Kuvaöveri

Miten te varmuuskopioitte valokuvanne? Minä olen täysin kyllästynyt omaan systeemiini, joka on sekava ja epäkäytännöllinen: Aina silloin tällöin muistan, että kuvat pitäisi taas varmuuskopioida, jolloin menen vaikkapa C-levylle, ja kopioin sieltä valitsemani kansiot copy-paste -menetelmällä ulkoiselle kovaleylle. Tässä on se ongelma, että koska en osaa "verrata" ulkoisen kovalevyn ja C-levyn sisältöä, enkä jaksa käydä jokaista kansiota yksitellen läpi, jotkut kuvat saattavat tulla kopioiduksi moneen kertaan. Nämä moneen kertaan kopioidut kuvat vievät ulkoiselta kovalevyltä ihan turhaan tilaa, kun kaiken lisäksi olen hyvin laiska käymään kuvia läpi ja poistamaan joukosta epäonnistuneet otokset. Ryhdyn siivoamaan kuvakansioitani tavallisesti vasta siinä vaiheessa, kun on viimeinen pakko, eli silloin, kun koneen kovalevyt ovat täynnä.

Jokin aika sitten kävi niin onnettomasti, että ulkoinen kovalevykin täyttyi. Helpoin vaihtoehto olisi ollut ostaa uusi kovalevy, mutta päätin kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja ruveta järjestelemään kuvakansioita, kun tiesin, että ylimääräisiä kuvia poistamalla saisin lisätilaa. Hävettää tunnustaa, mutta sain ihan vain huonot kuvat ja moneen kertaan kopioidut kuvat poistamalla vapautettua 70 gigaa tilaa. Siivous oli kuitenkin niin järjetön, turha ja aikaavievä homma, että nyt on pakko keksiä jokin järkevämpi systeemi.

Löysin kovalevyä siivotessani joitakin Intia-kuvia, jotka minulla oli ollut tarkoitus laittaa joskus blogiin mutta jotka eivät kuitenkaan sinne tietään löytäneet. Tässä tulee siis sekalainen kokoelma kovalevyn uumenista löydettyjä kuvia.

*****

Ihmettelin kerran asuintalomme neljännesvuosikirjanpitoraporttia katsellessani, että kuinka puutarhurilla oli voinut mennä talomme edessä olevan nurmikkoläntin leikkaamiseen kaksi päivää. Nurmikkoläntti on todella pieni, ehkä joku parikymmentä neliötä, joten sen leikkaamisessa ei kauan pitäisi mennä.

Eräänä päivänä tämäkin arvoitus ratkesi. Syynä oli se, että nurmikko leikattiin käsin.

Ja kun sanon käsin, tarkoitan ihan kirjaimellisesti käsin: puutarhuri kykki maassa, otti ruohotupsun sormiensa väliin ja repäisi sen irti.

Puutarhuri siisti samalla myös pihaa reunustavia kukkapuskia ja pensaita, ja hänen apunaan oli nainen, ilmeisesti hänen vaimonsa, jonka tehtävä oli haravoida piha. Harava ei tietenkään ollut harava vaan luuta - yksi Intian monikäyttöisimmistä työvälineistä.

Ja nurmikko kukoisti taas!

Naapurin pihalta löytyi hieno banaaninkukka.

Nallen elo Intiassa on hieman hankalaa ja tylsää, koska poloinen joutuu olemaan koko ajan sisätiloissa. Ulkona kun on liian paljon vaaratekijöitä, kuten pulut, liskot ja pöly. Päätinkin kerran järjestää nallelle hieman vaihtelua ja ottaa nallen autoajelulle mukaan. Kävimme ihmettelemässä monenlaisia paikkoja.

Tästä seuraavasta kyltistä nalle tykkäsi aivan erityisesti:

Ukkelin mielestä oli nolon näköistä, että auton ikkunasta tungettiin ulos nalle ja sen jälkeen otettiin siitä kuva. Jos ihan totta puhutaan, niin tuossa rakennustyömaan liepeillä minuakin hieman hävetti, kun siinä oli niitä raksamiehiä katselemassa.

