Seikkailu-paita

Piti selata blogia vuoteen 2014 asti, että löytyi tämän paitakankaan ostohetki. Pehemiän Seikkailu-joustocollegea on se. Soiroja oli jäänyt kaappiin ja nyt tuli tarmo päästä niistä eroon. Tosi harvoin ompelen nykyään muuta kuin korjauksia. Hauskaa oli ideoida ja surruutella.

Kaavana käytin kivan mallista paitaa. Vähän lyhensin, vähän levensin. Hihaan piti tehdä sauma, koska kangas loppui. Ensin ajattelin, että tuli ihan tyhmä aikuisten lapsipaita, mutta onkin aika kiva, ehkä. Saa nähä.

Alpakka-Kyllikki

Veera Välimäen Raidat-kirjan malli Kyllikki. Koko 3, paitsi hihojen ympärys ja pyöriö koon 6 mukaan. Puikot kokoa 3 mm muualla, 2,5 joustimissa. Drops Alpaca-lankaa sen verran kuin sitä oli kaapissa, 420 grammaa.

Eka nappilista ikinä nurjalta

ja oikealta.

Pinkki PetiteKnitin Kumulus-neulepaita

Luonnonsävyt ovat ihania villana, mutta pirtsakat sopivat omiin väreihini paremmin. Drops Air pääsi kokeiluun PetiteKnitin Kumulus-ohjeen kera. On kyllä erinomaista lankaa: pehmeää, lämmintä, kevyttä mutta tukevaa sekä helppoa neuloa. Paksuus vaihtelee ihan vähän, jolloin pinnasta tulee kiinnostava muttei möykkyinen. Lankaa meni 325 grammaa, yksinkertaisena. 4,5 mm puikot, M-koko. Tuli tällä lörppänäkäsialalla ihanan väljä olematta yhtään iso. Malli on tosi kiva, just perushyvä ja ikuinen. Opin tekemään i-cordiakin ja tuli kivaa reunaa.

Vinoraitapaita

Marimekon pussilakanasta riittää, vaikka reunat jo rispaa. Suuri Käsityö 4/2020, lepakkohihainen pusero. Madalsin pääntietä edestä. Pidensin helmaa 5 cm, vähempikin olisi riittänyt. 

Oho. 

Osui.

Ja taas.

Caramel sweater, harmaata upottavaa lämpöä

Mmmmm kuinka lämmin ja kevyt tästä tulikaan. Kiva oli neuloa, yllättävän kiva oli purkaa, kiva on käyttää. Tein L-koon, koska mallitilkku näytti sellaista, mutta M olisi varmaan riittänyt. Onpahan kerrankin vaate, joka ei kinnaa keski-ikäisen keskikeholla. 

Tuplalanka:
- Drops Nord: alpakka, polyamidi, villa. Väri 05
- Novita Tuuli: mohair, viskoosi. Väri 408
- 450 grammaa, en tiedä montako kerää kutakin lankaa. Solmuja löytyi Nordille kaksi ja Tuulille kolme, mutta eihän se tee vielä kuin puolet tuosta määrästä. Koitin laskea alusta asti, mutta en viitsinyt.

Puikot: 4 mm

Ohje: Petite Knit, Caramel Sweater, Suuri Käsityö 1/2023

Lisää: https://www.petiteknit.com/en/products/caramel-sweater-5

Aika mukavasti antaa eloa tuo vaaleampi mohairlanka. Kysynpä vaan, että miksi lopetetaan harmaan värin valmistus ja jatketaan jonkun persikan tuotantoa? Mikä järki? 

Pelkäsin, että menee nenä tukkoon mohairin nöyhdästä, mutta ei mene. Ei kutita eikä ärsytä. Ihan muut asiat elämässä ärsyttää. 

Erheenkin tein. Shiiiiiiiit. Kavenna samalla kun neulot hihaa 30 cm. Ei ensin 30 cm ja sitten kavenna. Piti hakea jo tukea kokeneemmalta. Komensi kävelylle ja sitten työntämään suun täyteen suklaata ettei kiroilu kuulu. 

Purkautuikin ihan helposti, vaikka oli takkuinen mohair mukana. Karvakaveri tsemppasi. Ei haitannut yhtään neuloa kolme hihaa, kun oli niin mukavat langat ja malli. Kilkuti kilkuti vaan. 

