Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nauhukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nauhukset. Näytä kaikki tekstit

tiistai 6. marraskuuta 2018

Syyspuuhasteluja




Kiva syksy, lupailevat jopa 12 asteen lämpöä...! Puuhastelut ulkona vaan tulevat pimeyden vuoksi niin haastaviksi. Viikonloppuun pitää sitten mahduttaa kaikki ne asiat, mitä tahtoisi ulkona tehdä. Jos ehtisin, tyhjentäisin vielä lämpökompostin, alkaa olla jo sen verran täynnä. Luulin, että homma jää kevääseen, mutta sää lupailee hyvää.



Ostin ensimmäiset callunat ja hopealangat jo kuukausi sitten, mutta osa on joutunut odottamaan paikkaansa, koska kesäkukilla ei ollut mikään kiire lopettaa kukintaansa. Viimeisen amppelin istuttelin viikonloppuna. Kesällä huippukukintaan innostunut Flammentanz köynnösruusu teki runsaasti haalean oransseja kiulukoita, joita olen lisäillyt useampaankin asetelmaan.







Toissa viikonloppuna istuttelin viimeiset kukkasipulit ruukkuihin, jotta  keväälle saadaan taas varaslähtö. Mitenköhän käy kaikille maahan istutetuille sipuleille, jos tämä lämpöaalto jatkuu tammikuulle - alkaako varaslähtö myös puutarhassa? Toisaalta vielä toissaviikolla oli kaupoissakin sipuleita myytävänä, ja alehintaan. Joten saattahan olla, että vielä joku sipuli päätyy maahankin.


Joskus aika loppuu kesken, joskus teen tietoisen valinnan ja jätän osan kasveista talven törröttäjiksi. Olen kyllä se verran säntillisyyteen taipuvainen, että mieluusti siivoilen kukkapenkit jo syksyllä. Mutta monien mielestä vanhat perennojen varret ja lehdet antavat kasveille suojaa ja ovat valmista parannusainetta. Varmasti totta, mutta ainakin nämä nauhusten huiskut joutavat pois. Viime viikolla olivat näin kauniita, nyt märkiä ruipeloita.



Puutarhahuoneella alkaa näkyä merkkejä joulusta, mutta siitä sitten vähän myöhemmin.


Mukavaa viikkoa sinulle!

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Rehevyyden huipulla



Kiira pyyhkäisi eilen kotikulmien ylitse! Kun ihailimme myrskyä mökkiterassilla Etelä-Karjalassa,  oli useita puita kaatunut muutaman sadan metrin päästä kodistamme Kymenlaaksossa. Mutta kuin ihmeen kaupalla eivät puutarhan kukkaset saaneet juurikaan siipeensä, jopa hennot unikot kukkivat sunnuntaina täysillä.


Täysillä mennään koko puutarhassa, kylmä kesä antoi odottaa itseään, eivät auttaneet anelut, kun olisin heinäkuulla halunnut rehevyyttä pihalleni. Vasta nyt on vehreyttä, joka sekään ei yltänyt aiempien kesien mittoihin!


Nauhukset jaksavat kurkotella korkeuksiin, ja kukinta on jatkunut nyt kolmatta viikkoa. Viileydestä on se ilo, että yksittäisten kukkien loisto kestää selvästi kauemmin kuin hellekesinä.


Värililjat kukkivat myös kauniisti ja pitkään, monet eivät ole vielä edes aloittaneet kukintaansa, mikä on poikkeuksellista tälle kesälle näillä leveysasteilla. Mutta sehän on vaan mukavaa, että iloa riittää pidemmälle...








Etualalla oleva penkki, jonka olen nimennyt sekä Kymijoeksi että Suomi 100 -penkiksi, kukkii edelleen ritarinkannusten ja valkoisten dahlioiden voimalla. Kärhökaarta pitäisi peittää Mantsuriankärhö toiselta puolen ja Clematis `Multi Blue´toisella laidalla. Mutta:



Kärhöt pettivät pahasti! Vanhoista osa ei ilmestynyt lainkaan, mutta nekin vanhat ja uudet, jotka jaksoivat nousta kylmästä maasta, kituuttavat,  toki kukkivat kauniisti! Nimet ovat menneet jo autuaasti sekaisin. Toivotaan, että syksy on lämmin, niin saattavat vielä vähän venyä...



Ernest Markham, ehkä..


Jacmannii

Daalia `The Big Wow´
Vaikkei rehevyys enää tänä kesänä lisääntyisi, on kukkijoita silti vielä tulossa, daaliat ja punahatut vasta aloittelevat ja komeamaksaruoho ei vielä edes punastele!


Ja keittiön ikkunastahan ei tarvitsekaan nähdä muuta kuin kukkia:)