Tämän kuvan otin erään anopin ystävän luona, kun minusta oli hauska huomata, miten samalta intialainen ja suomalainen valokuvapöytä näyttävät. (Kuva on vähän huono, kun näpsäisin sen salaa.) Tällaisia valokuvakokoelmia näkee Suomessa varsinkin vanhempien ihmisten kotona, ja kokoelmat taitavat olla Intiassakin enemmän vanhemman väen "harrastus". Intialaisen pöydän päälle on tosin levitetty sanomalehti, koska sanomalehti on kätevä myös pöytäliinana ja hyllypaperina (muiden muassa).

Liikenne tarjoaa Intiassa loputtoman määrän kuvauskohteita.

Tässä sitä mennään skootterilla koko perheen voimin.

Olenko jo maininnut, että olen nähnyt yhden moottoripyörän päällä samalla kertaa neljä ihmistä ja yhden vuohen? Kypärää ei tietysti ollut kenelläkään - ei edes sillä vuohella.

Huumoriveikko liikenteessä.

Toivottavasti ei tule äkkipysähdystä tälle herralle!

Kerran kehätiellä ajallessamme näimme sivutiellä massiivisen ihmisjoukon.

Tuolla oli ilmeisestikin tapahtunut jokin onnettomuus (ambulanssin siniset valot näkyvät kuvan keskellä), ja kaikkien oli pitänyt päästä töllistelemään tapahtunutta - intialaisethan ovat hyvin uteliasta kansaa. Jos jossain tapahtuu jotain mielenkiintoista, paikalle ilmestyy heti laumoittain ihmisiä, vaikka oltaisiin kuinka syrjäkylillä.

Me pysäköimme myös automme moottoritien varteen ja jäimme tarkkailemaan tilannetta. Ei mennyt kauan, kun peräämme pysähtyi toinenkin utelias.

Kauan emme paikalla viipyneet, sillä autonkuljettaja halusi lähteä pois, kun häntä alkoi pelottaa.

Kuvassa on Narasimha Kondan temppeli, joka on omistettu Narasimha-jumalalle. Narasimha on yksi Visnu-jumalan avatarista, ja hän on puoliksi leijona, puoliksi ihminen. Kävimme temppelissä, kun vanhempani olivat appivanhempien luona Nelloressa kylässä, joten tämän kuvan ottamisesta on jo aikaa.

Intialaiset temppelit ovat väreineen ja kaiverruksineen minusta ihan uskomattoman kauniita.

Sitten pari lehtikuvaa.

Minulla oli aikoinaan tarkoitus tehdä juttu intialaisista kuolinilmoituksista, mutta en sitten tehnytkään. Eipä niissä kuolinilmoituksissa mitään kovin erikoista olekaan; tämä on aika tyypillinen. (Vaikka tämä ei olekaan varsinainen kuolinilmoitus vaan ilmoitus kuoleman jälkeisestä kymmenennen päivän seremoniasta yhdistettynä kuolinilmoitukseen.) Minua pisti intialaisissa kuolinilmoituksissa silmään aina se, kuinka naisesta mainitaan aina ensimmäiseksi, kenen vaimo hän oli  (w/o eli wife of), vaikka mieskin olisi jo edesmennyt. Vasta tämän jälkeen tulevat henkilön muut tiedot, kuten ammatti, joka tässä tapauksessa oli koulun rehtori.

Aamulehden välistä tippuvat liput ja laput ja kaikenlaiset mainoskikat ärsyttävät minua ihan suunnattomasti. Tämä lehti vei kyllä voiton kaikista.

Ennen kuin pääsi lukemaan etusivun, piti leikata sivun päällä oleva mainos auki. Kyseessä oli tietenkin vaalennusvoidemainos, ja mainoksessa luvattiin: kun saat tämän revityksi auki, voisit olla neljä kertaa vaaleampi. Väärin. Minä olin neljä kertaa punaisempi.

No niin, aamun askartelut on suoritettu. Sisäpuolelta löytyi lisää vaalennusvoidemainoksia.

Lensin viimeksi Suomeen Lontoon kautta British Airwaysilla (ja se oli luultavastikin viimeinen kerta, kun lensin British Airwaysilla), ja koneen reitti kulki Persianlahden ja Mesopotamian ylitse. Alla aukesivat niin erikoiset hiekka-aavikko- ja jokivarsimaisemat, että en ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa. (Ja linssissä näkyy olevan joku kiva likatäplä.)

Mitä nuo kuvassa näkyvät viirut mahtavat olla?

