pidämme kovasti. Kiitos mukaville asentajille siististä työstä.

Mies veisti oven molemmille puolille kahvat. Halusimme pitkät kahvat tähän painavaa oveen, jotta lasten on mahdollisimman helppo se avata.

Pian on aika laittaa saunakutsuja ystäville. Tämän tuskastuttavan pitkän odotuksen aikana olemme ehtineet hekumoida saunajuhlista useiden ystävien kanssa ja viikonloput tästä kesään taitavatkin olla melko varattuja:) 

 Melko alkupäässä kutsuttujen listalla ovat ystävät, jotka viime kesänä kieltäytyivät vierailusta ennen saunan valmistumista. Kutsu on jo suunnitteilla ja voitte alkaa pakkailla murtsikkasuksia auton kattoboksiin. Saunominen kun on ihan parasta aurinkoisella kevätjäällä vietetyn päivän jälkeen.

Meidän ruokailutilan pöydän päältä puuttu vielä valaisin. Olen kovasti yrittänyt pohtia, millaisen siihen haluaisin, mutta mikään ei oikein tunnu

Tila on melko korkea ja katto pöydän yläpuolella vino. Katossa on paikka kahdelle valaisimelle. Tämän nykyisen pöydän kanssa yksi on ihan toimiva ratkaisu, mutta jos joskus saan tähän pitkän valkoisen pöydän, niin sitten pöydän päälle tulisi myös toinen valaisin. Myös tämä kahden valaisimen mahdollisuus rajoittaa vähän vaihtoehtoja.

Olohuoneesta ruokailutilan yli keittiöön katsottaessa silmiin pistää tuo suuri liesituuletin, jonka valintaan vaikuttaneita seikkoja yritän lähes päivittäin mieleen muistella:) Nyt valitsin toisin. Joka tapauksessa se hallitsee näkymää.

Näitä valaisimia olen pohdiskellut

Aarnion A110 valkoisena tai mustana. Valkoisena tämä olisi nyt kampanja-tarjouksessa Finnish Design shopissa. Kuva: Finnish design shop

Muuton Unfold harmaana. Kuva: Finnish design shop

Caravaggio-valaisin mattaharmaana tai - valkoisena. Kuva: Vepsäläinen

Mitä mieltä olette? Jokin näistä vai jokin ihan muu? Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan.

Valolipat II

Nyt ovat kummankin loisteputken suojalipat valmiit. Ihan näppärää ei tämän lipan asentaminen porrasaukon päälle ollut, mutta vaiva ehdottomasti kannatti. Asennettaessa minä pidin laudasta kiinni tähän tarkoitukseen tuunatulla jääkiekkomailan varrella ja mies porasi laudat paikalleen. Lapset oli värvätty istumaan portaiden liukumista estävän laudan päälle. Se ei valitettavasti tässä näy, koska siihen tilanteeseen ei enää kuvaajaa riittänyt:)

Paikka oli hurjan näköinen ja pienikin tärähdys tai portaiden liukuminen sai miehen pakenemaan portailta.

Asennettuamme laudat paikoilleen huomasimme, että emme olleet niiden väriin tyytyväisiä. Valkovahakäsittely ei vienyt puun "punaisuutta" ja ne olivat eri paria kaikkien muiden ympärillä olevien värien kanssa. Ne maalattiin vielä paikallaan seinän värisellä Harmonylla. Olisi kyllä ollut näppärämpää maassa, mutta tällainen säätö on ollut tälle meidän rakentamiselle hyvin tyypillistä. Voitte arvailla, kumpi meistä useammin muuttaa mielensä; eiku.
Nämä lipat toimivat todella hyvin. Valoa tulee ylä- ja alapuolelta mukavasti ja loisteputket riittävät antamaan yleisvalon koko yhtenäiseen tilaan.

Nämä ruuvin suojukset olisin halunnut hiottavan tasaiseksi, mutta lamppujen vaihdon helpottamiseksi, on lippojen hyvä olla irrotettavat. Näin minulle vakuutettiin.

Valolipat

Meillä on kahdessa seinässä loisteputkivalaisimet ja toinen niistä on saanut suojan. Olemme pyöritelleet vaikka millaisia ajatuksia, mutta hyvää ratkaisua ei ole oikein tuntunut löytyvän. Satiinilasi oli vahvin vaihtoehto, mutta suojuksen teko siitä tuntui työläältä. Nämä suojat on tehty liimapuulevystä, joka on valkealla puuvahalla käsitelty kuultavaksi. Epäsuoraa valoa tulee huoneeseen lipan ylä- ja alakautta. Eivät häikäise, mutta silti valaisevat koko olohuonetilan. Vähän ovat kuitenkin vielä viimeistelyä vailla. Ruuvinreiät kaipaavat "nappulan" päälleen ja sivulevyt puuvahaa.

