Kylpytakki joustofroteesta

Yritäpä talvella pimeässä kuvata raikkaan hattaran väristä kangasta. Lohi, kelmeä iho, kasaripersikka, you name it. 

Joustofrotee Jyväskylän kangaskaupasta, kaava Ottobre 6/2011 Ju-do-ka-ko, 158 cm ilman saumanvaroja. Hiippahupun lisäsin jonkun perushupparin kaavalla. Niin ja etulärpäkkeet jätin pois ja korvasin neppareilla.

Tyttösen kesähaalari

Ikean ohut puuvilla muhi vuosia kaapissa, kunnes se valikoitui lapsosen ensimmäisen ison ompelutyön materiaaliksi. Ottobre Design 3/2020, Fishing women. 

Katsoin päältä, yritin olla puuttumatta. Ompelin hankalat kuminauhakohdat ja kainalot. Osasin lopettaa siihen.

Saa katsoa nurjallekin. Onpas siistiä jälkeä. 

Hyvä me!

Dinohousut

 Kuinkahan monet Saimi-housut (Ottobre Design 1/09) olen tehnyt? Taas yhdet.

Mekkotehtaan leggarit

Aiemminkin hehkutin Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin -kirjaa. Nyt piirreltiin sieltä leggarikaava ja tässä tulos. Jyväskylän Kangaskaupan eläintrikoo on kankaana. Aika söpöä.

Mekkotehtaan Huippu-takki

Sain kasan siniharmaata villaneulosta. Mukana oli myös hakasia. Nuukana ihmisenä yhdistin ne. Villaa jäi pari sentin soiroa eli hyvin riitti. Hihat piti leikata väärään suuntaan, jotta mahtui. Kaavana on Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin -kirjasta Huippu-takki, 158 cm. On sen verran ribbaavaa tuo kangas, että mahtuupa sitten M-kokoiselle naiselle. Olkoon lapsi ilman villatakkiaan, vaikka itse piirsi kaavat ja leikkasi kankaat. 

Etureunat saatiin hulpioista. Helman saumuroin ja käänsin. Hihansuut ja pääntien kanttasin hulpioreunasta leikatulla kaitaleella.

Aika kiva on tuo kirja muutenkin. Sieltä on otettu jo leggarin kaava ja rennon t-paidan meinasin myös piirrellä. Monia hyviä perusvaatteita löytyi yksistä kansista ja kokoskaala oli iso. 

Retrolakanoista vaatetta

Joku siinä vaan on, että kesä kun tulee niin kukkalakanat hyppäävät kangaskaapista lattialle. Monenmoista olen niistä tehnyt ja paljon tykännyt. Vanhaksi en myönnä tulleeni, mutta kukkakuosi näyttää nykyään aika kivalta.

Hippihame alkoi kiinnostaa. Hulmuhelma, soiroja miten sattuu. Ei ollut kaavaa. Alhaalta leveämpiä, ylhäältä kapeampia. Lopetetaan soirojen leikkaaminen, kun alkaa mahtua päälle muttei tipu. Vetskari, vinonauha, neppi. Monta kertaa ehtinyt jo päälle näillä helteillä.

Sitten tein kesäpöksyt vaikka pyjamaksi jos ei muuten tule pidettyä. Koko on jotain 146 cm paikkeilla, pidennetty shortsikaavasta.

Reilun kokoiset Saimit (140 cm, Ottobre Design 1/2009, herranen aika miten vanha vaikka vastahan se oli!), jotta mahtuu joustamattomanakin päälle. Näyttää hassun pitkältä, katsotaan millaiset on jalassa. 

Itselleni meinasin tehdä kesälökäcaprit. Kaavan tyyppisenä lökärihousukaava reiluilla saumanvaroilla. Eipä nekään riittänyt, kun ompelin sitten etukappaleista toisen lahkeen ja takakappaleista toisen. Ei näin. Leikkasin saumat irti ja totesin ahtaaksi jätskireisille. Pienensin vähän lisää ja tein tyttärelle uudet lempparit.

Aika paljon kivempaa tehdä tällaisia kesäkäsitöitä kuin esim. villamekkoa. Joskus on niinkin käynyt kesähelteillä. 

Tilkkupöksyt

Ihania kankaita, ihmeellisiä soiroja. Mitä niistä voisi keksiä?

Soirot saumurilla jonoon, lökärikaava päälle, kuminauhaa ylös ja alas. Lempipyjamahousut valmiina mukelolle siis. Itsellä ei olisi ihan niin söpöt.

Onpa ihanaa elää aikaa, jolloin on valoa. Tuolloin ei vielä ollut.

Kuukkeli

Nuppusen Mekkoja ja unelmia -kirja on aika ihana. Otin sieltä monta kaavaa kirjastoreissun jäljiltä. Lapsen kanssa tein Kuukkelin. Vähän isonsin joka kohtaa, jotta 146/152-koko riittää pitkään. Helmasta jätettiin iso soiro pois, jottei mennyt mekoksi.

