Heinäkuun kukkakimput

 Niin se vaan alkoi jo elokuu! Kesää on siis vielä jäljellä, mutta loppupuolella kuitenkin ollaan! Viimeiset pari viikkoa kuluivat lähes kokonaan mökkimaisemissa, oli ihanaa hellettä ja niin paljon iloa ja naurua lasten ja ystävien parissa! Vähän sellaisen air bnb:n ja kestikievarin tuntua, kun yhdet lähtivät ja toiset tulivat, mutta vain positiivisessa mielessä; yhdessä kokkailtiin, siivottiin, tiskailtiin ja nautittiin uimisesta, vadelmien poimimisesta, hyvästä ruuasta...

Pikaisella piipahduksella kotona nappasin taas mukaani kimpun kotipihan kukkasia. Liljat ovat suosikkejani, ei vain komealla ulkonäöllään, vaan myös kestävyytensä vuoksi. Nuput aukenevat ja osa tuoksuu ihanasti.

Ensimmäiset daaliatkin jo mukana, niitäkään en jätä yksikseen kotipihalle kukkimaan, jos tiedän olevani mökillä useamman päivän. Kuvassa oikealla ihana leijonankita ´Madame Butterfly`, Kukkatarhureilta ostetuista siemenistä kasvanut, senkin otin mukaan kesäkimppuun. Ja vielä huom. syyshortensia Vanille Fraisekin kukkii jo täysillä!

 Mutta ne liljat! Sekä syksyllä että keväällä tarttuu puutarhamyymälöistä mukaan värililjapusseja, puuliljoja, tuoksuvia oriental liljoja, hempeitä vaaleanpunaisia ja ihania valkoisia... Kun messuilla myydään suurista koreista liljojen irtosipuleita, ei aina voi olla varma, saako juuri sitä väriä, mitä pussiin keräilee, mutta minulle kelpaavat "virheetkin". Jos ovat väärän värisiä, voi aina napsaista kukkavarren maljakkoon!

Stargazer

 Liljat ovat siis pääosassa heinäkuun kimpuissa. Nimistä en tiedä, kun ovat joko kadoksissa, tai tallessa juuri toisessa paikassa, missä blogia kirjoittelen. :D

 Kuvassa näkyvä daalia `Zingaro´ oli kaatunut ja katkennut juurestaan, joten sillä oli tuuria, kun sävy sattui mätsäämään liljojen kanssa! Kaatuneet kiiltoleimun kukinnot sopivat myös täytteeksi, ja ihan huippuja ovat myös koristehirssit, ilmavia kimppuheiniä! Liljakimpussa on myös kaiken kesää runsaasti kukkineita tuoksuherneitä. Niistä kukkia onkin saanut poimia niin paljon, että muutama kimppu on riittänyt kesämökin ulkovessan ikkunallekin tuoksumaan :D

Tuoksuherneiden kukinnot tuottavat siemeniä niin pikavauhtia, että puutarhanhoitajan poissaolo kostautuu kukinnan loppumisella; kun kasvin aika menee siementen kasvattamiseen, ei se jaksa enää panostaa pitkiin kukkavarsiin ja suuriin kukkiin. Mutta toisaalta ensi kesän siemenet on jo nyt hankittu! Ja onhan siellä vielä runsaasti kukkia ihan kimppuihin asti!

Koska heinäkuu on pitkä kukkakuu, olkoon heinäkuulla kaksi kimppua;  oman puutarhani ylivoimaisesti parhaat kimppukukat: tuoksuherneet ja liljat!

Hyvää elokuun ensimmäistä viikonloppua!

Puutarhuri aikaa etsimässä

 

Joku varastaa aikaani! Vai olisiko syy sittenkin minussa?! Lapset näyttävät jonkun muun tekemiä videoita ja meemejä, joissa "äiti" on koko ajan liikkeessä ja tekee jotakin... Nauramme niille yhdessä ja tunnistan itseni, mutta jostain syystä puutarhani huutavat poissaoloani!! 

Olen ennenkin sanonut, että rehevä puutarha hoitaa pitkälti itse itseään ja se on nähty tänäkin kesänä. Kastelun tarve on ollut vähäinen, rikkaruohoja ei penkkeihin mahdu ja kasvit tukevat toinen toistaan, kun puutarhuri kulkee muualla.