Näissä kuvissa näyttää pimeältä, mutta todellisuudessa kuitenkin valaisevat hyvin.

Suojus puuttuu vielä portaiden yllä olevasta valaisimesta, mutta sekin on jo hyvässä vaiheessa.

Portaikon päälle tulevan suojukseen syvyys tulee olemaan hieman suurempi, jotta valo riittää valaisemaan koko portaikon.

Hämäriä puuhia

Vaikka tämä on se aika vuodesta, jolloin karkaaminen tästä pimeästä maasta eniten houkuttaisi, niin on tässä oma viehätyksensäkin. Marras- ja joulukuussa meillä poltetaan kynttilöitä lähes joka ilta. Joulukuun alkaessa olemme kaivaneet esille myös jouluvalot. Hipsuttelemme hämärässä ja nautimme kodin erilaisesta tunnelmasta.

Tähän hämärän aikaan on myös mukava kutsua vieraita ja napostella kynttilän valossa. Eilen korkkasimme ensimmäisen Blossa-pullon ja tämän vuoden versio oli ehdottomasti positiivinen yllätys.

Nimetön huone alakerrassa

 Ihana pääsiäisloma on miltei takana ja mieli levännyt. Ilmat olivat täällä itäisessä Suomessa loistavat ja nautimme hyvästä seurasta ja ulkoilusta järven äärellä monella tapaa; puissa kiipeillen, luontotaiteillen, hiihtäen, pilkkien, mäkeä laskien, rannalla saunoen ja hurjimmat avannossakin pulahtaen. Paluu arkeen on kuitenkin aina väistämättä edessä.

Vaikka viikonlopun aikana emme ole tehneet mitään tämän projektimme eteenpäin menemiseksi, niin muutamia edistyksiä on kuitenkin muiden toimesta tapahtunut viime viikon aikana. Meillä on alakerrassa ylimääräinen makuuhuone, jolle meillä ei  vielä ole nimeä. En ole aikaisemmin pysähtynyt miettimään, että jokainen huone tarvitsee nimen arkielämän helpottamiseksi, mutta nyt tämä nimettömyys on tullut arjessa haasteena esiin. Aikaisemmissa kodeissa huoneiden nimet ovat kai sitten olleet jotenkin selviä. Tämä nimetön alakerran huone tulee toimimaan elokuvien katselupaikkana, Wiin pelaushuoneena, saunan vilvoittelutilana, vierashuoneena ja todennäköisesti osittain työhuoneenakin. Ehkäpä tuo nimeämisen vaikeus johtuukin juuri huoneen moninaisista käyttötarkoituksista.

Huone sijaitsee saunan ja pesuhuoneen (kuvan ovi johtaa peushuoneeseen) läheisyydessä talon päädyssä ja siitä on uloskäynti alakerran etupihan katetulle terassille.Tuohon hyllystön tilalle tulee myöhemmin taso ja näyttöruutu. Haaveilemme myös videotykistä, jonka kuvan voisi tuohon seinälle heijastaa.

Huone on tällä hetkellä lähes kalustamatta ja niiltä osin kuin se on kalustettu, niin kalusteet ovat väliaikaisia. Siksi huone on hyvin vähäisellä käytöllä. Lähinnä se palvelee yrttien esikasvatuspaikkana
Ensisijaisesti tilaan tulisi löytää hyvä sohva, joka palvelisi viiden ihmisen löhöilytilana ja jonka voisi tarvittaessa levittää nukkuumapaikaksi kahdelle vieraalle. Sellaista emme ole kuitenkaan vielä löytäneet ja oikeastaan olemme hankintaa myös tietoisesti siirtäneet tänne Kuopioon  keväällä avautuvan Ikean vuoksi. Tuonne takaseinustalle sen kuitenkin tulevaisuudessa asetamme.
 
