Kasvihuoneesta kesähuoneeksi

Tänä ja viime kesänä kasvihuone on ollut vähän omanonnensa varassa. Sitä on epäkohteliaasti laiminlyöty ja käytetty tavaroiden säilytyspaikkana, lähestulkoon romuvarastona. Kasvihuone on varmasti muistellut kaiholla loistonpäiviänsä, kun se oli päänäyttämönä draamakomediassa Tomaattipuutarhurin paluu. Pitkäaikaiset lukijat sen draamakomedian varmasti muistavat -meidän tomaattien kasvatus sai vähän koomisia piirteitä, eikä draamaltakaan vältytty.

Tämä kuva ei ole pihahuutokaupasta..

Tänään, vihdoinkin koitti kasvihuoneen siivouspäivä ja samalla se koki pienimuotoisen muodonmuutoksen kesähuoneeksi (tänä vuonna ei enää kannata aloittaa kasvatushommia). Siivouksen käynnisti Hra K ja nopeasti liityin hänen seuraansa. Kuinka niinkin pieneen tilaan olikin ympätty niin paljon kamaa? Myös muurahaiset olivat tehneet valloitusta takavasemmalta, toivottavasti sekin saatiin nyt torjuttua.

Vanha funkkisnaulakko kiinnitettiin katon rajaan ja se täyttyi nopeasti koreista. Hattuhyllyllä vasemmalla on mummuni vanha kori, jonka pohjaan on tunnollisesti kirjattu ostopäivä, muistaakseni vuonna 1946.

Ikean PS-tuolit ovat yllättävän tilaavieviä, onneksi ne saa myös kätevästi pinottua. Sekä Porin olut-, että Vampulan ok-laatikot ovat löytyneet sukulaisten nurkista. Hra K on tehnyt takaseinällä olevan lyijylasityön ♥. Huomasitteko tuon katosta roikkuvan rikkinäisen ämpärin? Sillä on funktio.

Kasvihuone iltahämärissä -pahoittelen kökköä kännykkäkuvaa. Tuohon katosta roikkuvaan valaisimeen olen kyllä tyytyväinen :)

Kas näin, kasvihuone, eikun kesähuone 2017 on käyttökunnossa. Jään odottelemaan hämäriä, mutta pilvettömiä iltoja ja tähdenlentoja. Mutta en pahastu, vaikka lämmin kesä jatkuisi pitkälle pitkälle.

Nordiska trädgårdar-messut

No niin, vihdoinkin ehdin postaamaan, näin se alkaa: Terveisiä Nordiska trädgårdar-messuilta!

Mikä onkaan mukavampi tapa viettää talvilomaa, kun käpsytella pitkin poikin keväistä Tukholmaa, sekä olla kokonaiset 5 h puutarhamessuilla. Ilokseni huomasin, että uusi lonkka toimii oikein mainiosti ja kesti hyvin koko päivän kävelyn.
Messut olivat juuri niin suuret ja inspiroivat, kuten odotinkin. Ei mitään uutta ja ennen kuulumatonta. Mutta messujen Takaisin luontoon -teema iski, ööö, niin kuin metrinen oksa allekirjoittaneeseen. Olimme liikkeellä heti perjantaiaamusta ja ensimmäiset tunnit saimme kävellä messuilla melko väljästi. Valokuvia tuli otettua vähän ja sitäkin vähemmän oli aikaa kahvittelulle ja istumiselle.

Tässä postauksessa esittelen muutamat ideaparvekkeet ja paloja ideapuutarhoista. Sekä mitä kaikenlaista ihanaa olisi ollut ostettavissa. Sitten saavat vuorollaan omat postauksensa floristiikka ja yleiskoristelu, mitkä ideat haluaisin toteuttaa omassa puutarhassa, messuostokset ja viimeisenä vaan ei vähäisempänä arvonta. Heti todettakoon, että arvottava "juttu" on sellainen, jota todennäköisesti jokainen tarvitsee -oli sitten puutarhaintoilija tai ei..