Toisen puutarhamme kohtalo on ollut surkeampi; Maa kuivuu helposti, sadetta ei ole sinne kulmille riittänyt ennen näitä heinäkuun sadeviikkoja. Vanha ihanasti varjostava valkeakuulas- omenapuu kaatui tuulessa ja muutti isosti pihan valo-olosuhteita. Myöskään puutarhahuoneen tomaatit ja kurkut eivät voi oikein hyvin. Johtunee pelkästään epätasaisesta kastelusta ja lämmön vaihteluista, kun puutarhuri kulkee muualla.

Metsäpuutarhassa on rehevää; rönsyillään leviävä leinikki, paikastaan kiinni pitävät saniaiset ja muut alati siementävät luonnonkasvit tekevät keskelle metsää perustettavasta puutarhasta haastavan. Lisänä tässä miljöössä on kiinteästi joukkoon kuuluvat ötökät; keltaiset vihulaismuurahaiset ja valtava hyttysarmeija, jotka puolustavat metsän omia joukkoja, puhumattakaan myyrien kuohkeuttamasta verkostosta istuttamieni kasvien juuristossa. Eikä asiaa tee helpommaksi se, että puutarhuri kulkee muualla.

Kullerot sopivat kosteaan metsä- /niittypuutarhaan. Vaalea New Moon ja iloisen oranssi kesäkullero Golden Queen ovat ottaneet paikkansa ja tuntuvat viihtyvän. Kotipuutarhassa siirtoa odottaa luonnonkullero. Paras laittaa se vähän kauemmaksi, ettei vie elintilaa näiltä jalostetuimmilta.

 Mustilan taimipäiviltä aikanaan hankittu ja kotipuutarhasta metsään siirretty saniaisen jakotaimi kasvaa nyt rehevänä kotoisessa metsässä. Ympärillä hiirenporras saniaiset ihmettelevät tulokasta ja lähestyvät sitä hanakasti. Joulu- ja alppiruusut pitävät toistaiseksi pintansa, mutta mikäli kasvit jäävät pidemmäksi aikaa omiin oloihinsa, on maa pian metsäkasvien peittämä!

Yksi vahvimmin tilaa hakeva metsäkasvi on vadelma, jonka pikkutaimia kitken pois jatkuvasti. Vadelmille on oma paikkansa hakkuuaukealla, mistä kipaisen hakemassa useamman kopallisen herkkuja. Nyt kyllä sade taisi jo tuon herkkumarjan sadon lopettaa. Siellä siis puutarhuri on viettänyt tunnin jos toisenkin! :D

Tällä hetkellä kotipuutarhassa ilahduttavat taas kärhöt! Kaikki sieltä nousevat rehevänä kohti korkeuksia, kukkaset suuria ja upeita. Toisen pihan kärhöt ovat myös hengissä, mutta kuivuus on selvästi verottanut kukkien kokoa ja määrää. Laskeskelin kärhöjä olevan omalla pihallani liki 20 ja toisella pihalla kymmenkunta. Rönsyilevää kauneutta on siis tarjolla! Ylemmässä kuvassa Hagley Hybrid, Viva Polonia ja Ville de Lyon samaa kaarta täyttämässä.

Arabella

Margaret Hunt tukeutui niin vahvasti syreenipensaaseen, että pensas ei kestänyt sen rakkautta, vaan otti ja kuoli! No syreenin piti olla Moskovan kaunotar, jota se ei todellakaan ollut,(ja nyt en sen nimistä kasvia pihaani haluaisikaan). Vähän huonovointinen se oli jo ensimmäisen talven jälkeen, joten ei Margaret sitä hengiltä ottanut, olisi ehkä kuollut muutenkin. (Olipas synkkä tarina kauniin kärhön ympärillä).

Värikkäitä liljoja aukeaa sieltä täältä, on ihanaa, että niistä monet jaksavat kukkia vuodesta toiseen, osa jopa runsastuneina. 

Tuoksuherneiden kukinta alkoi hyvissä ajoin ja niille on kannettu vettä, koska ovat kuivemmalla pihalla. Koska saavat tuolla myös paljon valoa, on kukinta niin runsasta, että näistä riittää moneen kukkakimppuun. 

