Kari Selen; Madame - Minna Craucherin levoton elämä

 

No tietenkään en olisi mennyt itse lainaamaan tällaista kirjaa omaksi lukemistokseni, mutta käyn läpi äitini jäämistön kirjoja siten, että hävitän sitä kirja kirjalta, mutta luen aina kirjan ensin. Minna Craucher kiinnostaa minua vain lievästi ja ainoastaan siksi, että hän esiintyy mm. Mika Waltarin kirjallisuudessa ja ettei vain olisi mainittu nyt uusissa Enni Mustosen Syrjässäkatsojan tarinoissakin? Siellä Pariisissa? Todellisuudessa ei ole varmaa, kävikö Minna koskaan Pariisissa. Hän oli patologinen valehtelija ja kehitteli itselleen menneisyyden, tapahtumia, hienon suvun ym. Valehteli yksinkertaisesti itselleen loisteliaampaa historiaa. Tosiasiassa oli aviottomana syntynyt köyhä tyttö, joka ajautui uskomattomaan vankilakierteeseen nuorena. Se oli kirjan huikea alun osuus. Sitten taso laski ja puolet kirjaa oli politiikkaa ja luettelointia Minnan yhteyksistä Lapuanliikkeeseen ja huijauksistaan sen piirissä.

Minua jäi kauheasti kiinnostamaan, mitä tapahtui Minnan lapsille! En muista kuinka monta niitä sanottiin syntyneen, puolet ehkä kuoli, mutta toisia hän jätti perässään  orpokoteihin, kuntoutuslaitoksiin, jonnekin ties mihin huoltoloihin, joissa majaili välillä köyhänä kodittomana. Ensimmäisen lapsensa hän kuitenkin sai 16-vuotiaana vankisairaalassa, jossa häntä hoidettiin tippurin takia. Lapsi kuoli 2 viikon iässä. Kun Minna itse kuoli, hänen hautajaisiinsa ei tullut ketään.

Antto Terras; Esko - Stripparin tarina

En ole koskaan ollut mikään elämäkerta-ihminen, mutta Helmet -haasteeseen oli luettava yksi taiteilijaelämäkerta. Etsin tarpeeksi ohutta, kevyttä ja vaivatonta elämäkerta-hyllystä, mutta tuloksetta. Jos menee jo muutenkin epämukavuusalueelle, niin ei kannata aloittaa tiiliskiviopuksesta.

Esko Eerikäinen – hm? Joku julkkishenkilö? Ahaa! Martinan ex-mies. Hunks-tanssija, strippari. Onhan tanssijakin taiteilija, viihdetaiteilija, tai tanssitaiteilija. Mikä lie. Tämän otan.

En seuraa mediaa ja julkkisjuoruja, en tiedä näistä martinoista ja eskoista juuri mitään ja ehkä juuri siksi tämä Esko - Stripparin tarina oli hyvä, kun kaikki oli uutta. Aluksi ihastuin Antto Terraksen ilakoivaan ja yltiö-humoristiseen kieleen, mutta lopussa se alkoi ihan pikkuisen kyllästyttää. Jotenkin loppu oli enää pelkkää päiväkirjaa tai luetteloa siitä, mitä Eskon ja Martinan suhteelle/suhteettomuudelle kuului milloinkin. Nämä ja muut naisseikkailut ei oikein enää kantaneet. Tai eivät olleet minun heiniäni ainakaan. Alun huumori loppui ja sen ylläpito alkoi olla väkinäistä. Kirjan Martina-osuus ei kiinnostanut minua.

Kirjan alku oli ihana. Siis ajatella; Esko Eerikäinen on kotoisin Kolumbiasta (tiedättehän: kokaiini, Shakira ja Escobar)! Ihan mieletöntä. Ja muuttaa sitten ilman vanhempiaan ihan ummikkona lapsena Suomeen sukulaisten hoiviin, kun Kolumbiassa alkaa olla vaarallista. Olisin lukenut tuota Kolumbia-aikaa vaikka kuinka. SE oli kirjan mielenkiintoisinta antia.

Antto Terras on kirjoittanut myös Tauskin elämäkerran, mutta sitä en aio lukea. Hän on toiminut myös Stockmannin myymäläetsivänä ja kirjoittanut kokemuksistaan Stockman Yard -teoksen. Sitäkään en ehkä aio lukea.