Vaikka juuri kirjoitin, että erityisesti ihastuin messuilla Takaisin luontoon -teemaan, niin ehkä suurin ihastukseni olikin tämä pyöreä kasvihuone. Eden project-henkinen kasvihuone on jotenkin niin vastustamaton. Toki tälläinen kasvihuone olisi kiva kontrasti metsäpuutarhalle. Todella futuristisella pihalla olisi tietysti tämä kasvihuone ja Futuro-talo.

”Döden, döden, döden ” Astrid Lindgrens Näs valittiin ideapuutarhojen ykköseksi.

 

Tästä tulee mieleen mamman mökin takana ollut (tai vieläkin oleva) koivumetsä, joka oli äitienpäivän aikaan aina valkoisenaan valkovuokoista ja koivujen rungoista.

Yksi mielenkiintoisimmista ideaparvekkeista oli tämä "Kom hjärtans frödj".

Aivan toisenlaista, kesäisen kepeää tyyliä edusti  "Dagdröm".

Vuoden parhaaksi parvekkeeksi valittiin, sekä raadin, että yleisön toimesta "Näcken flyttar in".
Lapsuudenkotini sijaitsee joen rannalla ja voitte vaan uskoa, että minuakin on lukuisia kertoja peloteltu näkillä. Sinällään pelottelu toimi, sillä opin kunnolla uimaan ja kunnioittamaan vettä :D

Jos "kuparikiintiö" on sisustuksessa jo saavutettu ja pari kertaa ylitettykin, niin ulkosalle voisin sitä kyllä haluta.

Messuilla olisi ollut lukuisia koriste-esineitä joita olisin halunnut ostaa. Mutta ne olivat joko liian painavia, pitkiä tai yksinkertaisesti liian suuria. Nämä linnut kuuluivat luokkaan "liian painava".

Nämä söpöläiset taasen olivat liian pitkiä.

Klassinen aurinkokello olisi myös hieno ja varsinkin hieman patinoituneen vihreänä. Kuten myös kurjet. Aika monta lintuihastusta lintuja pelkäävältä ihmiseltä.

 Vankkurit on lastattu herkuilla. Hienosti katettu ja toinen toistaan houkuttelevamman näköisiä. Ostin oikeassa alareunassa näkyviä marmelaadikarkkeja.

 Messuilla sai äänestää suosikkilinnunpönttöään. Pöntöt olivat hyvin humoristisen näköisiä, kuten toinen oikealta oleva sateenkaaripönttö.

Konsumentföreningen Stockholm-osastolla lapset ja miksei myös urbaanit kaupunkilaiset pääsivät kokeilemaan, että mistä (ja miten) maitoa tulee. Me katselimme puulehmää kunnioittavasti aidan takaa. Mielestäni oikein hyvä idea.

"Småländskt vemod möter ny vår"-ideapuutarhaan palaamme takuulla vielä. Tähän torpanseinustaan minäkin ihastuin.

Jos puutarhan kasvikiintiö on jo täynnä, niin messuilla olisi ollut myynnissä myös sieniviljelmiä. Aika kiinnostava ajatus sinällään, mutta vaatisi vähän perehtymistä.

Tälläistä messuilla oli: kiinnostavaa siellä ja kiinnostavaa täällä, kohtalaisena sekasotkuna.

Hunnutetut tomaatin taimet

Tomaattiviljelijä on taas täällä. Maaliskuusta asti olen hissuksiin taimia kasvattanut ja Kesäkuun I:nä päivänä ne muuttivat omiin ruukkuihinsa kasvihuoneeseen.

Katsokaa, tomaateilla on prinsessaverho-"katos". Nämä verhot olivat aikaisemmin makuuhuoneessa valoverhoina, mutta eräs kattila teki toiseen verhoista kissan mentävän aukon. Verhojen funktiona on hieman siivilöidä auringon valoa (jos aurinko sattuisi paistamaan) ja toivottavasti se suojelee taimia "vilustumiselta".

Reippaat tomaatin alut ♥.

Pieni ja sitkeä tammen alku. Ostin tämän useampi vuosi sitten punatammena (tuskin on). Joka talvi jänikset/peurat jäystävät sen pieneksi ja sieltä se vaan pinnistää :)

Minimetsän alppiruususta on kasvanut iso pensas. Se on kotimainen Marjatanalppiruusu, muistaakseni Mikkeli-lajiketta.

