Pääntien huolittelu

Muoti ja tavat muuttuvat. Tällä hetkellä pinnalla ovat vanhat kunnon collegepaidat eri pituuksissa ja niiden pääntiet ovat pitkälti huoliteltu resorikaitaleella kanttauksen sijaan. Samoin erilaisissa T-paidoissakin on nähtävillä kaitaleella huoliteltuja päänteitä. 

Ostovaatteissa on ollut usein nähtävissä, että niskan osuudelta sauma on myös huoliteltu esimerkiksi erilaisilla nauhoilla. Tällä huolittelulla  ei ole pelkästään esteettinen tarkoitus, vaan se estää myös sauman venymisen käytössä. 

Haasteena resori- tai kangaskaitaleella huolittelussa on löytää kaitaleelle sopiva mitta. Kun kaitaleelle tulee hieman enemmän korkeutta, jää se myös helposti lötköttämään. Aika usein olen purkanut ja lähinnä lyhentänyt kaitaletta. Resoreissakin on yllättävän paljon eroja joustavuuden suhteen.

Seuraavaksi esittelen tavan, jota itse käytän, kun huolittelen pääntien renkaaksi ommellulla kaitaleella ja jemmaan sauman piiloon. Paita on raglanhihainen ja olalla on muotosaumat.

1. Lähden usein liikkeelle siitä, että leikkaan n. 75% pääntien pituudesta olevan kaitaleen ja merkkaan etu- ja takakappaleen keskikohdat.

2. Kaitaleen sauman ompelen ompelukoneella, näin saumasta saa litteän.

3. Seuraavaksi kaitale taitetaan kaksinkerroin nurjat puolet vastakkain ja pingotetaan pääntielle niin, että etu- ja takakeskikohdat ovat miehustassa ja kaitaleessa kohdikkain. Olen huomannut, että mitä avarampi pääntie on, sitä enenmmän pitää laittaa syötöstä/kiristystä kaareviin kohtiin. Takana pääntien kaari on paljon loivempi, joten sinne en laita yhtä paljon syötöstä. 

4. Tässä esimerkissä käytän sauman huolitteluun/tukemiseen samaa Käpysen hampputrikoota kuin miehustassakin. Sen pituus on olan saumasta toiseen ja leveys n 5cm (kavennus tulee myöhemmin). Kaitale asettuu siis varsinaisen pääntiekaitaleen päälle nurjapuoli päällepäin. Muista poistaa nuppineulat tuolta alta ennen ompelua!

Kaitaleen päät käännetään nurjalle ennen ompelua. Itse asetan alun ja lopun hieman sauman ohi, näin ei muodostu liian paksua kohtaa.

5. Seuraavaksi saumuroidaan molemmat kaitaleet pääntielle.

Saumuroinnin jälkeen tilanne näyttää tältä:

6. Seuraavaksi tarvitaankin ompelukonetta. Nyt ommellaan ns. millitikki oikealta puolelta sauman päälle. Tällä edesautetaan kaitaleen pysymistä paikallaan. On tärkeää tarkistaa, ettei ompeleen alle jää mitään muuta!

7. Tässä vaiheessa vasta kavennan kaitaleen sopivaan leveyteen ja saumuroin reunan. Saumuriommel helpottaa kaitaleen kääntämistä sauman alle.

8. Tämän jälkeen kaitale käännetään sauman sisään ja neulataan kiinni.

9. Ommellaan kaitale kiinni ompelukoneella läheltä reunaa.

Oikealta puolelta katsottuna pääntie näyttää tältä:

10. Tässä vaiheessa taas kehaisen Pfaff-ompelukoneeni yläsyöttäjää. Ompelen ompelukoneella paljon useammin erilaisia joustavia materiaaleja kuin aiemmin. Tikkasin lopuksi pääntien myös edestä ompelukoneen suoralla ompeleella.

Valmista! 

Tässä vielä muutama kuva samantyyppisesti  huolitelluista päänteistä. Millitikki puuttuu ja edessä peittariommel, ei niin siisti.

Tässä pelkkä kaitale, joka on kiinnitetty samaan aikaan kuin pääntie on tikattu peittariompeleella.

Tässä on ollut käytössä joustava metallinhohtoinen neuloskaitale.

Sauman voi huolitella myös puuvillanauhalla, joko millitikkimenetelmällä tai suoraan kahdella ompeleella sauman päälle.

Unelmallisen Manta-kaavalla ja Vanjasean luomupuuvillaneuloksesta tehty tunika ♥️

Mehukekkerit-blogissa on myös paljon erilaisia tapoja huolitella pääntie, kurkkaa sinnekin!

Minulla on suuria haasteita kommentoida muiden bloggaajien teksteihin, entä sinulla?

Nuppuilua

Nuppuprint company ja ompeluryhmä järjestivät yllärihaasteen. Paketista paljastui paksua panamapuuvillakangasta ihanassa Syysmuuto-kuosissa, joka on yksi lempparini. Rakastan hortensioita, syksyä ja iltahämärää, täydellinen kangas ja väritys minulle.