Bagdadin kaupunki ilmasta käsin. Vihreys näkyy olevan aika kortilla!

Nämä seuraavat kuvat ovat jostakin Turkin rannikolta. Harmittaa, kun en kirjoittanut paikannimiä lentokartalta ylös, että osaisin sanoa tarkemmin, mistä päin nämä ovat.

Lopuksi vielä yksi video.

Video on kuvattu uudenvuodenpäivänä pari vuotta sitten. Yhdessä ostoskeskuksessa oli uudenvuodentapahtuma, jossa kuka tahansa sai mennä tanssimaan ja esiintymään ihmisille. Ihailen intialaisissa sitä, että he niin pelottomasti menevät esiintymään parrasvaloihin, sekä lapset sekä aikuiset.

Videon laatu on hieman surkea, kun sain taistella tilastani kaiteen luona.



Tulipas melkein ikävä Intiaa.

Hengenvaaralliset taloustikkaat

Täällä ei ole vietetty pääsiäistä munan vertaa, vaan viikonloppu oli ihan tavallinen viikonloppu, ja tänään oli taas työpäivä. Se ei minua haitannut, koska en ole ollut mikään pääsiäispirkko Suomessakaan.

Tänään innostuin tekemään yhden homman, jota vihaan yli kaiken ja joka olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten: puhdistin kattotuulettimet. Tämä huikea aikaansaannos johtui siitä, että löysin viikonloppuna lattialta kummallisia pölymakkaroita, ja kun olin aikani kummastellut niiden alkuperää, tajusin niiden irronneen tuulettimen lavoista.

On se muuten kumma, että ne tuulettimet, joita käytetään eniten (meidän tapauksessamme olohuoneen ja makuuhuoneen tuulettimet), myös pölyyntyvät kaikkein pahiten, mutta ne tuulettimet, joita ei juurikaan käytetä, eivät ole lainkaan pölyisiä! Eikö asian pitäisi olla aivan päinvastoin? Minä ainakin voisin kuvitella, että pöly ei edes ehdi kiinnittyä sellaisten tuulettimien lapoihin, jotka ovat aina liikkeessä.

Koska en halunnut löytää lattialta enempää pölymakkaroita, oli pakko ryhytä tuumasta toimeen ja kiivetä katonrajaan. Olen yleensä joutunut kehittelemään tätä ja muita katonrajassa tapahtuvia toimintoja varten mielikuvituksellisia kiipeilytelineitä pinoamalla talosta löytyviä istuimia päällekkäin. Nyt palikkaleikit ovat kuitenkin historiaa, sillä ukkeli oli Goassa ollessani ostanut kunnon taloustikkaat!

Tikkaat - ja se pölymakkaroita suoltava tuuletin.

Oi ihanat tikkaat!

Olin sisäänajanut tikkaat jo aiemmin pestessäni ilmastointilaitteen suodattimia, mutta vasta nyt huomasin tikkaissa olevat varoitustekstit. Tämmöiset kokoontaitettavat taloustikkaat ovat Intiassa aika uusi asia (kuten liukuportaatkin), joten käyttäjiä pitää ohjeistaa kunnolla, että valmistaja voi onnettomuuden sattuessa sanoa ainakin varoittaneensa.

Kuinka vaaralliset nämä voivat muka olla? 

Tästä on hyvä lähteä: jos et lue ohjeita, voit kuolla. Muista etsiä ohjeita kaikkialta, myös askelmien alta.

Tikkaita on tarkoitus käyttää vain pystyasennossa. Ei siis vaakatasossa.

Tähän ei kannata tällätä takamustaan.

Älä astu tähän!

Äläkä tähän!

Äläkä varsinkaan tähän!

 

Pidä silmällä johtoja. (Siellähän niitä on.)

Vähän turvallisuusohjeita.

Kiipeilyohjeita: Tikkailla ei saa kiipeillä, jos on helposti väsyvää tyyppiä, jos tuppaa saamaan huimauskohtauksia, jos käyttää lääkkeitä, jos on kännissä tai fyysisesti vajavainen. Tikkailla ei saa kuikkia eikä kurkotella, vaan tikkaita pitää tarvittaessa siirtää. Kun seisoo tikkailla, ei saa kävellä eikä hölkätä. Siis mitä?

Kotimaista laatutyötä.

Olet ollut liian kauan Intiassa, kun...

