Ilon päivä - sadepäivä!

Maa on pöllynnyt kaakon kulmilla ja kasvit ovat nääntymäisillään! Vesijohtovettä on turha kantaa koko pihalle, vain täsmäiskuja aarteille. Eilen illalla kuitenkin taivaan hanat aukesivat meidänkin kohdalla ja voi sitä ryntäilyn määrää, kun aloin täyttää kaikkia astioita "kaiken varalta"! Hyvä, etten kahvikuppeja hakenut vesiastioiksi:) Eihän toki arvokasta ainetta  sovi maahan  sadevesipöntön juureen antaa valua, vaan kastelin lisää nääntyviä perennoja, vaikka taivaalta tulikin reippaasti vettä. Tarvitaan paljon ja pitkään sadetta, ennekuin läpikotaoisin kuiva savimaa on imenyt riittävästi kosteutta ja alkaa taas jakaa sitä kasveille.

Tuntuu, ettei pihalla ole juurikaan kuvattavaa, kun kuivuus on saanut  rehevät perennat kituliaiksi. Ensimmäiset jaloangervot  vielä jaksoivat avata kukkansa, mutta lopuista kuivuivat kukkavarret ennen avautumistaan.  Samoin nauhukset eivät koskaan ole olleet noin pieniä ja kukinnot vaatimattomia! Eivätkä syysleimutkaan voi koolla kehuskella! Savimaa näyttää karuutensa, ja samanlaista kasvien kärsimystä oli jo viime kesä... viimeeksi on ollut kunnon sadepäivä 5.heinäkuuta, uutisoi Kouvolan Sanomatkin tänä aamuna.

Otsikko puhuu ilon päivästä, joten antaa nyt sateen valua ja iloitaan siitä, sekä niistä pihan kasveista, joiden elämään kuivuus ei ole vaikuttanut. Liljat kasvavat sipulinsa avulla  kastelemattakin, niitä aion hankkia lisää iloa tuomaan. Ja koska en ole tuoksuallergikko, niin tuoksuvia liljoja saa pihassa olla. Eilen illallakin ihana liljan tuoksu leijaili pihalla.

 

Daalia `Otto´s Thrill´

Daalia `Fleurel´

Daalioillakin on omat juurimukulansa, mutta viime kesästä opin, että kukkiakseen kunnolla, on niidenkin saatava  jonkin verran vettä. Joku muukin ero uusilla ja vanhoilla daalioilla kuitenkin on. Vanhat puskevat lehteä ja haaroittuvat ja tekevät runsaasti nuppuja, mutta kukkien koko on vaatimaton. Viime talvena Mustila Puutarhan verkkokaupasta tilaamani juurakot ovat päättäneet keskittyä kasvattamaan kukintoa! Korkeus on jäänyt vaatimattomasksi, mutta noin suuria daaliankukkia en ole ehkä koskaan omassa kukkapenkissäni nähnyt!

Dalia `Blue Angel´

 Kärhöjä olen kastellut - runsaasti! Jotta niiden talvehtiminen onnistuisi, niin ne tarvitsevat syvälle ulottuvat, vahvat juuret. Ilman vettä se käy mahdottomaksi.  Suloisen sininen kärhö `Blue Angel´ on parhaassa kukassaan. Sen juurella kasvaa köynnösruusu `John Davis´,  toinen kärhö sekä kosmoskukkaa ja leijonankita `Red Rocket´. 

Monivuotinen sarviorvokki viihtyy myös tuossa penkisssä, jossa osa kärhöille menevästä vedestä on valunut niidenkin juurille.

Iloinen yllätys oli viime kesänä siemenestä kasvattamani koristehirssin siementaimet, jotka olivat itsestään kylväytyneet ja alkoivat kesän edetessä kasvaa runsaasti. Olen saanut siirrettyä niitä muihinkin kohtiin pihaa ja ruukkuistutuksiin. Ovat  niin herkkiä ja kauniita! Myös punainen leijonankita oli tehnyt tuohon siementaimia, nyt nekin ovat jo aloittamassa kukintansa.

Heinäseipäissä kurkottelee vanha herra `Jacmanii´, joka aina jättää neiti `Hagley Hybridin´varjoonsa: Silti ovat yhteistä taivalta tehneet jo monia, monia vuosia!


Iloa päivään toi lisää, kun mies antoi tekemänsä lahjan; olen kuulemma niin kovasti puhunut hotellista...(hotellireissua lienen toivonut):D, kiva hotelli tämäkin!

Edelleen toivon sadetta, mutta antaa auringonkin pilkahdella! Meillä vietetään tänään Taiteiden yötä, siispä piipahdetaan mukaan taiteisiin! Mukavaa elokuista viikonloppua!