Keltaisen iiriksen kukinta on parhaimmillaan.

Varjoisassa kukkapenkissä kukkivat huikean kauniit Valkonarsissit.

Yllätys kukkapenkissä. Ei mitään tietoa mikä tämä on..

Kukkaispoika lähettää kesäterveiset kaikille kissatädeille -ja sedille, KurR! 

Kuvan ottamisen jälkeen kimppu pääsi turvallisemmalle paikalle, ne kielot...

Kevätsää lämmittää eiku väsyttää

Lastenlaulukin sen tiesi -kevätsää lämmittää (paitsi silloin, kun tuulee viiltävän kylmästi, kuten nyt). Toiseen joka keväiseen ilmiöön olen tutustunut vasta aikuisiällä, nimittäin kevätväsymykseen.

Selaan haikeudella kuvia, jotka ovat täynnä kesää, kukkia ja kasvihuonetta. Mutta...

...minua(kin) alkaa haukotuttaa.

Muistelen viime vuoden ensimmäistä ja ihan hyvää tomaattisatoa. Nyt kasvihuone ja kasvilaatikot ovat valmiina odottamassa. Pitäisi kylvää tomaatin siemenet (kuvittelen että viimevuotisia siemeniä on vielä jäljellä) MUTTA...

...mutta taaas haukotuttaa. Onneksi viikonloppu on lähellä ja saa nukkua pitkään, sekä voi ottaa päikkärit ;)

Kaiken huipuksi väsynyt bloggaaja kierrättää vanhoja, jo kertaalleen nähtyjä valokuvia, oumaigaad.

Robert, joka kehrää täysteholla vieressäni, haluaa sanoa, että tämä vanha neuvo toimii myös nyt.

Leppoisaa loppuviikkoa!
Ps. Kiitos kivoista kommenteista kuva-arvoitus - ja oliko se marsu -postauksissa ♥.

Instagram-kuvia viikon varrelta V

Blogin ja valokuvauksen saralla vietetään hienoista hiljaiseloa. Arkinen työssäkäynti vie päivästä leijonan osan ja loppuosa menee rymsteerauksessa. Kaapit ja huonekalut ovat jo aikalailla paikoillaan, mutta tavaroiden uudelleenjärjestely on pahasti kesken.

Teidän lukijoiden viihdytykseksi on tällä kertaa tarjolla satunnaisia instagram-kuvia.

En tiedä näenkö Tampereen  jotenkin oudolla, savupiippuisella tavalla -mutta mielestäni siellä on paljon savua ja savupiippuja. Toisaalta joku ehkä muistaa minun mieltymykseni rumankauniisiin asioihin, kuten sähköpylväisiin klik?

Robert ei ole sylikissa vaan kylkikissa ja tunteella ♥. 

Eks mä saa nukkua rauhassa?

Minikissalla on ollut remonttikiireitä ja se on ollut ihan väsynyt iltaisin, hih.

Melkein aina se on mielessä -meinaan kahvi, erikoiskahvi. 

On ollut niin kiireistä, etten edes ole ehtinyt esittelemään uutta kahvikonetta.

Mukavaa viikon jatkoa!

Viileää ja valkoista

Jos ihmettelette miksi viime päivinä on satanut lunta, niin tässä teille selitys: torstaina kaivoin tennarit esille -kyllä "kannatti". Positiivista on se, että tänään melkein paistoi aurinko.

Etualalla on `Urjalan taika` luumupuu, joka on kasvanut melkoisesti mittaa muutamassa vuodessa. Valitsin tämän yksilön, koska siinä oksat kasvoivat hyvässä kulmassa (alimmaisista oksista sen voi huomatakin), mutta sitten unohdin taivutukset ja leikkaukset lähes täysin.

Sitten kameran tähtäin osuikin naapurin puolelle, muttakun siellä oli niin hienosti pilvet.

