Jakkaraleikki

Aiempien Dc-Fix-kalvo kokeilujen myötä keksin mielestäni ihan loistavan lahjaidean jouluksi ja lahjaksi uusiin kotiin - erilaisten kalvojen avulla saisi helposti tuunattua kunkin kotiin kivasti sopivan jakkaran, mitä voi käyttää niin keittiörappuna, apupöytänä, milloin missäkin, mihin sitä nyt jakkaroita tarvitaan.

Ikean Bekväm-porrasjakkara on mielestäni juuri sopivan kokoinen joka kotiin, ja sen nyt voi vaikka viedä varastoon, jos ei muualle sovi. Aiemmin kyseistä porrasjakkaraa sai ainoastaan puun värisenä, mutta nyt ikean valikoimaan on tullut myös maalatut versiot valkoinen ja musta, mitkä tosin on yli kaksi kertaa kalliimpia, kuin puun sävyinen. Itse kokosin monta puun väristä jakkaraa ja maalasin ne vesiliukoisella, valkoisella, puolihimmeällä kalustemaalilla. Maalaaminen oli kyllä sen verran aikaa vievää, että yhden jakkaran olisin saattanut ostaa valmiiksi maalattunakin, mutta viisi tuli paljon halvemmaksi maalata itse. Laitoin jakkaran jalkoihin sopivan kokoiset paksut kalustehuopapalat, ja sitten aloin tuunata jakkaroita erilaisiksi.

Tarvitset mieleistä Dc-Fix-kalvoa, mitan, sakset, siloituslastan (esim muovinen auton ikkunaraappa tms.), hiustenkuivaimen ja pienen mattoveitsen. Mittaa päällystettävä alue, ja leikkaa Dc-Fix-kalvosta sitä joka puolelta ainakin 5-10cm isompi palanen. Irrota osa kalvon suojapaperista, ja aseta se suoraan paikoilleen päällystettävälle pinnalle, irrota sitten vasta loput suojapaperista. Siloita syntyneet ilmakuplat siloituslastalla, tarvittaessa irroita kalvoa pinnasta, ja tasoita sitä uudestaan siloituslastalla niin, että saat kaikki ilmakuplat pois. Leikkaa keskellä olevan reiän/kädensijan kohdalle kalvoon viilto mattoveitsellä, ja mattoveitsen avulla leikkaa ylimääräinen kalvo pois aukon reunoja pitkin.

Siisti reunat hiustenkuivaimen avulla. Kuumenna kalvomuovia hiustenkuivaimella, ja samalla vedä sitä tasaisesti reunan yli liimaten. Ole erityisen tarkka kulmien kanssa, että saat ne käännettyä siististi. Leikkaa lopuksi kaikki ylimääräinen kalvo pois mattoveitsellä, varo ettet naarmuta samalla jakkaran maalipintaa. Tässäpä vielä YouTubesta löytämäni saksalainen video aiheesta, missä kalvon käyttö on esitetty hyvin;

Ja sitten vaan uudistamaan kaikkea mahdollista Dc-Fixillä, itse olen käyttänyt sitä kaiuttimien päällystämiseen, keittiön piristämiseen, kenkätelinepenkin tuunaamiseen, sisäoven päällystämiseen ja näihin jakkaroihin;

Päällystämisen jälkeen oikean puoleisin, harmaa jakkara näytti jotenkin ihan tylsältä, ja niinpä otin siitä kalvon pois, ja päällystin sen uudestaan.

Tästä jakkarasta tuli kissakotiin mustavalkoinen tiikeri

 

Tästä taas kiireiselle perheelle eteisen piristys

 

tämä meni harmaa-valkoiseen, modernihkoon kotiin jakkaraksi, kivitasojen lähettyville.