Petrooli alpakkavillapaita

Hyytävän talven hytinään auttaa pehmeä, ohut ja lämmin alpakkavilla. Dropsin Flora-lankaa meni muutama hassu kerä, 281 grammaa jos tarkkoja ollaan. Väri 11, erä 209783, puikot 3 mm. Ohjeena käytin samaa Ullaneuleen mallia kuin jämälankamekossa monta vuotta sitten. Taisin tehdä M-kokoisen, mutta en ole ihan varma.  Miehustassa on n. 225 silmukkaa. Pääntie on aika laaja. Saatan laittaa kuminauhaa piiloon tukemaan, jos alkaa lörpöttää. Malli on edestä ja takaa samanlainen, mikä mahdollistaa paidan tasaisen kulumisen kun voi käyttää molemminpäin. Joustimet ja raidat ovat tunturineulosta. Hihansuissa kavensin reippahasti silmukoita. Hihojen pituutta on kerrankin tarpeeksi lämmittämään jäätäviä näppejä. 

Kylläpä tulikin kiva. Hyvä minä!

Vinoraitapaita

Kesällä tyttönen teki paidan itselleen. Laitan kaavan nimen tähän, kunhan muistan. Ottobre jotakin se oli. Näyttää kivalta päällä, vaikka kuvissa ei.

Punainen Nuppunen ja PaaPii

Tytön kanssa tehtiin PaaPiin naisten kaavakirjasta Halla-huppari. Kangas loppui ministi kesken, minkä vuoksi taskuun sukelsi perhosia. S-koko ilman hihakaitaleita on oikein hyvä 150 cm tyypille. Huppu on tosi hervoton, mutta tahmea kangas pitää sen taitettuna. Lurummasta kankaasta kannattaisi tehdä puolet pienempi huppu. 

Samasta trikoosta tein itselleni Nuppusen ykköskirjasta Peipposen, johon lisäsin yläosastaan suorat pitkät hihat. Koko 42 ja rennon väljä tuli. Nyt voidaan samistella.

Kuukkeli

Nuppusen Mekkoja ja unelmia -kirja on aika ihana. Otin sieltä monta kaavaa kirjastoreissun jäljiltä. Lapsen kanssa tein Kuukkelin. Vähän isonsin joka kohtaa, jotta 146/152-koko riittää pitkään. Helmasta jätettiin iso soiro pois, jottei mennyt mekoksi.

Eka vaate, joka tehtiin kaavoista asti yhdessä. Ei mennyt edes hermo pahasti, kummallakaan. 

Joka tyypin musta paita

Joka tyypin kaavakirja on kyllä hyvä. Sieltä nappasin vuosia sitten t-paidan kaavan (M) ja se on toiminut hyvin monen vaatteen pohjana. Nyt levensin vähän ja pidensin helmaa, edestä kaarevasti lyhyempi ja laajensin pääntietä sivuilta ja edestä. Trikoopala löytyi kaapista ja loppui kesken. Tein hihansuukaistaleet jostain tilkusta.

Mustimpaan aikaan mustan kuvaaminen on melko turhaa. Muistanpahan tekstistä itse myöhemmin, mitä muokkauksia tuli tehtyä. Tuli oikein hyvä peruspaita, ei makkarankuori.

Kotkan oma paita

Sain palan neulosta, josta riitti tähän ja vain tähän. Minkähän takia ne ei-ihan-lempikankaat on helpointa muuttaa vaatteeksi ja ne myös monesti päätyy päälle yhtenään? Liittynee siihen ajatukseen, että kaikkein parasta pitäisi säästellä. Höpö höpöä on se.

Joka tyypin kaavakirjasta naisen t-paita, M-koko, levennetty venepääntie. Roikkuu kyllä lähinnä kaljapullohartioiden eikä veneen näköisesti.

Railway Stripes taas

Luulin ompelevani kaverisynttärilahjoja, mutta kaikki häipyi oman tyypin kaappiin. Kiva kun kelpaa.

Taas on kaavana Railway Stripes, 140 cm, OB 6/2016. Tämä malli sopii joka kangassoiroon, joko hihoilla tai ilman ja lyhyempänä tai pidempänä..