Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jujuna. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jujuna. Näytä kaikki tekstit

tiistai 26. joulukuuta 2017

Merinomarinat

Merinovillat

Ehkäpä ihanin materiaali, mitä ylipäätään voi ostaa ommeltavaksi? Kevyt, lämmin ja ympärivuotiseen käyttöön sopiva materiaali. Merinot sopivat myös marinoitavaksi, henkilökohtaisesti minulla siitä syystä, etten uskalla niitä kovin helposti saksia. Koska varastoja on ja uusiakin on tullut hankittua, niin päätin lähteä kokeilemaan muutamaa kaavaa. Tavoitteena saada aikaiseksi muutama  neuletakki. Neuletakkeja käytän todella paljon, sillä työssäni tulee aika ajoin lämmin ja taas välillä paleltaa.

Tässä samalla listaan niin hyviä kuin huonojakin puolia merinon ompelusta ja etenkin sen tukemista. Toivottavasti niistä on sinullekin hyötyä tätä materiaalia työstettäessä.

1. Saumurissa diffi on melkein 2, jolloin saan aikaan saumurillani aaltoilemattomat saumat. Tikinpituutta kannattaa myös kokeilla tilkulle, ettei sauma kiristä liikaa (mitä lyhyempi tikki, sitä joustavampi sauma).
2. Jos käytössäsi on peitetikkikone, niin tarkista siinäkin tuo tikinpituus, differentiaalisyöttö ja paininjalan puristus. Hyvänä vaihtoehtona esim. käänteiden ompeluun on huolitella reuna saumurilla ja ommella sen jälkeen koneen ketjutikillä (yksi neulalanka+sieppari).
3. Jos käytössäsi on ompelukone, niin huolittele reunat saumurilla ja ompele käänteet sen jälkeen joko siksakilla, suoralla ompeleella tai koneesi joustavalla ompeleella. 
4. Alakäänteeseen ompelen usein framilonin reunaan, jonka jälkeen teen käänteen ja omplen sen kiinni peittarilla tai ompelukoneella. Framilon estää hyvin alakäänteen venymisen.
5. Jos työ vaatii tukemista, niin olen käyttänyt erilaisia neulospohjaisia tukikankaita. Silitän ne joko molemmin puolin kaitaletta tai sitten vain miehustan puolelle. 
6. Villaa pystyy muokkaamaan silittämällä/höyryttämällä. Pienet väljyydet voi silittää kasaan. Silittämisen kanssa saa vain olla tarkka:
- villa venyy helposti
- villaan tulee helposti kiiltoa etenkin saumakohtiin. Käytä esim. kosteaa harsoa villan ja silitysraudan välissä.
7. Tue ainakin olkasaumat, aiheellista voi olla myös pääntien tukeminen.
8. Villa on hyvin joustava materiaali, joten perus elastaanitrikoolle oleva kaava voi olla aivan liian suuri. 
9. Mallaa taskut vasta sen jälkeen, kun olet saanut olkasaumat ommeltua...
10. Roikottaminen. Takki ilman käännettä, tukikangasta, vetoketjua tai etureunan kaitaletta yöksi roikkumaan henkariin tai sovitusnuken päälle. Tämän jälkeen mittaa edelliset ja tee toimenpiteet (vältyt etureunan epätasaiselta venymiseltä). Tämä mainio vinkki on poimittu Kristan kommentista.
11. Merinon purkaminen on kamalaa... Joten harkitse ennen kuin ompelet.