 

ja tämä ei ole vielä mennyt mihinkään kotiin, mietin yhtä maalaiskotia, tai sitten yhtä uutta, nuoren parin kotia, mutta tällä hetkellä se on olohuoneessani apupöytänä sohvan vieressä, ja etsii vielä paikkaansa :)

 

Keltaisen jakkaran tein jo aiemmin omaan keittiööni, ja sinne se sopii kuin nenä päähän!

 

Näistä tuli kaikista erilaisia, mutta omasta mielestäni kaikista tuli oikein kivoja :) Osa tykkäsi, ja osa ei, mutta tuo kalvon vaihtaminen on kohtuu helppoa, ja alta löytyy joka tapauksessa valkoiseksi maalattu pinta, ja se väri nyt sopii joka kotiin, taikka varastoon.

Tuunattu eteisen penkki/kenkäteline

Jo pidempään olen suunnitellut eteisen päivittämistä. Halusin eteiseen kenkäteline penkin, minkä päällä istuen on helppo vetäistä saapikkaatkin jalkaan. Minun piti ostaa Ikean Tjusig-säilytyspenkki, mutta se olikin ihan liian iso pieneen eteiseeni. Niinpä päädyin samantapaiseen, mutta pienempään Hemnes-säilytyspenkkiin. Mutta mutta, hemnes-penkissä oli kahvat, mitkä olivat tiellä pienessä eteisessäni, ja niinpä yksi aamu kahvin lomassa hain kellarista sahan;

Ja sen jälkeen ei ollut enää penkin kahvat tiellä :) Päällystin penkin päällisen suurikuvioisella dc-fix-kalvolla. Olin käyttänyt kalvoa aiemmin keittiön sisustamiseen ja siskoloisten kaiuttimien päällystämiseen, mutta tällä kertaa älysin mennä Bauhausiin etsimään kalvoja - jeskamandeera mikä valikoima värejä, tekstuureja, kuoseja, leveyksiä ja hintakin vieläpä kohdillaan! Itse ostin Dc-Fixit aiemmin askartelukaupasta, mutta Bauhausista ne saa yli puolet halvemmalla, ja valikoimakin on huomattavasti laajempi, joten suosittelen!

Tämä penkki sai siis pintaansa roheakuvioisen, muka metallisen pellin, mutta oikeasti Dc-Fix-kalvon, ja lopputuloksesta tuli parempi kuin hyvä! Roheapintainen kalvo oli hankala kiinnittää penkin reunojen alle, ja vasta tämän projektin myötä opin YouTubesta, kuinka kalvo kiinnitetään hiustenkuivaimen avulla. Siitä lisää jatkossa, mutta tämä mainittakoot jo tässä vaiheessa, jos muillakin on vastaavia ongelmia - YouTubesta löytyy lähes aina vastaus :)

Korutaulu tytölle

Hyvä ystäväni tuli tyttärensä kanssa kylään, ja suunnitelmissamme oli tehdä tytölle iso korutaulu korviksille, aiemmin tekemiäni korutauluja yhdistellen. Tauluun käytettiin olemassa olevia kehyksiä, solumattoa/retkeilypatjaa ja kangaskaupasta hakemaamme kangaspätkää, sekä paljon liimaa. Kankaan valinnassa on oleellista, että se ei ole liian tiivistä - näin korut on helpompi painaa siitä läpi.

Lisäksi teimme tytön kanssa taulun koristeeksi kolmiulotteisin kukkia. Työergonomian huomioden (göröhöm) leikkelimme Bigshotilla erikokoisia kukkia, minkä reunat väritettiin huulipunan sävyisellä musteella, ja kukat pyöristettiin muotoonsa muotoilutyökalulla. Tyttö innokkaana leikkasi kukat, ja pyöritteli ne muotoonsa, minä hoidin reunojen värjäyksen, kukkien kokoamisen ja koristelun.

 Kukkien lisäksi tauluun tuli muutama samalla tavalla tehty lehti, ja liimasin vielä "timangeja" koristeeksi.