Kukkakimput ovat kesätekemistä parhaimmillaan! Kun on välillä lähes viikon poissa kotipihalta, voi surutta ottaa kukkaset mukaansa, eli moni pioni, lilja, ruusu ja kesäkukkanen pääsee kimpussa mukaan mökille - siinä myös yksi hyvä syy jättää puutarha omilleen. Sillä aikaa syntyy uusia kukkia.

DoubleShot Appleblossom

Muutkin siemenistä kasvatetut kesäkukkaset kuin tuoksuherneet ovat kukassa. Leijonankidoista ´DoubleShot Appleblossom´ja `Madame Butterfly´ ovat kauneudessaan upeita!  eikä valittamista ole amppelissa kukkivista petunioistakaan! Talvinen taimihässäkkä alkaa tuottaa iloa!

Iloa tuottaa myös onnistunut jalohortensian talvetus! Tämä on toinen kerta, kun edellisvuotinen ruukkuhortensia innostuu talven jälkeen kukkimaan ja vielä uskomattoman runsaasti! Tämä kokeilu ei jää nytkään viimeiseksi.

Nyt koko päivän jatkuneiden sateiden jälkeen paistaa taas aurinko, puutarhurin on aika lähteä liikkeelle!

Mukavaa viikonloppua muille ajan kulkua ihmetteleville!

Juhannusjuhlaa pionien kanssa

 

Ihana, ihana pionien aika on taas parhaimmillaan! Nyt seuraa arvoitus: Mitä yhteistä on sateella ja pioneilla? No molemmat ilmestyvät yhtä aikaa! Ihan mystistä, kun kuitenkin kevät- ja kesäkaudelle mahtuu pitkiäkin poutajaksoja! No niin tai näin, on elettävä hetkessä ja kamera valmiudessa, sillä sadekuuron jälkeen kaikki voi olla jo liian myöhäistä!

Yllä olevan pionin nimeä arvuuttelimme viime kesänä ja päädyimme Jan van Leeuweniin. Nyt huomasin instagramista, että siellä oli viime vuotisen valkoisen pionin värisävy muuttunut hennon vaaleanpunaiseksi. Samoin kävi minun van Leeuweniksi arvatulle. Vanhetessaan toki muuttuu valkoiseksi, mutta nupuissa vaaleanpunainen näkyy varsin selvästi. Mielenkiintoista, mistä tällainen muutos mahtaa johtua?

Coral Charmin värimuutos taas on joka vuotinen ihmetys! Kukkia ei ole montaa, mutta ah, sitäkin kauniimpia!

 Itoh pioni poikkeaa selvästi kiinanpioneista lehdistöltään ja kukinnoltaan. Tämä ainokainen, jonka nimi edelleen on hukassa, on selvästi alkanut viihtyä kasvupaikallaan ja kukki tänä vuonna ennätysmäisesti liki kymmenellä kukinnollaan!

Tumma heisiangervo Diabolo oli viime viikolla parhaimmillaan ja kukki yhdessä kaikkien valkokukkaisten pionien kanssa. Sitten tuli sade ja osa uhkeista pionin kukinnoista syleili nurmea! Ja diabolonkin kukinnot ovat jo parhaat päivänsä nähneet.

Dancing Butterfly

Vaaleanpunainen unelma, yksinkertainen kiinanpioni on kerta kaikkiaan ihana väripilkku! Rinnallaan överirunsas Sarah! Välillä tuntuu, että kasvattelen pioneja leikkokukiksi. Toisaalta mikä sen ihanampi kimppukukka kuin pioni. Tässä siis kesäkuun kukkakimppu:

Ja juhannuksen kunniaksi vielä muutama muukin, jonka otin mukaani juhannuksen viettoon:

Oikein ihanaa juhannusta kaikille!

Kuukauden kimppu

 Ei liene epäselvää, että rakastan kukkasia! Haaveammattini lapsena oli kukkakauppias, siitä olen joskus blogini alkuaikoina kertonut tarkemminkin. Koska rakastan myös asetelmien, kimppujen ja kranssien tekoa, ihastuin ja innostuin Hiidenkivenpuutarhassa blogin Minnan joulukalenterista. Minna oli tehnyt ihania kimppuja puutarhansa kesäkukkasista ja postaili ne joulukalenterin muotoon jokaiselle joulukuun päivälle. Joulun alla minulla on monenlaista puuhaa, joten vastaavaan kalenteripäivitykseen en pysty. Mutta muokkasin ideaa itselleni sopivaksi ja päätin tehdä kimpun tämän vuoden jokaiselle kuukaudelle, kuhunkin kauteen sopivaksi.