Norjalaisessa päiväkirjassa, Olipa kerran Pariisissa ja Pinon päällimmäinen -blogissa oli tehty huippuhauskat postaukset siitä, millaisista merkeistä voi päätellä olleensa liian kauan Norjassa, Pariisissa ja Australiassa. Idea oli minusta niin kiva, että rupesin miettimään, keksisinkö Intiastakin jotakin samantyylistä. Ensin minusta tuntui, että mieleeni ei tule mitään, mutta sitten ajatuksia alkoi suorastaan tulvia. Olenkohan ollut liian kauan Intiassa?

Tiedät olleesi liian kauan Intiassa, kun...

...rupeat levittelemään elintarvikkeita aurinkoon. Linssejä, papuja, riisiä, chilejä, pähkinöitä, siemeniä, kookosta ja niin edelleen. Auringossa on näppärä kuivattaa kaikenlaista, mutta myös ötökät kävelevät (tai lentävät tai ryömivät) elintarvikkeista auringossa pois.

...osaat käyttää sanomalehteä monipuolisesti - elintarvikkeiden kuivatusalustana (katso edellinen kohta), ikkunoiden pesussa, uppopaistettujen ruokien valutusalustana, hyllypaperina, pannunalustana, käärepaperina, aurinkosuojana ikkunoissa, "silkkipaperina" silitettyjen vaatteiden välissä, hedelmien kypsyttäjänä, pakkausmateriaalina, sadesuojana pään päällä.

...uuteen paikkaan mennessäsi et kysy tarkkaa osoitetta vaan maamerkkejä. Onko lähistöllä kauppoja, ravintoloita, puistoja, pankkeja, bensa-asemia, hotelleja, temppeleitä, kouluja, sairaaloita, toimistorakennuksia tai muuta tunnettua, joiden perusteella osaisit suunnistaa perille?

...et juo jääkaappikylmää  vettä vaan ainoastaan huoneenlämpöistä. Siis plain, ei chilled. Kylmästä vedestä saa kurkkutulehduksen, joten sitä ei pidä missään nimessä juoda.

...syöt vain intialaista ruokaa. Kiinalainen ruokakin menettelee, mutta länsimaista ruokaa et pysty syömään lainkaan, koska se on niin mautonta. Ainakin sinun pitää saada ruokasi päälle chilikastiketta, chilihiutaleita, tabascoa tai mitä tahansa, jossa on chiliä. Intialainen tulinen pikkelssikin käy hätätapauksessa.

...et pese käsiäsi ennen ruokailua vaan vasta se jälkeen. Silloinhan niissä (tai siinä oikeassa) sitä ruokaa on.

...et syö raakoja kasviksia (tandooriruokien lisukkeena tarjoiltavia raakoja sipulirenkaita ja McVeggie-hampurilaisen välissä olevaa salaatinlehteä ei lasketa), ja muutenkin välttelet salaatteja viimeiseen asti.

Finger bowl eli sormienpesukuppi.

...juot kahvia minimaalisen pienistä kupeista, ja kahvista puolet on maitoa. Myös sokeria on paljon. Muistat myös huomauttaa asiasta, jos toisen tekemä kahvi on liian kylmää, liian vahvaa, siinä on liikaa/liian vähän sokeria tai jotain muuta vikaa.

...kohtelet myyjiä kaupan kassalla kuin he olisivat ilmaa. Et katso heitä silmiin, et hymyile etkä ainakaan sano kiitos! Yrität myös saada ostoksistasi alennusta. Maksun jälkeen jäät maleksimaan kassalle ja tutkimaan kuittia, koska siinä todennäköisesti on jokin virhe.

...otat kauppaan mukaasi vanhan muovipussin tai kangaskassin, et siksi, että se olisi jotenkin ekologista, vaan siksi, että muovipussi maksaa kolme rupiaa. Jos unohdat oman kassin kotiin, kannat ostoksesi käsissäsi, vaikka niitä olisi kuinka monta, tai sitten alat valittaa kassalla muovipussin maksullisuudesta: etkö mitenkään voisi saada sitä ilmaiseksi.

...et enää jaksa valittaa ostoskuittien leimaamisesta kaupan ulko-ovella (lisää marmatusta asiasta täällä), vaan kaivat kuitin kiltisti esiin ja annat hapannaamaisen vartijan lyödä siihen leiman.

