Toinen Lempivaatteita-tunika ja -pöksyt

Lempivaatteita-kirjan valkoinen kaavatestimekko oli kesän mittaan monessa käytössä. Vanhasta Anttila-puuvillasta tein toisen, ilman etuhalkiota. Taisin leikata vain puolen sentin saumanvaroilla ja siinä meni vähän pieleen. Joustamaton kangas ei jousta, ylläri. 

Taskukaveri.

Muistutus itselle: laita aina tukikangasta muotokaitaleisiin. Aina. Aina!

Ja tässä pöksyt. Levensin polven kohdalta kaavaa ja tuli aika kivat. Näyttävät kuulemma pyjamalta, mutta olen käyttänyt sujuvasti unien lisäksi mökillä, pihatöissä, työtöissä ja ties missä. Kangas on ikivanhaa lakanaa. 

Nuppusen Kuovi-housut

Kaapista löytyi pätkä räväkkää pinkkiä joustocollegea, jolla oli hyvä testata Nuppusen kolmoskirjan Kuovi-housujen kaavaa (koko 42, olisi mennyt yhtä pienempi). Kavensin vyötärökaitaletta jonkun verran ja lahkeensuita vähän enemmän. Silti jäi ihan törkeän paljon tavaraa lahkeisiin. Ovat tosi pitkät eli menevät paaaaljon pussille nyt kun laitoin kaitaleet. Saatan tuunata metrin verran kapeammaksi, jos alkaa häiritä käytössä. Muuten oikein mainio kaava. Istuu lanteilta, levenee kohtuusuopeasti reidestä. Vyötäröltä nousee aika ylös, mutta kaitaleen voi toki taittaa alas. Ei huono.

 

Paratiisin puutarha -lökärit

Paratiisin puutarha on superihana kuosi ja harmaakin on nykyään ihan hyvä väri. Ystävän vanha joustocollegemekko riitti just tämän kokoisiin housuihin. 

Kaavana käytin summamutikkaa. Tuli näemmä sopivat paitsi itselle myös koiralle.

Dinohousut

 Kuinkahan monet Saimi-housut (Ottobre Design 1/09) olen tehnyt? Taas yhdet.

Mekkotehtaan leggarit

Aiemminkin hehkutin Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin -kirjaa. Nyt piirreltiin sieltä leggarikaava ja tässä tulos. Jyväskylän Kangaskaupan eläintrikoo on kankaana. Aika söpöä.

Retrolakanoista vaatetta

Joku siinä vaan on, että kesä kun tulee niin kukkalakanat hyppäävät kangaskaapista lattialle. Monenmoista olen niistä tehnyt ja paljon tykännyt. Vanhaksi en myönnä tulleeni, mutta kukkakuosi näyttää nykyään aika kivalta.

Hippihame alkoi kiinnostaa. Hulmuhelma, soiroja miten sattuu. Ei ollut kaavaa. Alhaalta leveämpiä, ylhäältä kapeampia. Lopetetaan soirojen leikkaaminen, kun alkaa mahtua päälle muttei tipu. Vetskari, vinonauha, neppi. Monta kertaa ehtinyt jo päälle näillä helteillä.

Sitten tein kesäpöksyt vaikka pyjamaksi jos ei muuten tule pidettyä. Koko on jotain 146 cm paikkeilla, pidennetty shortsikaavasta.

Reilun kokoiset Saimit (140 cm, Ottobre Design 1/2009, herranen aika miten vanha vaikka vastahan se oli!), jotta mahtuu joustamattomanakin päälle. Näyttää hassun pitkältä, katsotaan millaiset on jalassa. 

Itselleni meinasin tehdä kesälökäcaprit. Kaavan tyyppisenä lökärihousukaava reiluilla saumanvaroilla. Eipä nekään riittänyt, kun ompelin sitten etukappaleista toisen lahkeen ja takakappaleista toisen. Ei näin. Leikkasin saumat irti ja totesin ahtaaksi jätskireisille. Pienensin vähän lisää ja tein tyttärelle uudet lempparit.