 Muuten taulua koristaa kaikki ihanat korvakorut, mitä neiti 10veellä on paljon - ne on se tämän hetken juttu :)

Neiti ja neidin oma taulu, porukalla tehty ja koristeltu :)

Päivitetyt kaiuttimet päällystämällä

Siskoloiset tosiaan muuttivat uuteen kauniiseen kotiinsa, mistä he kirjoittelevat blogissaan Omakotikotitalomme. Ja niin kuin jo heidän blogistakin voi saada vihiä, niin lankomiäs on kosolti tekniikan perään, siskoloinen ehkä enemmänkin sisustuksen ja kauniin kodin arvostaja :) Niinpä pienehkön ongelman aiheutti olohuoneen kaiuttimet, ne kun näytti aluksi tältä;

Osa kaiuttimista vaihdettiin uusiin, mutta osaan päätettiin siskon kanssa kokeilla kiiltävällä, vaaleanharmaalla DC-Fix kontaktimuovilla uudistaa ja yhtenäistää kaiuttimien siistimpi ilme. Toki aloitimme projektin varmuuden vuoksi sillä aikaa, kun lankomiäs oli töissä ;) Käytin keltaista kiiltävää DC-Fix kontaktimuovia jo täällä aiemmin esittelemääni keittiön piristykseksi, tämä projekti oli aikaa vievämpi, mutta aikasta paljon hyödyllisempi :)

Työskentelyn helpottamiseksi päällystin puhtaaksi pyyhityt kaiuttimet ruokapöydällä, paksun pyyhkeen päällä. Kaiuttimien kangasverhoilut irtosi helposti, ja päällystin kovat pinnat kaikilta näkyviltä sivuilta. Kaiuttimien kohdille leikkasin muoviin aukot terävällä veitsellä, samalla toki varoen varsinaisia kaiuttimia.

Mittasin mittanauhalla palat sopivan kokoisiksi, ja leikkasin saksilla sopiviksi. Joissain kohdissa halusin reunat täysin suoriksi, ja silloin käytin terävää mattoveistä, metalliviivainta ja leikkuulautaa leikkaamiseen. Kuvassa näkyvää keltaista mainosjääskraapaa käytin muovin ilmakuplien tasoittamiseen, oikein hyvä työkalu siihen touhuun.

Nurkat huolittelin, kuten kirjoja päällystäessä. Päällekkäin menevät muovisaumat erottuu läheltä katsottuna, mutta jo 1m päästä katsottuna niitä ei oikeastaan huomaa. Päällystin muovilla kaikkiaan kaksi korkeaa kaiutinta, yhden keskikokoisen, neljä tällaista pystykaiutinta ja yhden bassovahvistimen.

Nuori neiti vahti tädin touhuja, ja välillä isän tyttö taisi vähän epäillä lopputulosta ;)

Mutta lopputulos oli kyllä oikeasti hyvä! :) Ihan kaikkien mielestä. Vaaleanharmaa, kiiltävä pinta näyttää hyvältä näissä kaiuttimissa ja tässä kodissa. Ja kerta muovin saa tarvittaessa pois, pilaamatta kaiuttimien pintaa, niin se ei laske mitenkään niiden mahdollista tulevaisuuden myyntiarvoakaan. Tätä paksua kontaktimuovia voi kyllä suositella ihan kaikille, jotka tuskailee rumien kaiuttimien tai vaikkapa pienten huonekalujen, kuten jakkaroiden, sohvapöytien tai hyllyjen kanssa. Ja tätä muovia voi mielestäni käyttää kauniisti muuallakin, kuin esimerkiksi lastenhuoneen leluhyllyjen päällystämisessä - kyllä tällä tuli ihan tyylikästä uuden kodin olohuoneen sisustukseenkin :)

18. Tervetulleita pipareita

Olen aikasta monena vuonna tehnyt jouluksi uuden kranssin ulko-oveen, niistä monet löytyy täältä blogistakin tunnisteen "kranssit" alta. Tänä vuonna päätin kierrättää, ja uudistin tätä vanhaa ovikranssia.