Ensimmäisenä kokeiluun pääsi Puuhakaspajan neuletakkikaavat ja sieltä valitsin Kirsin, joka on mitoitukseltaan naftimpi kuin Kirsti. Mallina "Pappatakki". Koon valitsin rinnanympäryksen mukaan ja kankaana on hyvin marinoitu Pehemiän jättiraitaneulos. 
Jätin tästä kokeilusta kokonaan taskut pois ja kuvausvaiheessa ei ole kiinnitystä edessä. Napituskaitale on kokonaan tuettu hieman vahvemmalla neulospohjaisella tukikankaalla. Tämä vahva tukeminen ei ollut hyvä juttu, sillä nyt tuo muu miehusta "valuu" paljon enemmän kuin lista.
Olkalinja on tipahtanut alas, oletin sen olevan tässä mallissa napakampi. Olkasauma on tuettu framillonilla. Takakappaleen piirsin kainaloista lähtien muutenkin kokoa pienemmäksi, mutta sain ottaa senttikaupalla pois leveydestä ensimmäisen ompelun jälkeenkin. Tämä on ihan perusjuttu joka kaavassa, jota käytän.
Kädentietä tulisi myös lyhentää, sillä muodostuu aika iso ryppy rinnan kohdalle. Toinen vaihtoehto olisi laittaa siihen muotolaskos. Hiha lienee myös hieman liian pitkä tuolta kainalon seudulta. Näitäkin muokkauksia joudun usein tekemään.
Hyvänä kotitakkina tämä menee, tai sitten tarjoan tätä äidilleni. Muutamalla fiksauksella saatan saada kaavasta ihan kelvollisen.
Vähän vastaavanlaisia haasteita ilmeni tässä neuletakissa, jossa kaavaana on oma peruskaava hieman pienennettynä. Nyt edessä olevassa listassa ei ole ollenkaan tukea, koska siihen ei ole tarkoitus  laittaa mitään kiinnityssysteemiä. Olkasauma on tässä tuotu eteen.
Tässä kädentie on tipahtanut vieläkin enemmän alas. En tykkää yhtään näistä puolitiehen jääneistä saumoista. Tässä rintamuotolaskos on siirretty kädentielle. Purkuun menee tämä... Musta merinovilla on Eurokankaasta.
Tähän väliin toinen hihamalli, Ottobren Gorgeous Grey ja satulahiha+ huppu mallista Fabulous Fall (5/15).
Mallissa on takasauma, joten mahdolliset takakappaleen muokkaukset onnistuvat myös sieltä. Monet ovat tällä kaavalla onnistuneet ja luulen, että raglanhiha voisi olla merinolle se paras vaihtoehto. No, lähdin toiveikkaasti tätä tekemään pitkänä ja merkkasin taskunpaikat kaavasta ja varmuudeksi nostin paikkaa vielä kolme senttiä ylemmäksi. Tein läpi kankaan olevat listataskut...
...jotka olivat lopulta aivan liian alhaalla. Poikki meni tämä pitkä takki. Harmittavan paljon hukkaa vain tuli tästä ihanasta Käpysen merinosta, joka on olemukseltaan paljon paksumpaa kuin muut merinot. Kädentien jouduin muutamaan kertaan purkaamaan. Loivensin tuota satulahihan hyppyriä niin hihasta kuin kädentiestäkin sekä lyhensin hihaa tuolta alasauman kohdalta. 
Kuvan oton jälkeen muokkasin vielä takasaumaa...

Edessä on nappikiinnitys, kuvien oton jälkeen lisäsin vielä neljännen napin ylös. Tein ns. tuetut napinlävet, jossa ompeleen alla kulkee helmilanka, joka estää napinläven venymisen. Siistit tulikin!
Hupun ja pääntien sauma on tuettu trikoosuikaleella, joka samalla peittää tuon sauman sisäänsä. Jos haluaa voimakkaampaa tukea, kannattaa käyttää jotakin joustamatonta materiaalia.
Tästä tuli lopulta ihan kiva lyhyenäkin yksiväristen vaatteiden seuraksi. Jos teen toisen, vuoritan hupun tukevammaksi.
Alt om handarbete- lehdestä nappasin yhden mallin, joka oli myös pitkä, siihen laitoin  aika huomaamattomat kaaritaskut sivusaumaan, muistaen edellisen taskuepisodin...
Ja kas, niinhän ne taskut olivat taas aivan liian alhaalla, mutta eivät niin alhaalla, että pituus olisi riittänyt minulle. Purin saumat auki ja niin tyttäreni sai itselleen neuletakin, minä puolestani kasan merinosilppua lattialle. Tämä kaava meni heti myös roskiin, koska siinä oli paljon muutakin moitittavaa, kuin taskun paikka.

Säilytin tuon ke-linjan tuetulla alavaralla, koska olin sen miehustaan ommellut kiinni. Tässä vaiheessa ei enää purkaminen kiinnostanut.
Kangas on Ommellisen/ Majapuun Marokkoa.
Vielä oli yksi neuletakki leikottuna ja tällä kertaa Jujunan kaavat. Lähtökohtaisesti näissä oli lyhyempi olkasauma ja hihan pyöriö oli korkeampi ja kaaret muutenkin jyrkemmät. Valitsin kokeiluun tuon Friday evening-mallin.
Olkalinja oli hyvä ja napakka, mutta sitten jouduinkin ainakin merinosta tehtynä muokkaamaan hihan kainalokoukkua paljon lyhyemmäksi, sekä ottamaan saman miehustasta pois. Minulta taisi loppua usko tässä vaiheessa neuletakkien tekoon, sillä päätin ommella ke-sauman kiinni ja tehdä puseron. Ihan vaan varmuudeksi.
Olkasaumat on tuettu tällä kertaa trikoosuikaleella.
Pääntie on huoliteltu samalla kankaalla. Toinen reuna on huoliteltu saumurilla ja ommeltu kiinni peittarin ketjutikillä.
Kangasta kun oli vielä niin, tein tuubihuivin ja pipan. Pipasta olen niin onnellinen, sillä pitkään olen pähkäillyt miten se kannattaisi kaavoittaa. Lättäsin kankaansuikaleen päähäni ja aloin nuppineuloilla etsimään sopivia muotolaskoksen paikkoja. Siitä sitten syntyi kaava, jota pitää vielä hieman muokata. Tämä malli vaatii tupsun, sillä tuo yläosa kurotaan umpeen.