Eka vaate, joka tehtiin kaavoista asti yhdessä. Ei mennyt edes hermo pahasti, kummallakaan. 

Nasun kylpytakki

Kylpytakki joustofroteesta. Kaava Ottobre Design, numero xx/xx (lisään joskus). Koko 158 cm. Jätin etulirpakkeet tekemättä ja laitoin nepit. Hirveän leveä malli, mutta tosi mieleinen saajalle.

Taskussa salamatkustajalle tilaa.

Pipperskaakkupuku

Sain palasen ihanaa Paratiisin puutarha -joustofroteeta ja lapseni toivoi siitä yöpukua. Saamansa pitää. Kaavana on sama Suuri Käsityön (4/2013, 140 cm) jumpsuit kuin aiemminkin. Selkään olisi voinut laittaa lisää tilaa ja jättää lahkeet lyhemmiksi, mutta ihan hyvä on näinkin. Lyhyet hihat näyttää minusta vähän hassulta, mutta rakas asiakas on aina oikeassa.

Mysteerihame ja -tilkkutakki

Ikuisuusprojektit siirtyivät ystävän kaapista omaani. Valmiiksi leikattuja paloja surruuttelin yhteen ja kivat tuli. Hame on just sopiva ja takillekin löytyy varmasti joku iloinen käyttäjä. Kiitos leikkaajalle ja kaavan piirtäjälle! Takin vuori on ihanan värikäs, mutta siitä ei nyt kuvaa saatu, koska näppi jäätyi pakkasessa miltei irti.

Tuhti Riine-mekko

Mekkotehtaan mallit loppuvat 128 senttiin, mutta leveyttä riittää rippikouluikään asti. Tämän unohdin autuaasti, kun levensin sentin-pari yläosaa Riine-mekkoon. Kursin napilla kasaan takaa, mutta edelleen kolttu miltei tipahtaa harteilta. Kunhan laiskuus joskus hellittää, saatan jopa purkaa ja kaventaa kaarrokkeet sopiviksi.

Hihoja pienensin surutta, mutta edelleen ne ovat kovin töröttävät.

Joskus menee nappiin. Joskus ei.

Kankaat ovat anoppilan hurmaavia kätköjä, joten hintaa tuli nolla euroa.

Railway Stripes taas

Luulin ompelevani kaverisynttärilahjoja, mutta kaikki häipyi oman tyypin kaappiin. Kiva kun kelpaa.

Taas on kaavana Railway Stripes, 140 cm, OB 6/2016. Tämä malli sopii joka kangassoiroon, joko hihoilla tai ilman ja lyhyempänä tai pidempänä..

Ompelen, olen olemassa.

Pienelle ihmiselle on kivaa ommella. Vähäinenkin kankaanpala riittää ja vastaanotto on innokas ja lämmin. Nautin niin kauan kuin tätä kestää.

Railway Stripes (OB 6/2016), 140 cm

Sama homma, ilman hihoja.

Hyvä leggarikaava 134 cm, taas OB joku numero ja vuosi :D Päivitän joskus kun jaksan. 

Aurinkoiselle tytölle sopiva pipo. Kaava omasta päästä, mutta puristavana.

Tuubihuivin ompelu pelastaa arki-illan. Aikaa kuluu muutama minuutti ja valmista syntyy iso kasa.

Jottei perä palelisi. Jotta olisi taas yksi tekosyy vähemmän olla juoksematta pakkasilla. Juoksuhame kuulostaa hassulta, mutta on ihan paras juoksutrikoiden päällä.

Lisää peräpään lämmikettä, tällä kertaa nuotioreissuille.

Ks. yllä ajatus tuubihuivin ompelusta. Pätee myös pantoihin.

Aika ihana villatakki

Mistä sanonnat saavat alkunsa? "Aika kiva, vaikka itse sanonkin." Miksen sanoisi? Miksi ylipäätään tekisin jotain mielestäni tosi rumaa? Kieltämättä joskus niinkin käy, mutta enimmäkseen tykkään tekosistani. Hyvä minä, hyvin mä vedän!

Jämälankoja. Liian suloisia värejä omaan makuun. Isoäidinneliöt on aina kivoja. Nalle-lanka, kolmosen koukku. Karvanopat omaan autoon? Liian isot, ei näe ikkunasta ulos. Pitää hankkia isompi auto tai keksiä neliöille muuta käyttöä. Virkkasin pari neliötä lisää. Muutaman vielä. Mallailin 140 cm peruspaitaan. Tasan menee, hyvä hyvä. Pari isompaa neliötä vielä. Pylväitä isojen reunaan. Ommellen yhteen. Pylväillä ympäri ympäri.

Nepit eteen.

Tueksi kanttinauhaa.

Takana alhaalla neljä rinnan, ylhäällä kolme.

Kainalossa pieni lisäkolmio kahta puolen. Muut muokkaukset hoitui venyttämällä kosteana mittoihin ja muotoihin. Kaikki palat ovat neliöitä, mutta olalla tein lisäpylväät.

Aamulla sain halauksen, kiitoksen ja onnellisen hymyn. Kiitos niistä <3