Piparitaikinan kanssa askarrellessa tein myös erikokoisia tähtiä, tähtiaukoilla ja ilman. Kranssista oli jo ajan kanssa osa aijemmista koristeita irronnut, ja minun silmää jotenkin miellytti tällainen toispuoleisuus, niin kiinnitin kranssin alareunaan tähtipipareita sulalla sokerilla. Nämä kun eivät mene syötäväksi, niin tällaiset piparit voisi toki kiinnittää vaikkapa kaksikomponenttiliimallakin, mutta hyvin nuo pysyvät kuumalla sokerillakin. Pieneen pyykkipoikaan napsautin ruskeasta kartongista leikatun tähden, mihin liimailin erilaisia ääriviivatarroja. Tämä kranssi kun voi olla ovessa vaikka koko talven, niin minusta on hauska, että tuon hyvän joulun toivotuksen voi napsauttaa joulun jälkeen pois tuosta pyykkipojasta, laittaa tilalle jotain muuta, tai olla laittamatta. Minusta tästä tuli ihan söpönen, ja tältä kranssi näyttää lähes piparin sävyisessä ulko-ovessa;

Kovin on tämä joulu piparillista,

tai ehkäpä sittenkin tähdellistä.

Mutta on ovessa nyt sitten molempia,

toivottamassa sisään kaikkia tulevia.

Minustakin tuo somalta näyttää,

sekä juhlaisat kriteerit täyttää.

Joululta se hauskasti tuoksuu,

ja tervetulleeksi kutsuu.

* 6. yötä jouluun *

11. Kynttilänjalan uudet vaatteet

Sain äidiltä joskus tässä syksyllä vanhan, männyn värisen, korkean, sorvatun kynttilänjalan. Se oli tarkoitettu yhdelle kruunukynttilälle, ja heti alkumetreillämme jalka otti itteensä, kun yritin poistaa siitä vanhaa, lähes loppuun palanutta kynttilää ruokaveitsellä - puinen kynttiläkuppi murtui palasiksi, ja jäljelle jäi tappi. Nyt en löytänyt mistään kuvaa kynttilänjalasta alkuperäisessä muodossaan, vaikka mielestäni sellaisen syksyllä otinkin, mutta tässä kynttilänjalka valkoisella spraymaalattuna, "tappeineen".

Joulun kunniaksi päätin koristella kynttilänjalkaa, etten sanoisi, Aarikan hengessä. Pujottelin kumilankaan punaisia puuhelmiä, ja tein niistä "koruja" kynttilänjalalle. Lisäksi koversin pallokynttilänpohjaan reijän kuorimaveitsenkärjellä, ja painoin kynttilän tukevasti kynttilänjalan "tappiin".

Minusta noista helmistä tuli ihan hauska lisä kynttilänjalalle, ja ne saa tosiaan pujotettua pois, joustavan kuminauhan avulla. Tässäpä vielä ilman salamaa otettu hämyinen tunnelma kuva koko kynttiläkomeudesta.

Vanha oli tuo kynttilänjalka,

tarvittiin punainen lanka,

sitä tähän päivään päivittämään,

ja hehkeämmältä näyttämään.

Ennen se oli kovin kiikkerä,

kaatuili kuin viipperä,

Vaan nyt se on vähän tukevampi,

ja jotensakkin jouluisampi.

* 13. yötä jouluun *

03. Suhautettua

Viikonloppuna tätilöisillä maalla käydessäni nakkasin kassiin mukaan myös muutaman maalausprojektin, mitkä sitten maalla vanhassa tallissa/maalaushuoneessa suhauttelin valmiiksi, tässäpä ensimmäinen.

