Näytetään tekstit, joissa on tunniste Griffiths Kaarina. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Griffiths Kaarina. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 18. toukokuuta 2025

Kaarina Griffiths; Lintumies


 Pienestä englantilaiskylästä Cornwallissa löytyy miehen ruumis, joka näyttää rituaalimurhan uhrilta. Kyläläiset tuntevat ja muistavat legendan lintumiehestä, mutta kaikki vaikenevat tarinasta. Rikostarkastaja Diggins ja suomalaislähtöinen profiloija Antti Honkanen selvittävät rikosta. 

Tämä kirja tuli minulla Helmet-haasteessa kohtaan: 5. Kirja, jonka joku muu on valinnut sinulle


tiistai 6. elokuuta 2024

Kaarina Griffiths; Meren syliin


 Kuvataitelija Kaisa Aalto matkustaa Cornwalliin maalatakseen. Siellä hän tutustuu paikallisiin ihmisiin ja viettää aikaansa pubi-porukassa kuin kunnon britti ainakin. Yhteisöä järkyttää merenneidoksi puettu ja koristeltu naisen ruumis rannikon luolassa. Poliisin mukana kylään saapuu myös toinen suomalaislähtöinen henkilö, kriminaalipsykologi. Kirjassa puhuttiin jonkin verran luonnonsuojelusta ja eettisyydestä sekä ekologiasta. Tärkeitä aiheita kieltämättä. Tämän kirjan perusteella luen mielelläni kyllä muitakin Kaarina Griffithsin kirjoja, toisaalta... minä nyt muutenkin luen kaikki dekkarit, jotka saan käsiini.

maanantai 10. tammikuuta 2022

Kaarina Griffiths; Punainen piru ja musta enkeli


 Kaarina Griffiths on minulle ihan uusi kirjailija. Hyvä kun tuli tutustuttua, pidin tästä leppoisasta perusdekkarista, joka sijoittui vanhainkodin maailmaan. Tutuiksi tulivat sen johtaja, työntekijät ja kourallinen vanhuksia, joista yksi murhataan. Romaanihenkilöt heräsivät kivasti eloon, olivat luonnollisia ja persoonallisia. Tavallisia ihmisiä, suomalaisia työssäkäyviä, tavallisia poliiseja, äitejä, tyttäriä, tavallisia vanhuksia. Miten raikasta! Murhaan haettiin motiivia niin natsi-Saksan aikaisista pahoista teoista, kuin supisuomalaisista peliveloistakin. Mainio tarina. Aivan ihanaa, kun dekkari sijoittuu vanhainkotiin eikä huume- tai lapsipornon maailmaan. Tai johonkin merkillisen yli-juoniseen vyyhtiin, josta lukija ei saa millään mitään tolkkua.

Helmet -haasteessa kohtaan: 46. Kirjan kannen pääväri on punainen tai kirjan nimessä on sana punainen