...etuilet jonossa, ja jos etuilemasi ihminen kehtaa huomauttaa asiasta, luot häneen hämmästyneen katseen: Mistä sinä siihen tupsahdit? Lähteekö sinusta oikein ääntäkin?

...puhut englantia intialaisella aksentilla ja hihittelet amerikanenglannille, kun se kuulostaa niin naurettavalta mongertamiselta.

...et tee mitään sellaista, minkä voi teettää jollakulla toisella. Miksi tekisitkään, kun työvoima on niin halpaa. Samalla tulet työllistäneeksi muita ihmisiä ja hankkineeksi itsellesi hyvää karmaa.

...vaadit palvelua ja vaadit sitä tällä minuutilla. Jos sitä ei jostakin syystä heti tule, valitat asiasta.

...maksat aina käteisellä, ja maksuhetkellä kaivat taskusta esiin monen sentin paksuisen nivaskan sadan rupian seteleitä. Lasket rahat huolellisesti, kahteen kertaan.

...haluat itsellesi rekisterikilven, jossa on jokin hieno numerosarja, kuten 9999 tai 4567.

...22 astetta tuntuu sinusta kylmältä. Kun mennään alle 20 asteen, alat etsiä talvivaatteita.

...et enää etsi roskapönttöä, vaan pudotat roskat siihen, mihin ne sattuvat tippumaan (kunhan ei ole oma piha).

... naureskelet, kun meinaat jäädä auton tai moottoripyörän alle. Meinasipa sattua hassu juttu!

...osaat hypätä kulkuvälineisiin (esim. bussiin) ja niistä pois vauhdissa. Osaat myös roikkua bussien ja junien ovensuussa putoamatta alas.

...ajat melkein ojaan, kun näet ulkomaalaisen. Ilmoitat muillekin, että katsokaa, ulkomaalainen! Jos ulkomaalainen sattuu kaiken lisäksi olemaan kovin vähissä vaatteissa, osoitat häntä sormella, että muut varmasti huomaavat hänet. Jos ulkomaalainen sanoo jotain, alat hihitellä.

...et omista ainuttakaan mustaa tai harmaata vaatetta. Kuka ihme haluaisi kietoutua värittömiin vaatteisiin?

...ongelmia ei ole sinusta olemassakaan; on vain järjestelykysymyksiä.

...tiedät, keitä ovat Bebo, PC ja KJo ja mitä he ovat viimeksi tehneet.

...sinulla on kännykkäsi soittoäänenä jokin Bollywood-renkutus.

...otat töihin mukaan lounaan ja lämmität se mikrossa. Ihmettelet, miksi ulkomaalaiset työkaverisi eivät halua syödä kanssasi samaan aikaan.

...osaat lukea valikoiden.

...käytät kookosöljyä moneen eri tarkoitukseen: hoitoaineena, kosteusvoiteena, silmänalusvoiteena, parranajon jälkeen...

...käytät talkkia, ja käytät sitäkin monessa paikassa: laitat sitä kenkiin, kainaloihin, vaatteisiin, kasvoille...

...käyt kirjakaupassa selailemassa kirjoja, mutta et koskaan osta mitään. Kuka oikeasti viitsii lukea; sehän on hirveän tylsää puuhaa!

...et ymmärrä sellaisia ihmisiä, jotka haluavat olla yksin. On varmasti ihan hirveää olla yksin! Hakeudut aina muiden ihmisten lähelle, vaikka muuallakin olisi tilaa.

...kuljetat tavaroita pääsi päällä.  

...et omista ulkolämpömittaria. Mitä ihmettä sillä tekee? Kaikkihan tietävät, että kesällä on kuuma, talvella on kylmä, ja sadekautena sataa.

...välttelet aurinkoa viimeiseen asti, koska et todellakaan halua hipiäsi tummuvan. Käytät myös ihoa vaalentavaa voidetta, koska liian vaalea ei voi koskaan olla. 

 ...et kiinnitä enää mitään huomiota liskoihin, joita kiipeilee rakennusten seinillä ja joita tulee joskus sisäänkin.

...osaat ravistella päätäsi intialaisittain. Kas näin:



  ...sinua ei yllätä enää mikään. Kaikki, mitä näet tai koet, tuntuu ihan tavalliselta elämältä.