Näytetään tekstit, joissa on tunniste oriental-liljat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oriental-liljat. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 1. elokuuta 2021

Rehevyys palasi takaisin!


 




Puutarha näyttää taas rehevältä, kuivuus päättynyt, ihanaa! Olen kaiken kesää uhmannut helteitä, niin myös viime viikolla, kun sinnikkäästi kävin päivittäin poimimassa villivadelmia. Tulossa olevat sateet vauhdittivat keräilyvimmaani, etenkin, kun kuivuuden kurittama vattupöheikkö näytti olevan tiensä päässä ja joutui tekemään töitä, että löysi hyvät kypsät vadelmat ennenkuin ne varisivat ryteikön pohjalle. Puutarha sai taas selviytyä omillaan ja parinkymmenen litran vadelmasato oli tärkeämpi kuin pihan kukkijat. Karhunvadelmat sen sijaan vasta aloittelivat kypsymistään, niiden vuoro tuli metsäherkkujen jälkeen.

 




 Kuivina aikoina puutarhan kasveja testataan, mitkä selviytyvät helteistä ja niukasta vedensaannista, mille taas kuumuus on tuhoavaa.  Vanhan puutarhan luulisi sietävän kuivuutta paremmin, samoin rehevä ja tiivis kasvusto tukee toinen toistaan. Paitsi, jos maaperä on altis kuivumaan tai jokin kasvi on ahnaampi viemään toisilta sen vähäisenkin veden... Olen seurannut kahden erilaisen puutarhan selviytymistä tästä hellekesästä ja kovin erilaiseltahan nuo pahimman helteen aikoihin näyttivät. Syitä lienee monia, amatöörinä voi vain arvailla, miksi toinen on rehevä viidakko ja toinen karusti lurpallaan. Rehevässä puutarhassa eivät tavallisimmat työkalut suinkaan ole hara ja kastelukannu, vaan sakset, joilla rajoittaa hurjaksi innostunutta kasvua! :D Onneksi helteiden helpottaessa alkoi nopeasti myös kasvien toipuminen ja yksi kunnon sade riitti saamaan taas nurmikon vihreäksi!

 

Rautatienomenapuu antoi suojaa kovalta paahteelta.


Kärhöobeliski on tyhjä, kuivuus väsytti pienet kärhöt!
 

Europeana ruusuja ei ole kuivuus vaivannut!


Tällä hetkellä molempien pihojen kuningattaria ovat erilaiset liljat! Sipulinsa voimalla ovat liljojen kukkavarret kohonneet varmasti ylöspäin, kuin uhmaten paahdetta, ja antaneet piutpaut veden puutteelle. En olekaan liljoja kastellut ja nytkään ne eivät tarvitsisi niskaansa yhtään rankkasadetta! Rakastan tuoksuvia Oriental-liljoja, ja niitä onkin suurin osa liljankukista, joita puutarhassani kasvaa. Pääosin valkoisia ja vaaleanpunaisia.

 


 

 


Puutarhahuoneelle vievän polun varteen olen istuttanut vain vaaleanpunaisia liljoja. Aikaisimmat ovat jo kukintansa lopettaneet, korkeat ja näyttävimmät ovat nyt vuorossa.

 




Magnolian ympärillä on taas kauneutta, oriental liljat aukenevat, ihana tuoksu leijailee puutarhassa, kuiva kesä on selätetty!


 

Alkanut elokuu on täynnä syntymäpäiviä ja paluuta arkeen, ristiriitaista, vai mitä!? Hyvää kesän jatkoa!

 

perjantai 1. syyskuuta 2017

Vielä on puutarhakesää jäljellä!


 Loppukesään jäi ehkä paras kaikista kauneutensa puolesta, suurten valkoisten oriental liljojen kukinta!




Valkoisten suurikukkaisten ja ihanasti tuoksuvien liljojen ihmettelyyn ei väsy koskaan! Hämärtyvässä illassa valkoinen väri vain korostuu ja tuoksu vahvistuu.



Daalioiden kukinta on parhaimmillaan. Jo useana vuonna nämä kaksiväriset daaliat ovat ilahduttaneet pirteällä kukinnallaan. Olen jakanut syksyisin maasta nostetut juurakot ja talvet ne viettävät viileässä kellarissa.Nyt näitä riittää jo useampaan paikkaan.






 Punahatutkin kukkivat, vaikkakin ilman perhosparvea.



 Eivätkä kärhötkään ole luovuttaneet irti kesästä ja huomaan, että paljon on pinkkiä puutarhassa.


Syyskesän lämpimät päivät ovat nostaneet puutarhapuuhat taas ihan uudelle tasolle; perennojen jakaminen ja siirtely parempiin paikkoihin on vauhdissaan, ja mikä parasta, pihalle ilmestyi tänään puutarhurin aarre: vaatimattomat 16 kuutiota multaa!! Arvatkaa, tarvitaanko kuntosalia lähiviikkoina:)
 


Tervetuloa uudet lukijani, Saila ja Siskontyttö!



Kivaa viikonloppua, puutarhassa puuhat jatkukoon!