Syksyn värit

Tämän hetken parhaat näkymät keskittyvät paahdepenkin ympärille. Vielä hetken puutarhassa on väriä ja lehdistöjen tuomaa rehevyyttä. Kunnes puutarhan kauneus mitataan sen muodoissa ja rakenteissa.

Talon punaisen värin yhdistäminen kauniisti ympäristöön tuntuu ongelmalliselta kesällä, mutta ruskan väreihin se näyttäisi sulautuvan.

Tataarivaahtera ja komeamaksaruoho ovat molemmat parhaimillaan myöhään syksyllä.

Myrskyn pudottamat tyhjät linnunpesät on koottu rujoon kantoon. En oikein osaa päättää tykkäänkö vai en.

Näistä ei sen sijaan voi olla tykkäämättä =) Tarkkailijat asemissaan. Mukavaa viikkoa!

Tulihan se ruska

Pari viikkoa sitten harmittelin sir Silverille, ettei taideta tänä syksynä nauttia lainkaan ruskan väreistä. Harmi osoittautui onneksi turhaksi, sillä puut ja pensaat ovat värittyneet nopeasti keltaiseen, punaiseen ja oranssiin. Mongolianvaahtera on yksi parhaimmista.

Koivuangervo on myös ihana. Monet pihan pensaista on valittu juuri ruskavärinsä perusteella.

Tämän kevään hankinta heisiangervo 'Amber Jubilee' on syksyllä pukeutunut tummanpuhuvaan asuun.

Kuunlilijat ovat kellastuneet vielä tästäkin.

Tämä näky onkin uusi: keskiympyrästä kaatunut riippahuurrepaju peitti ennen taustan pensaat kokonaan näkyvistä.

Tässä taustan pensaat vähän lähempää ja eri kuvakulmasta. Vasemmalla korallikanukka, keskellä keltakirjokanukka ja oikealla idänvirpiangervo.

Katsura sen sijaan on ollut joka vuosi vähän pettymys. Sen syysväritys ei ole ollenkaan loistava vaan päin vastoin värit vain haalistuvat siitä pois. Eivätkä ne lehdet edelleenkään tuoksu miltään!

Lopuun vielä yksi kukkakuva. Nimetön kärhö jaksaa sinnitellä öisistä nollalukemista huolimatta. Vielä ei luovuta kesästä kokonaan, vaikka tänään kannoinkin pelargonit sisälle haikein mielin. Nyt täytyy nauttia daalioista, kehäkukista ja jäljellä olevista krasseista, huomenna niitä ei ehkä enää olekaan. Aurinkoisia syyspäiviä kaikille!

Callunat ruukkuun

Parin välivuoden jälkeen päätin taas laittaa ruukkuihin syysistutukset. Haaveilin syklaameista, mutta kaupassa oli jäljellä vain pari resuista yksilöä. Otin sitten ihan tavalliset callunat ja niiden seuraksi pensastädykkeen. Tykkään siitä kukkimattomanakin.

Varsinaisista ruukkuistutuksista jäi ylitse yksi taimi, joka löysi lopulta tiensä lyhtyyn. Lyhdystä olivat lasit rikkoutuneet ja kun poistin hatunkin, pääsee calluna nyt rönsyilemään vapaasti.

Vähän ahdasta on tällä hyllylläkin, mutta kun oikein pinnistää, niin vielä mahtuu =)

Tervetuloa lukijaksi Pauliina! Mukavaa viikkoa kaikille!

Taivas on sininen ja valkoinen

 Hmmm... laulunsanoja pitäisi kenties päivittää?

Maa on jälleen vihreä. Tykkään takapihan pikku sillasta, sammaleet ja minikokoiset ketunleivät ovat valloittaneet raot. 

Kuunliljojen lehdet näyttävät imeytyvän kiven sisään. Keväällä niistä ei ole jäljellä enää mitään. Kasvinsyöjäkivi?

Mänty on tehnyt itse itselleen pesän. Toisaalla joku on katkonut männyn vuosiversoja oikein urakalla. Orava?

Tämä matala pensas kuuluu Anonyymit Alalajit -heimoon. Ostin sen (mielenhäiriössä) taimimyymälän loppuunmyynnistä pari vuotta sitten ja kotona jo totesin, että minulla ei ole sille mietittynä paikkaa enkä oikein edes tykännyt sen kasvutavasta, huoh. Jos joku kuitenkin tunnistaa kasvin, niin sille olisi kiva saada tarkempi nimi =)

Valoisaa viikonloppua kaikille! Minä taidan sulautua sohvatyynyihin =)

Pilkahduksia

Loppusyksyn väripaletissa ei enää tykitetä. Mieli haikeana on pikkuhiljaa luovuttava tästä puutarhakaudesta. Onneksi aurinko sentään vielä pilkahtelee!

Mongolianvaahtera Acer tataricum subsp. ginnala on koristanut itsensä silkkiperhosin. Tämä puun halusin istuttaa omaan puutarhaan muistuttamaan lapsuuden kesistä mummulassa. Tänä vuonna se teki ensimmäiset siemenensä =)

Kaiken harmauden keskellä tämä väripilkku sai minut ilostumaan! Mikä väriyhdistelmä ❤ Ehkä sitä voi jo pikkuisen ajatella joulua, vai voiko? =)

❉   ❉   ❉

Tervetuloa seuraamaan Haapalehdon tarinoita marliska!