Vuonna 2017 helmikuussa kylvin siemenestä granaatiomenaa. Neljästä siemenestä yhden sain itämisasteelle ja kasvamaan.
Näin kirjoitin 3.3.2017:
Neljästä granaattiomenan siemenestä
vain yksi lähti kasvamaan, ja sekin hyvin, hyvin hitaasti.
Mutta uusia versoja näkyy kuitenkin,
joten ei luovuta toivosta.
Granaattiomenan kasvattamisessa olen tyytynyt tähän mennessä vain sen ylläpitoon ja hengissä säilymiseen eli en ole mitenkään yrittänytkään saada sitä kukkimaan. Muistelen erästä toista kasvattamaani kasvia - kärsimyskukkaa - jonka kukkaan saaminen saattaa kestää kuusikin vuotta. Minulta loppui kärsivällisyys jossain neljännen vuoden kohdalla ja tietysti vähän harmittaa kun en älynnyt ottaa niistä kahdesta kasvista latvapistokkaita kun heitin ne valtavat ”risukasat” pois. Silloin oli talvetustilana vain kellari, ja sisätiloissa ne eivät mahtuneet olemaan.
Tämä granaattiomena ei ole näinä kolmena talvena pudottanut lehtiään, niin kuin kärsimyskukka teki, joten se on siksikin säästynyt hetkelliseltä mielijohteelta pois heittämisen suhteen.
" Kylvä siemenet heti tuoreeltaan pohjareiälliseen ruukkuun, jossa on kylvömultaa sekä
vähän marmorimursketta. Peitä ruukku ja laita valoisaan, lämpimään paikkaan.
Pidä tarkasti huolta siitä ettei multa pääse kuivumaan. Muutaman viikon kuluttua ilmestyvät
pitkät, ohuet varret, joissa on vastakkaisia lehtiä. Taimien ollessa noin 10 cm korkeita ne
koulitaan omiin ruukkuihinsa. Mullaksi kelpaa tavallinen huonekasvimulta, johon on
sekoitettu noin 10 % kevytsoraa sekä marmorimursketta.
Ellei taimi haaraannu itsestään, niin latvo se lehtiparin yläpuolelta 10 - 20 cm:n korkuisena.
Näin taimesta tulee matala ja tuuhea. Kastele reilusti kerralla, mutta anna reilusti kuivahtaa kasteluiden välillä. Talvella granaattiomena selviytyy asuinhuoneessa; lehtiä saattaa varista
ja olemus heikentyä, mutta keväällä se taas piristyy ja kasvattaa uusia versoja. Kesällä granaattiomena saa olla keväästä myöhäiseen syksyyn ulkona parvekkeella tai pihalla
suuressa ruukussa. Pientä hallaakin kasvi kestää."
Teksti kopioitu
täältä. Jotensakin noin kasvatin ja olen hoitanut sitä. Kaupoissa
olen nähnyt tämän kokoisia granaattiomenan kasveja täydessä kukassa/
hedelmässä joten mietin mahtaisiko tämän saada joskus lähitulevaisuudessa
kukkaan.
Mitään erityskonsteja ei ole takataskussa, ja odotankin vain kasvin ikääntymisen
saavan sen kukkimaan.
Nyt siis vaihdan mullan tälle helmikuussa, laitan muutaman kanankakkarakeen, hiukan perliittiä ja paakkuuntumatonta kissanhiekkaa mullan sekaan ja sijoitan sen paraatipaikalle kasvatustilassa. Kastelu hoituukin juuri noin kuin tuossa ylhäällä minulle luonnostaan - kerralla paljon ja sitten saa kuivahtaa. (Huonekasvienkin kohdalla on sama tyyli - kun pitsilehti repsottaa lurppanana, on aika kastella kaikki kukat. ;D ) Liian pitkiä ja honteloita latvoja voisi myös leikellä pois. Kasvin koko on nyt noin 40 x 40 cm.
-
Tämä on osoittautunut aika viluiseksi kasviksi, niinkuin kaikki eksoottiset kasvit yleensä, joten talvetushuoneen plus viiden asteen lämpö on sille liian kylmä- jotenkin ihan "näin" sen värisevän vilusta.. Olen näinä kolmena vuonna tuonut omani joulun maissa sisälle asuinhuoneeseen, ja se onkin osoittautunut ihan hyväksi tavaksi. Nyt voi kevätkausi alkaa tämän kasvin kohdalla.
Mukavaa helmikuun jatkoa kaikille!!
Pst..
Nyt on ihan pakko jakaa tämä vinkki.. Ostin nimittäin tämmöisiä pieniä ”eazycover”- huppuja mitkä
on tarkoitettu ruoka-astioiden säilytykseen kannen sijaan. Nämä ovat mainioita pienten kylvöastioiden
päällä, kun tekee niihin muutaman reiän. Voi käyttää uudestaan ja uudestaan ja reunan kuminauhan vuoksi pysyy paikoillaan hyvin. Saatavana ainakin Hongkong-tavaratalosta eikä maksa kuin alle 2e/10 kpl. Kannattaa kokeilla!