Tämä huone on talon pimein ja se johtuu siitä, että sen ikkuna johtaa terassille, joka sijaitsee katetun parvekkeen alla. Tämä rakennelma estää melko tehokkaasti valon pääsyn ikkunasta sisään. Huoneen valaistus on ratkaistu niin, että takaseinälle panelikaton alle jäävät himmennettävät loisteputket. Nämä putket oli sähkömiehemme käynyt viime viikolla asentamassa ja nyt katto odottelee loppuun työstämistä. Oikean puoleisessa suoraan alhaalta otetussa kuvassa näkyy Saalinki-loisteputki seinän vieressä ja koneisto koolauspuuhun kiinnitettynä. Heikin ajatuksena on laittaa loisteputken viereen pystylauta, joka estää valon karkaamisen katon alle ja jatkaa panelointia vielä muutamalla rivillä.  Odottelen kovasti, miltä tämä systeemi näyttää valmiina, mutta nyt loisteputken antama valon on ainakin kaunis ja viihtyisä.

Nämä Kannustalo esitteet ovat kestosuosikkeja ja inspiraation lähteitä edelleenkin, vaikka ovat jo lähes puhki kulutettuja.

Välitilan lasi

Tänään töistä tullessa oli keittössä vastassa iloinen yllätys, kun välitilaan oli pitkän odotuksen jälkeen asennettu lasi. Pieni askel eteenpäin edelleen keskeneräisen keittiön valmistumisen suhteen.

Keittiöasennuksemme on siis edelleen kesken. Keittiöstä puuttuu kaapinovia, jääkaapin yläkaappirunko, jonka vuoksi asentamatta on myös jääkaapin sivun peitelevy. Kaapeista puuttuu myös sisälaatikoita. Odotimme osaa näistä puuttuvista kalusteista ensin 4-5 viikkoa, kunnes tiedustelimme niiden toimitusta. Ilmeni, että osa niistä oli unohdettu tilata siinä yhteydessä, kun niiden todettiin keittiöasennuksen yhteydessä olevan vääriä. Odottelemme myös edelleen muutamaa kodinhoitohuoneen laatikostoa ja kuraeteisen lasiliukuovia. Syyt näiden viivästymiseen ovat samansuuntaisia. Ensi viikon puolivälissä asentaja tulee kuitenkin asentamaan loput keittiöstä ja kärsivällisyytemme toivottavasti palkitaan.

Hyvältä näyttää iltavalaistuksessakin. Yläkaapin ympärille asennettu ledinauha tuo ylhäältäpäin mukavaa valoa välitilan lasiin.

Tämän viikonlopun projekti on muuten tämä kuraeteinen. Kuten tarkasti katsoen voi huomata, niin lattialla vuorottelevat betoni, pahvi ja paperinarumatto. Tarkoitus olisi laatoittaa tuo lattia.

Laatoituksen jälkeen kaipaamme vielä kovasti niitä aiemmin mainitsemiani lasiliukuovia, jotka tulevat peittämään kokonaan tämän ilmastointikoneen puoleisen seinustan. Tämä näkymä vastaanottaa meidän joka päivä ulko-ovesta eteiseen astuessamme ja hurraata kyllä huudan, kun se jää valkeiden maitolasiovien taakse.

Tänään minulla ja lapsilla oli vapaailta tontilta. Käytännössä se tarkoitti sitä, että pesimme pyykkiä, perkasimme vaatekaapeista pieniksi jääneitä vaatteita ja pakkasimme tavaroita. Uskomatonta, miten paljon sitä ihminen omistaakaan. Vaikka olemme viimeisen viiden vuoden aikana muuttaneet kolme kertaa ja aina heittäneet tavaraa surutta pois, niin aina sitä vain riittää. 

Iltapalaa syödessäni selasin viikonloppuna ottamiani kuvia ja pysähdyin tämän kuvan kohdalle. Kuva on sattumalta rajattu niin, että melkein voisi jo luulla meillä olevan valmista. 

Pidän kovasti näistä Seppo Kohon Secto-seinävalaisimista. En vain ole ihan varma, kummin päin ne olisivat seinällä hauskemman näköiset. Täytyy varmasti kokeilla myös toisin päin. Olohuoneeseen meille tulee näiden valaismien kaveriksi saman suunnittelijan riippuva Octo-valaisin. Sen hankimme jo aikaisemmin syksyllä ja se koristaa tällä hetkellä vuokrakotimme olohuonetta. Näiden valaisimien valaistusarvo ei ole kovinkaan suuri, mutta ne luovat kivan tunnelman. Olohuoneen tehokkaampi valaistus on varmistettu seinälle asetettujen loisteputkien ja katossa olevien pienoisloisteputkispottien avulla. Mutta tähänkin huoneeseen saa kivasti erilaisia valaistusvaihtoehtoja. 

Kotiin tullessani käväisin pikaisesti talolla ja yritin pimeässä ihastella tänään asennettuja lasikaiteita, mutta niin pimeää oli, että tarkempi ihastelu jää huomiseen.