Useamman vuoden maljakossa töröttäneet käppyräiset ja kuivat pähkinäpuun oksat imaisivat itseensä valkoista spraymaalia runsaasti. Mutta kylläpä nuo kuivuivatkin hetkessä, ja huurteisen, pehmeämmän pinnan saamiseksi suhautin pintaan vielä tekolumi-maalia.

Ja näitä on näemmä turha yrittää kuvata tuossa ikkunalaudalla kauniissa päivänvalossa, oikeastihan ne näytävät valkoisilta :) Mutta näistä sitten myöhemmin lisää - ei, tähän pirttiin ei vieläkään tule joulukuusta, vaan ihan muut puut on koristeltavina ;)

Kaikenlaista käppyrää ja härpäkettä,

mustaa, valkoista sekä säihkettä.

Ei kovin jouluiselta näytä kuva tuo,

mitähän tuo Haltiakummi juo?

Miltähän tuokin jouluna näyttää,

ja kuinka paljon pitää mielikuvitusta käyttää...

* 21. yötä jouluun *

Pinkki varjostin

Piti saada yöpöydän lamppuun pinkki varjostin, ja porhalsin kauppaan semmoista hakemaan. Ja seuraavaan kauppaan. Ja sitten seuraavaan kauppaan. Ja höh, sitten vielä seuraavaan kauppaan. Miten vaikeeta voi olla löytää pinkki lampunvarjostin? Lopulta luovutin, ja ostin harmaan. Tietty. Mutta siitä piti saada kivempi.

Niinpä rullailin Big Shotilla ja Spellbindersin perhos-stansseilla kivasta pinkkivalkoisesta, kimaltelevasta paperista kolme erilaista perhosta, nämä kaksi pienempää ja yhden isomman. Kiinnitin ne teippaamalla kaksipuoleisella teipillä perhosen vartalon kiinni varjostimeen. Ja sitten otin nopeita ja suppeita kuveja :)

bling bling Rattoruunu

Minuun iskee aina keväisin "pesän rakennus vimma" ja hirmuinen tahto sisustaa kaikkea, suurta ja pientä. Tänä vuonna tuo vimma iski oikein isosti, ja ihan avoimesti syytän siitä karmivan pimeää syksyätalvea.
Enimmäkseen sentään olen pysynyt pienissä projekteissa, kuten näissä valaisimien vaihdoissa. Ja niinpä sitten ostin makkariinkin uuden, kirkkaamman kattolampun vanhojen tylsän tavallisten spottien tilalle.

Tämmöisen häkkyräin sain kun sainkin lopulta kattoon paikalleen. Lamppu oli ihan kiva, kirkas ja teki kattoon hauskoja varjoja, mutta halusin siihen jotain lisää.

Niinpä tein siimasta, erilaisista kirkkaista ja harmaista kristallilasihelmistä sekä hopeisista puristettavista välihelmistä 21 roikkuvaa "nauhaa", missä osassa oli kuusi helmeä, osassa seitsemän. Sidoin ensin 12 helminauhaa lampun runkoon, mutta asetelma jäi siten vähän suppeaksi, niin irrotin valaisimen katosta ja kiinnitin sen yläpuolelle 20cm  halk. olevan metallirenkaan, mihin lisäsin vielä 9 helminauhaa. Paljon parempi. Valaisin säilyi kepeänä, mutta siihen tuli enemmän jujua, ja nuo kristallihelmet kimaltelevat ihan älyttömän kauniisti niin luonnonvalossa, kuin sähkövalossakin. Me like :)

Rojektin loppuraportti - kesä!

Kesä, eikä mitään tekemistä, kaupunki nöyränä sylissä.... Sain parvekkeen vihdoin kesäkuntoon :)

 Kalusteet saivat tosiaan harmaata pintaan.