Tässä vielä viime vuoden merino-ompelus, joka on parhaiten onnistunut 😄. Pontsopaita, jota olen pitänyt tosi paljon.
Mutta hei, jos sinulla on antaa minulle hyviä kaavavinkkejä, niin laita kommenttikenttään vinkki, pliiiiis! Olisi aika monta metriä ihania merinoita, joista haluaisin juurikin neuletakkeja.

Tässä marinat tällä erää, hyvää loppuvuotta sinulle.




torstai 27. heinäkuuta 2017

Ideasta toteutukseen..

... voi välillä hieman kestää.


Blogi on ollut luovalla tauolla, mutta nyt laitetaan muutama ompelus tännekin näkyville sekä ARVONTA. Postaus on tehty yhteistyössä Nosh:n kanssa.

ARVONTA ON SUORITETTU, KIITOS KAIKILLE OSALLISTUNEILLE. TEIDÄN KOMMENTTEJA OLI KIVA LUESKELLA JA LUULEMPA, ETTÄ MALLISTOON PUTKAHTAA SYKSYISIÄ VÄREJÄ.

Kesän säät ovat taatusti olleet kuuma, tai pikemmin viileä, puheenaihe täällä Suomessa. Sitä huolimatta loppukesän lämpimiä päiviä odotellessa tein kesäisen asun tyttärelleni. 
Kaikenlaiset frillat ja röyhelöt tuntuvat olevan kovasti muotia tällä hetkellä. Mukavasti ne antavatkin ilmettä vaatteisiin. 
Printtikangas on Nosh:n Lumo, jota oli monessa eri väriyhdistelmässä. Nimenomaan oli, sillä kaupasta tätä ei enää löydy. En ihmettele, sillä kuosi on todella kaunis. Jäin itsekin nuolemaan näppejäni, kun odottelin liian kauan. Tästä kuosista on tehty todella kauniita vaatteita. Muutamia voi bongata Pinterestin puolelta osoitteesta https://fi.pinterest.com/noshorganics/bloggers-inspiration/.
Paidalle kaveriksi tein shortsit korallin värisestä jerseystä, taskunsuuhun hieman hörhelöä. Näissä molemmissa on onneksi kasvunvaraa, joten toiveekaana oletan näiden sopivan vielä ensi kesänäkin.
Lumosta jäi vielä palanen, joten päätin sen saksia samantien mekoksi/yöpaidaksi. Kantit ovat tällä kertaa vaaleanpunaiset ja kuvista näkyy hyvin, miten värikaveri vaikuttaa lopputulokseen.
Kuiske on puolestaan hyvin herkkä kuosi. Omaan tunikaani mietin pitkään sopivaa mallia, jotenkin oli sellainen tunne, että siinä pitäisi olla poimutusta tai laskoksia. Päädyin tekemään vm 2009 SKK:n muokatulla kaavalla taskutunikan itselleni. 
Värinä tässä on kaunis vaalean harmaa, koivu ja musta. Tämä on taatusti yksi niistä vaatteista, jonka huurteisena talviaamuna puen päälleni villatakin kera. Värit tuntuvat vaihtuvan minulla vuodenajan mukaan.
Tyttärelleni olin valinnut vaalean vihreän kuiskeen ja väri sopiikin hänelle mainiosti. Kuositin tämän hetken koon perusmekosta uuden taskutunikan, sillä tykkään hänellä tästä mallista kovin paljon.
Tällä kertaa helmaa ei ole kantattu ja vedetty hieman pussille, vaan se on huoliteltu alavaralla. Ensin epäilin sen toimivuutta, mutta turhaan.
Keväällä sain ahaa-elämyksen ja päätin kokeilla Nosh:n harson sopivuutta vaateompeluun. Jotenkin materiaalin keveys houkutteli kesämekkojen tekoon. Ja voin kertoa, että tämä materiaali toimii vaatteissa kyllä tosi hyvin.