Bloggaaja pussihousuissaan.. Ai miksi en perustanut tyyliblogia?
Talvessa ongelmallisinta on se, että aina pitää fyllata itsensä jos aikoo menna pihalle. Vuosia vuosia vanhat Riekerin nyörilliset talvisaappaat pitävän lumen loitolla hangessakin ja pitkiin varsiin saa kätevästi tungettua kotilököhousut.

Tilanne on vakava, sillä ensi viikko on ensimmäinen normaali työviikko, tuota, aika pitkään aikaan.

 Lämpimästi tervetuloa lukijaksi Pirjo ja Reipasta alkavaa viikkoa kaikille!

Draamakomedia Tomaattipuutarhurin paluu osa IV

Previously in Tomaattipuutarhurin paluu.
Kasvihuone täyttyi hiljalleen pienen pienistä tomaatin raakileista. Kesä oli jo lopuillaan, ehtivätkö tomaatit punastua vai syödäänkö tänäkin vuonna paistettuja vihreitä tomaatteja? Edellinen jakso klik!

Osa IV: The grand finale
Ja niin joulu joutui -eikun kesä meni ja syksy on hellinyt meitä lempeän lämpimillä päivillä. Edellisestä jaksosta on kulunut lähes kaksi kuukautta ja kasvua on tapahtunut ja satoa saatu, jee!

Ensimmäiset raakileet ja syötävät tomaatit (kuvasta hieman punaisempana) kasvatti kasvihuoneen villikissa, raidallinen Tigerella.

Seuraavaksi kypsyi Golden sunrise tomaatteja ja ehkäpä määrällisesti eniten.

Päärynänmuotoisten Yellow pearshaped-tomaattien suhteen olin suorastaan epätoivoinen -kunnes huomasin kasvihuoneen ulkoreunalla lupaavaa keltaista väriä.

Roma-lajikkeen kypsyminen tuntui kestävän pienen ikuisuuden. Tässä tapauksessa lähes pari kuukautta.
Money maker- ja Pink brandywine -lajikkeet vain jurottavat. Ensin mainittu varmasti tajusi tulleensa väärään perheeseen ainakin nimensä perusteella ;)

Tässä vielä tomaattien koulukuva, nehän otetaan usein syyslukukaudella. Tästä kolmikosta tulee mieleeni sanonta "pieniä ovat silakat joulukaloiksi".
Satokautta on toivottavasti vieläkin jäljellä, mutta tässä oli vuoden 2013 suuri loppuhuipennus. Tomaattien kasvattaminen on ollut työlästä, jännittävää ja hauskaakin, eikä siinä vielä kaikki; myös hyödyllistä. Kun yöpakkaset todella saapuvat kasvihuone pestään talviteloille ja alan punomaan juonia ensi kevään/kesän tomaattiviljelyyn.

Kasvimaan Bermudan kolmio

Puutarhassa oleiluni keskittyy useimmiten alueelle perennapenkki - kasvimaa / kasvihuone - vadelmapensas. Se on varsinainen Bermudan kolmio. Puutarhassa tälle alueelle ei tiettävästi ole kadonnut lentokoneita tai laivoja (tosin kauko-ohjattavan helikopterin kerran "ohjasin" läheiseen mäntyyn, sittemmin en ole saanut sillä leikkiä..), mutta lukemattomia vadelmia ja salaatin lehtiä, joitain kesäkurpitsoja ja yksi tomaatti on kadonnut jäljettömiin.

Kattotiilet reunustavat kasvilaatikoita ja niissä on samettinen sammalpäällyste ♥.

Humala on pikkuisen villiintynyt.

Taka-alalla näkyy "humalasalko" ja etua-alalla varsinainen villiviini. Turha varmaan edes sanoa, että sitä ei kannata istuttaa kasvilaatikon viereen..

Kohopenkkiin istutetut kurpitsa ja kesäkurpitsa ovat olleet yllättävän vaivattomia. Ehkä meillä tänä vuonna juhlitaan Halloweenia. Kattilat kiehnää jaloissa (kuten tavallisesti) ja sanovat raksu tai kepponen?

Iltahämyinen puutarha. Vaaleanpunaisia pilviä ja puolikuu.

Hyvää alkanutta viikkoa!