 Viime vuonna hankkimieni amppeleiden kaveriksi ostin tänä vuonna pajuset kukkalaatikot. Pikku juttu, mutta hivelee silmää. Kukkalaatikoissa vaaleanpunaista harsokukkaa, murattia, lumihiutaletta ja keijunmekkoa kiipeämässä pitkin lankoja. Amppelissa lumihiutaletta ja korissa tähtisilmää/sääkukkaa sekä murattia.

 Tuunailin "linnunpelättimet" IKEAn peileistä, mitkä maalasin ruskealla maalilla ja lisäksi laitoin kolmiulotteisia perhostarroja :) Peilit kiinnitin tiiliseinään karhutarralla, mikä oli kyllä hivenen haastavaa seinän epätasaisuuden vuoksi...

Herra tomaatti ja sen kaveri pöllö! Toisella parvekkeen päätyseinällä on isossa amppelissa sitten neiti mansikka ja jakkaran päällä korissa myös tähtisilmä, valkoisena, sekä murattia.

Kovin on söpöä :)

Tuunattu lahjarasia

 

6. MaMa-haastena on tuunaus. Minun täytyy tunnustaa, että ennen tätä haastetta en ole tarkasti tajunnutkaan mitä tuunaus on. Minä olen aina kuvitellut sen olevan tuunailua, eli hämäläisittäin lausuttua duunailua, tekemistä, puuhastelua, touhuilua, oivaltamista, ideointia ja toteuttamista. Oikeastaan, olen pitänyt tuunattuna kaikkea käsillä tehtyä, missä on jotain jujua. Mutta ei. Tuunaaminen on jonkin asian uudistamista, koristamista, päivittämistä, virittelyä. Käyttötarkoitus ei pidä muuttua. No niin, onpahan tämäkin sitten opittu :)

Ja muutes, kun tässä olen nyt maistellut, kuuklaillut, tutkaillut ja lueskellut tätä tuunaus-sanaa, niin ilmeisesti se tarkoittaa myöskin jotain anuharkkimaista, vähäteltävää, ala-arvoista, ja liian-helppoa-oikeiden-käsityöihmisten-tehtäväksi. Joten olkaahan tarkkana missä kohdin uskallatte käyttää kyseistä sanaa. Nih.

No mutta, minusta Anu Harkki on ihana keijukaismenninkäinen, joka ei voi olla kovinkaan paha ihiminen, levittäessään käsillä tekemisen, ja pienistäkin jutuista iloitsemisen sanomaa. Enkä minä ole kyllä mitenkään vakava käsityöläinen ja käytän muutenkin eriskummallisia sanoja, niin rohkenen todeta että tälläpä kertaa tuunasin tämmöisen pikaisen lahjarasian. Tein tämän jo viikonloppuna, mutta kun kyseessä on lahja, niin vähän piti malttaa :)

Mutta siis, minulla on paljon erilaisia rasioita, tämmöisen lahjarasia setin ostin pari vuotta sitten.

Minusta hirmuhauskoja :) Niin hauskoja, etten ole oikein raaskinut käyttääkään. Mutta nyt tuli tarve pienelle prinsessalle annettavalle lahjarasialle, ja valitsin tuon punaisen missä on valkoisia palloja. Pienellä prinsessalla on isosisko, vähän isompi pieni prinsessa, ja niinpä tähänkin rasiaan leimasin ja väritin kaksi prinsessaa.

Kuvien suojaksi laitoin varmuuden vuoksi kontaktimuovia, sitten reunustin kuvat muoveineen clossylla. Clossylla myös liimailin rasian kanteen erilaisia pieniä kukkia ja tähtiä. Koskaan ei voi olla liikaa tähtiä.
Valmis.

Rasiaan laitoin lahjat molemmille prinsessoille, uudelle vauvalle ja uudelle isosiskolle. Jatkossa tässä rasiassa voi säilyttää tyttöjen pieniä aarteita, koruja, pampuloita, pinnejä taikka vaikka leppäkerttuja.