Yhteistyössä Pfaff-Suomi kanssa
Kangas on kuin luotu kasseihin, laukkuihin ja reppuihin materiaalinsa ja tuntunsa suhteen. Laukun tekeminen hieman hirvitti, kasseja on tällä hetkellä riittämiin ja reppumalli olisi tarvinnut proton tekemisen ensin. Kuosin halusin näkyville, jotta voisin sitä ihailla mahdollisimman usein. Hetken pähkäiltyäni päätin tehdä sisustuskorin keskeneräisille neuleille ja langoille.

Korin tekemiseen on käytetty päälli- ja vuorikankaan lisäksi vahvaa tukihuopaa, kierrätyshuopaa, farkkua, sähkökaapelia, trikookudetta ja saumanarua. Laattoittamisessa käytettävä saumanaru on tukevoittamassa virkattua reunusta.

Korin yläreunassa on kuja, jonka sisään on pujotettu sähkökaapelia. Näin reuna pysyy tukevana, eikä lörpähdä. Taas kiitin konettani (Pfaff Expression 3.5) siitä, että koneessa on iso työskentelytila, vapaavarsi, IDT-syöttöjärjestelmä ja vahva moottori. 

Minulle tuli pieni ajatusvirhe työjärjestyksen suhteen, unohdin nimittäin tehdä sähkökaapelille kujan myös alareunaan. Korjasin mokani ompelemalla irtopohjan päällisen ja vuorin väliin. Olen käyttänyt useasti VETOKETJUPAININJALKAA sellaisissa ompeluvaiheissa, jossa pitää päästä ompelemaan mahdollisimman läheltä. Irtopohjan reunassa on vinokanttia ja sähköjohto jää jo ompeluvaiheessa kujan sisään. Tämä rakennetta voisi olemukseltaan verrata paksuun tereeseen.

Siirsin neulaa vielä oikealle tarvittavan määrän ja ompelu sujui yllättävän mutkattomasti, vaikka vastassa oli kaaret ja jäykkä johto.

Valmis

Kangasta jäi vielä reilu pala ja alunperin ajattelin sen olevan liian paksua sisustustyynyyn. Tyyny siitä kuitenkin tuli, takaosa on yksiväristä paksua puuvillaa. Ei yhtään liian tukevaa tähän tarkoitukseen.

Vetoketjun ompelin läpän alle piiloon.

Kori täyttyi herkullisista langoista. On mukava istahtaa nojatuoliin, laittaa tyyny selän taakse ja noukkia korista neulontatyö.

Pimeää on, mutta koitetaan kestää 💙

Vapaata kirjontaa

Kuosikankaat ovat kauniita sellaisenaan, mutta välillä niitäkin tekee mieli hieman koristella. Nuppuprint Company on yksi kukkakankaiden sanansaattaja  ja kankaita onkin saatavilla eri materiaaleissa. Tuli tarve lahjapussukalle ja sitä päätin kultaisella kirjontalangalla koristella käyttäen koneeni (Pfaff Expression 3.5) lisätarvikkeena myytävää vapaata tikkausjalkaa.

*yhteistyössä Pfaff Suomi kanssa*

Paininjalan asettamista piti hetken tuumailla, mutta lopulta se loksahti helposti paikoilleen.

Ompelulankana käytin Brotherin konekirjontaan tarkoitettua kultaista lankaa. Tämä on niin ohutta, että se toimii hyvin ylälankana. Nämä molemmat neulatyypit sopivat tälle langalle hyvin, valitsin tähän työhöni Schmetzin Embroidery- neulan.

IDT-järjestelmää ei käytetä vapaaompelussa. Ja sitten, arvaatteko kuinka monta kertaa olen ihmetellyt allaolevassa kuvassa olevan "A"-nipukan merkitystä? Monta kertaa ja todella monta kertaa olen sen myös epähuomiossa napsauttanut päälle, kun olen tuota paininjalan nostinta käyttänyt. Nyt selvisi senkin olemassaolon merkitys. 

"Siirrä paininjalan nostin ylös ja vedä nostimen alapuolella olevaa vipua (A) itseesi päin kunnes se napsahtaa paikalleen. Kun irrotat otteesi nostimesta, jää se vapaaompeluasentoon."

Vapaaompelussa työtä liikutellaan vapaasti ja itsellänikin menee aina tovi, että ymmärrän, kuinka vapaata tuo ompelu oikeastaan onkaan 😄. Kangas on tuettu tukikankaalla kauttaaltaan ja kirjonnan alla on vielä tukihuopa. 

Koristelin yhden kukan terälehdet.

Ja kirjoittaminen onnistuu tällä tavoin myös... Näin jälkiviisaana, olisi tuo kirjontalanka  tietenkin voinut olla näyttävämpääkin.

Lahjapussukka valmiina, toivottavasti sille on käyttöä myös muutoinkin.