Itselleni tein yksinkertaisen mekon. Talvella tämä taitaa olla päälläni öisin. Kanttaukset tein molempiin mustalla flameella.
Kangas kannattaa silittää pesun jälkeen, sillä oma tunikani tuppasi kasvamaan välisilitysten aikana. Tosin pesussa meni taas pienemmäksi. 
Noshille tuli myös uusi materiaali, Hippu. Hippu on 99% puuvillaa ja 1% viskoosia. Pinnan struktuuri on juurikin näiden viskoosilankojen aikaansaama. Materiaali on kevyttä ja omaan makuuni juurikin oikein hyvä. Tosin kankaan ominaisuus määrittelee ommeltavan mallin. Mielestäni tämä sopii hyvin väljempiin ja laskeutuvuutta tarvitseviin malleihin oikein hyvin. 
Ensimmäisenä paininjalan alle pääsi siniharmaa Hippu. Tämä malli on ns copypaste Gudrun Sjödenin yhdestä tunikasta, jonka ostin Tukholman reissultamme. Ideat on istutettu omaan kaavaani. Saumurissa neuloina olivat microtexit, toivon, ettei neulos reikiinny. Oliviinvihreästä Hipusta olisi niin monta ideaa, etten ole osannut vielä päättää mitä tekisin! Olisi mukava kokeilla erilaisia juttuja ja katsoa mihin materiaali taipuu.
Siirrytäänpä sitten joustocollegepuolelle. Tässä vähän aikaa sitten kokeilin Jujunan kaavoja ja päätin Mermaid- kaavaan yhdistää kolmea erilaista Noshin kangasta. Soft pink on vain niin kaunis puuteripinkki!
Tässä viime vuodelta Nuoli-kuosi yhdistettynä mustaan ja musta-vanilijaan raitaan. Tässä vielä kesäkipsi jalassa.
Sitten pahnan pohjimmaisena on inspisvihossa jo kauan muhinut idea. Idea odotti vain oikeita kankaita toteutuakseen. Kaavapohja on omaa tuotantoa ja varioin sitä aina eri tavoin inspiksen mukaan. Tuo sininen Hippu on samalla pohjalla tehty.
Keväällä tämän keltaisen saavuttua markkinoille häkellyin aivan hurjasti sen olemassaolosta ja sävystä. Tytölle teinkin muutaman vaatteen kera keltaisen jo aiemmin. Ne löytyvät täältä. Keltainen ei sovi suoraan kasvojeni lähelle isona pintana, joten sen paikka määräytyi toiseen sivuun. Paidan tai tunikan ollessa tietyn mittainen tulee taskuista ihan välttämättömät. Ne on upotettu leikkaussaumoihin.
Vaatteen näkymät vaihtelevat, kun sitä katsotaan vähän eri suunnista.

Ihan alussa lupailin ARVONTAA ja tästähän se starttaa. Tällä kertaa voittona on 35euron lahjakortti Nosh:n verkkokauppaan. Taatusti syksyn kangasuutuuksia on piakkoin sinne myös tulossa. Naisten vaatemallistoon syksyn uutuuksia onkin jo tullut.

Arvonta alkaa  27.7. ja päättyy 3.8.2017 klo 18.00. Lahjakortin koodin saa minulta, joten pidäthän huolen, että saan sinuun yhteyden.

Millaisia kangasuutuuksia sinä odotat?
p.s. Instagramiin on tulossa oma arvonta ihan piakkoin, joten voit tuplata voittomahdollisuutesi 😊.




tiistai 12. heinäkuuta 2016

NOSH:n ihanuudet!

Se on fantasiaa!
Noshille on tullut uusi kangasmallisto, joka ei petä tälläkään kertaa.  Jo pippuricollege sai minut häkeltymään, mutta niin teki toistamiseen myös Fantasia-sarjan kankaat, jotka sopivat moneen jo olemassa olevaan hyvin yhteen. Joustocollege on ihanan paksua ja joustavaa, päällipuoli sileää ja nurjalla puolella on ihana neulosmainen pinta, jossa on mukavasti struktuuria. Mielestäni tämä kangas käy hyvin kummin päin vain. Miiinullekko- blogin Julia käyttikin kankaan juuri niin, että nurja puoli tuli päällipuoleksi. Elastaanitrikoo on sileää ja napakkaa, nurja puoli ei ole niin poikkeava kuin joustocollegessa.