Aika paljon kivempaa tehdä tällaisia kesäkäsitöitä kuin esim. villamekkoa. Joskus on niinkin käynyt kesähelteillä. 

Tilkkupöksyt

Ihania kankaita, ihmeellisiä soiroja. Mitä niistä voisi keksiä?

Soirot saumurilla jonoon, lökärikaava päälle, kuminauhaa ylös ja alas. Lempipyjamahousut valmiina mukelolle siis. Itsellä ei olisi ihan niin söpöt.

Onpa ihanaa elää aikaa, jolloin on valoa. Tuolloin ei vielä ollut.

Ommeltuja

Itseni tuntien nämä housut ovat Saimi-kaavalla tehtyjä. Koko jotain taaperon ja koululaisen välillä.

Ikean värityskirjakangasta oli jäänyt pyörimään sen verran, että siitä riitti essuun. Otin mallia ostoversiosta.

Pieni helmien kaivelu tuotti kaulakorun.

Tossut vanhalla hyvällä kaavalla. 

Ompelen, olen olemassa.

Pienelle ihmiselle on kivaa ommella. Vähäinenkin kankaanpala riittää ja vastaanotto on innokas ja lämmin. Nautin niin kauan kuin tätä kestää.

Railway Stripes (OB 6/2016), 140 cm

Sama homma, ilman hihoja.

Hyvä leggarikaava 134 cm, taas OB joku numero ja vuosi :D Päivitän joskus kun jaksan. 

Aurinkoiselle tytölle sopiva pipo. Kaava omasta päästä, mutta puristavana.

Tuubihuivin ompelu pelastaa arki-illan. Aikaa kuluu muutama minuutti ja valmista syntyy iso kasa.

Jottei perä palelisi. Jotta olisi taas yksi tekosyy vähemmän olla juoksematta pakkasilla. Juoksuhame kuulostaa hassulta, mutta on ihan paras juoksutrikoiden päällä.

Lisää peräpään lämmikettä, tällä kertaa nuotioreissuille.

Ks. yllä ajatus tuubihuivin ompelusta. Pätee myös pantoihin.

Saumurin laulu

Tätä toivottiin pitkään. Ompelua seurasi ruskea silmäpari tiukasti vierestä. Langat jäi päättelemättä, kun jumpsuit oli jo päällä. Kuvankin ehdin ottaa monen pesun, vielä useamman pidon ja vesiväritahrojen jälkeen. (Suuri Käsityö, 4/2013, 140 cm) 

Ropina-leggarit (OB 6/2012), 110 cm pidennetyillä lahkeilla.

Tyttären pukineita

Vaatteitahan nuo. 134-140 cm. Kaavojakin on käytetty ja jostain lehdestä otettu. Lisään tiedot, kunhan viitsin. 

Mentaaliapua

Sur. Päänsisäinen pakko ommella välillä, vaikka pitäisi tehdä muuta.

Toive lastenhuoneesta. Kaavapohjana 128-senttiseksi kasvatettu Me&I-tunika. Pitänee joskus piirtää sopivia kaavojakin, mutta nyt mennään näppituntumalla.

Lahjakassi. Pilkut on vaan niin ihania.

Lahjapöksyt. Joka suuntaan kasvatetut Ropinat (OB 6/2012), alkujaan 128 cm.

Lahjahame. Kellottava soiro trikoota, pätkä resoria.

Trikootyyny tytölle ja virkattu takki nallelle.

Pipohan tuo.

Ja toinen. 

Kolmas. Eiku se onkin tuubi.

Havaittavissa ideointiajan ja unen puutetta. Tarve on silti saada jotain valmiiksi. Näillä mennään.

Viisivuotias haikaili leluosastolla ompelukoneiden perään. En ostanut. Kaasupoljin kuuluu vielä minulle, mutta muun saa hoitaa itse.