Kotitarvefloristina, joksi itseäni leikillisesti kutsun, toimin amatöörin taidoilla ja teen varmasti virheitä, jotka ammattilainen helposti huomaa. Jos täällä siis jakelen neuvoja ja niksejä, ovat ne itse opittuja - toki osa kurssien kauttakin saatuja. Arvostan valtavasti puutarha-alan ammattilaisia ja floristien taitoja, olenhan itsekin alalle aikoinaan halunnut.

 Kuitenkin tammikuun kimpun niksit sotivat kukkakauppoja vastaan; Olen useana vuonna hankkinut osan joulukukista harkitusti marketeista, ja vieläpä alemyynnistä. Ostin ajoissa, jo marraskuun puolella nuppuisen punaisen amarylliksen, kun hinta oli vielä edullinen. Ajatuksena saada se kukkimaan jouluksi, mutta lisätä se leikkokukkakimppuun. Itsenäisyyspäivän jälkeen olivat pitkäksi venähtäneet valkoiset, mutta edelleen tiukasti nuppuiset amaryllikset 50% alennuksessa, niitä ostin kaksin kappalein. Kun pituutta oli jo leikkokukan verran, voi ensimmäisen varren katkaista kimppua varten. Toinen nuppuvana jäi  kasvamaan. 

"Tarjouskukkakimppu" jouluaatonaattona

Leikkovihreitä tarvitaan tekemään kimpusta runsaampi ja ilmavampi. Talvella havut ovat mitä parhaimpia (ilmaisia) kimpun vihreitä. Omasta puutarhasta löytyy kuusia, mäntyjä, marjakuusia ja tuijia. Myös mahoniaa olen napsinut esim. kransseihin.

Kävin kyllä kukkakaupassakin. Hain sieltä vähän blingblingiä juhlakimppuihin - ruusukultaiseksi värjättyä skimmiaa ja muutaman heinän ja vihreän oksan (nimi ei tiedossa).

Joulunpyhät kukkakimpussa oli mukana punainen amaryllis, mutta uudeksi vuodeksi purin sen ja rakensin valkoisten avautuneiden amaryllisten myötä tammikuun kimpun! Minulla on se onni, että muutamassa huoneessa on talvella vähän viileämpää ja ovi suljettuna. Kannan leikkokimput aina yöksi viileään huoneeseen, joten ne kestävät paljon kauemmin kuin huoneenlämmössä.

Samat kukkaset, uudenvuodenpäivänä.

Jouluksi on aina oltava muutama hyasintti. Ne viettivät joulun omassa asetelmassaan. Mutta loppiaiseen mennessä oli vartta tullut jo niin paljon, että kukkavanat kaatuilivat ja eivät enää näyttäneet asetelmassa kauniilta. Poikki vaan ja amaryllisten kanssa samaan kimppuun. Taas muuttui värisävy ja kimpun ulkomuotoon tuli iloista kepeyttä! Yhden hyasintin jäädytin aiemman postauksen jääkukkatauluun.

Sama kimppu loppiaisena

Sitä mukaan, kun yksittäinen kukka on nuupahtanut, olen vain leikannut sen pois. Pelkät vihreätkin ovat kauniita! Kullalla päällystetty skimmia ei myöskään tunnu nuupahtavan, toisin kuin jouluna saadussa kimpussa luonnolliset skimmian oksat. Nyt ollaan jo yli tammikuun puolenvälin ja eilen siistin amarylliskimppuni - jäljelle jäi viimeisen valkoisen kukkavanan viimeinen avautumassa oleva nuppu! Vielä siitä on iloa ainakin tulevan viikonlopun verran <3 Toisaalta kaikki muukin on vielä siinä kunnossa, että riittäisi muutama tulppaani tai neilikka, ja taas olisi uusi kimppu valmis.

Vaikka amaryllis mielletään joulukukaksi, on se näin alkutalven pakkasilla mitä ihanin kimppukukka! 

Minkälainen olisi sinun tammikuun kimppusi?

Ps. Kimpussa olleet loputkin hyasintit jatkavat elämäänsä uudessa jääkukkataulussa!