Tässä postauksessa olen käyttänyt juurikin tuota joustocollegea yhdistettynä Noshin muihin kankaisiin, joiden laadusta ei ole kyllä mitään muuta kuin hyvää sanomista.

Tavoitteena on tarveompelukset hyvälaatuisista kankaista. Syksy ja liikunta on näissä jo mielessä, mutta Suomen kesän arvaamattomuus antaa mahdollisuuden käyttöön jo nyt. Tytölle valitsin väriksi punaisen fantasian kera yksivärisen tomaatinpunaisen.
Hupparin kaavana on Jujunan Hiiop-huppari koossa 116cm. Hupun etureunaa muokkasin ja takaosaa pidensin ja kaarsin. Leikkaussaumat on lisätty ja saumaan on tehty vetoketjutaskut.
Leggarit on tehty uusimman Ottobren kaavalla, leveys 122cm, pituus 116 cm.
Huppu on vuoritettu tomaatin punaisella trikoolla ja nyörit ovat kahden reiän taktiikalla tehty niin, ettei nyörin päät ole vapaina.
Hyvälaatuisista kankaista on mukava ommella, kun ne pysyvät hyppysissä ja tottelevat ompelijaa :D.

Päätin jo heti, että samistelemme tytön kanssa tällä kertaa, ärsyttää se sitten jota kuta tai ei. Syksyn työt ja liikuntatunnit olivat itselläni oman setin myötä mielessä. Sininen fantasia ja navy joustocollege.
Housuista PITI tulla löysät joggerit, mutta toisin kävi...Jotakin hassua oli kaavoituksen aikana tapahtunut, joten katsoin paremmaksi kaventaa nämä enemmänkin tällaisiksi leggarityyppisiksi. Sitä en sitten tiedä kehtaanko julkisesti näillä käyskennellä, ehkäpä pidemmän paidan kanssa. Joggereista ei ole jäljellä muuta kuin taskut.
Hupparin kaavapohjana on Jujunan naisten hupparikaava, johon piirsin nuo leikkaukset. Rintamuotolaskos on otettu huomioon ja se on tuossa saumassa poistoina. Saumoissa,  samoin kuin tytön hupparissa, löytyy vetoketjutaskut.



Mies nimittäin kainosti vihjaisi, että tuollaiset housut vaatisivat kyllä hieman kyykkyä ja pyllynposkien kohotusta. Tällä hetkellä se vain leviää istuessa ompelukoneen ääressä :D.




Sisässaumat eivät myöskään ole suorat, vaan ne on saumuroitu koipieni kaarten mukaisesti. Geenit ja urheilu on kasvattanut pohkeeni omiin mittasuhteisiinsa. Hupparissa myös toisena tavoitteena oli tehdä sisäosasta niin siisti, että voi häpeilemättä takkia auki käyttää. Taskunpussit kiinnittyvät niin alakäänteeseen kuin vetoketjunkin alle. Hupun ja miehustan saumaa kiertää puuvillanauha, joka samalla estää venymisen. Vetoketjun reunan nauhahuolittelu jäi tällä kertaa, mutta seuraavaan sitten.


Näillä me sitten sporttaillaan.
Tomaatin punaiset kankaat houkuttelivat vielä kokeilemaan uusimman Ottobren kaavoja. Joustocollegetunika pienellä kettuaiheella syksyn viileämpiin keleihin.
Tämä on hyvin pelkistetty ketturepolainen, applikaatiolla olisi saattanut tulla näkyvämpi. Vapaakirjonnalla mentiin taas, kun on makuun päästy.
Juhla-kuosi on päässyt jo kaupasta loppumaan, mutta sain idean jemmassa olevaan palaani. Tätä mallia olen suunnitellut itselleni, mutta päätin kokeilla sitä ensin minikoossa.
Taskut ulottuvat myös taakse, mieheni mielestä painajaismainen vaate, koska ei tiedä kuinka päin tunika kuuluu pukea :D.
Helma on hieman pallomainen, trikookaiteella vaan poimutettu. Tässä vaiheessa varmasti huomaatte, että kuosi on käännähtänyt nurinpäin.
Saisiko olla tomaattia ja basilikaa?


Samaan aikaan julkaistiin myös uusi lastenvaatemallisto, jossa on herkullisia kuoseja ja malleja. Mm. Polku-kuosi on nyt elastaanitrikoona ja herkullisissa väreissä. Oma suosikkini on kaikki Olio- vaatteet ja asusteet.

Nyt koneet hiljenevät muutamaksi päiväksi, lähdemme tytön kanssa pienelle kesäretkelle tapamaan sukulaisia ja ystäviä. Hyvää loppuviikkoa sinulle lukijani.