Terassityömaa

Terkut työmaalta! Täällä terassihomma notkahtelee eteenpäin joka päivä (kuva on eilisillalta kun lopeteltiin duunia!). Olemme tehneet tuollaisen kivetyksen kiertämään talon sivuja ja takaosaa. Kivet ovat olleet tontillamme jo pari vuotta, niitä ostettiin aikoinaan kärryllinen erinäisiä projekteja varten. Kovin on eri kokoista, mutta se ei meitä haittaa - on kivan eläväisen näköinen! Nurtsi loppui ennen tuohon, mihin asti se nytkin kasvaa ja olemme "jatkaneet" sitä tuohon kivetykseen asti. Kun nyt lähtis, jotenkin hirveän nihkeää kasvua!

 

Mutta itse terasssiin, sehän meillä on (lattia) ollut valmiina jo kolme vuotta (muutosta lähtien). Viime kesänä teimme terassin katon, nuo pylväät sekä  tuon laajennusosan (n. 35 m2) tuonne talon toiselle sivulle. Sitten loppuikin aika (yllättävän suuritöistä hommaa, vaikkei siltä näytä tuossa!) ja tietysti rahat (jumankekka puu ja lauta MAKSAA!).

 

No nyt sitten olemme aloittaneet tuota aidoitusta, vitsit ollaan ihan tulessa molemmat, koska siitä tulee niin kaunis! Koko terassin olemus muuttuu (jotenkin isonee ?!) aidan myötä. Mies tekee aitaa ja minä tulen maalisudin kanssa perässä. Tuo on pohjamaalattua, mutta täytyy tietysti maalata vielä päälle. Samaan syssyyn pitää nyt tehdä nuo ikkunanpuitteet terassin ikkunoihin ja kulmalaudat kulmiin :) Ihme kun tälläisetkin jää tekemättä ja se ei edes liioin tälläistä järjestysintoilijaa haittaa ?!? Kaiken kukkuraksi tämä talo pitäisi nyt kesällä maalata kokonaan uudelleen, HUH!

 

Anyway, olen niin happy kun tää edistyy! Oikeissa töissä tosin menee päivät, mutta onneksi on niin valoisaa, että yhdeksään asti voi duunailla ihan kevyesti.

Amun sekalaista

*this is where I blog*

Kotini "pakollinen rumilus" osiossa esitellään nyt tämä ihana rautapalkki, joka oikeastaan kannattelee tuota yläkertaa (tärkeä palkki siis). Se on ollut tuossa tilassa nyt 2,5 vuotta ja siihen on vähän niinku tottunut. Ei pistä silmään enää. Siksi oudolta tuntuikin, että mies kahdeksan jälkeen aamulla puki raxavaatteet päällensä ja sanoi, että "nyt pistetään palkki piiloon". ALL RIGHT! 

Lopputuloksen esittelen mielelläni teillekin, sitten kun se on saavuttanut lakipisteensä. 

Kaikenlaista muutakin tallentui kameraan aamulla. Dortmund ottaa rennosti, pianon päältä siirtyi bambiperhe evakkoon pöydälle yllätyksellisen palkkioperaation vuoksi. Lapsi on innostunut hyppynaruilusta, niinpä joudun tuota pyörittämään tämän tämä. Olemme paljon kotsassa kaksistaan, tämän vuoksi tälläinen patentti. Kaksi viikkoa takaperin leikin kukkakauppaa ja siitä on vielä jäjellä harsokukka ja yksi ruusu.

 Tunnistan ongelman ja myönnän syyllisyyteni (laatikot kodarissa).

Oikein rauhaisaa pyhäinpäivää kaikille!

Sisältä ja ulkoa, uusia juttuja!

Helteiset terkut!

Ollaan painettu terassihommia niska limassa - tai mies on painanut, minä olen ollut hanslankarina, muonittajana, juoman tarjoilijana. Välillä on käyty uimassa (ja uittamassa koiraa!) ja välillä on laitettu pöytää koreaksi vieraita varten. Oikein kesälomatouhuja siis!

Viikko sitten hain vihdoin 6 (vale)laskosverhoa ompelijalta ja tuli kyllä olkkariin ihan uutta ilmettä. Pellavaiset ja niin kauniit!

Jostain syystä kamera on nyt jäänyt taka-alalle ja nämä instagram kuvat valloittavat blogin...

Terassi on toden totta kokenut uudistumista. Tässä pieni teaser parin päivän takaa. Mies teki upean valolistan tuonne katonrajaan. Se tuikkii hämärissä kuin tähtitaivas! Tämän jälkeen on tapahtunut vielä vaikka mitä ja terdestä tulee todella kiva. Valoisa ja kaunis, suoraan kun tanskalaisesta merenrantatalosta.  

 Koiruudella on ollut tukalaa, kun missään ei oikein ole hyvä. Eteisen laatalla nukkuu usein ja sitten taas mennään uimaan... Se on pikkuiselle pallerolle parasta!

 Tänään kävi hyvä ystäväni, joka juhlisti synttäreitään taannoin. Ja mitä muuta minä lahjaksi antaisin kun kauniit villasukat kesäkuumalla (lankana Dropsin Fabel Print). Kävin muuten lankavarastoni läpi ja ihan suomeksi sanottuna, voi perkele. Niitä on PALJON. Kaksi isoa ja pitkälle edennyttä mummonneliöpeittoprojektiakin siellä odottelee aikaa parempaa.... Eihän sitä nyt erkkikään näillä helteillä kudo / virkkaa?!

Kotijuttuja...

Meillä on ollut olkkarissa valkoinen nojatuoli ja siihen ostettu Ektorp rahi. Pitkään sinniteltiin sillä, mutta kyllä se vaan niin on, ettei tuon koiruuden kanssa pysty valkoista tuolia pitämään. Ostin aikoinaan nettikirpulta myös Jennylund nojatuolin, joka oli pinkissä verhoilussaan tähän asti lapsen huoneessa. Nyt möin nuo molemmat aiemmat Jennylund päälliset ja hankin Iksusta svandby harmaan päällisen rahiin ja tuoliin. "Valkoisen" tuolin vein lapsen huoneeseen. Meillä on se uus kirppikseltä hankittu Ektorp sohva tuossa tilassa myös, johon ostin saman värisen päällisen. Kauhea Ektorppiähky (minä kun en ikinä kuvitellut sellaisia hankkivani!), mutta no can do (ja kun kirpulta ostettu hieman edukkaammin...). Ja sitä paitsi, näillä Ikean tuotteilla on todella hyvä hinta-laatusuhde ja kova plussa on vaihdettavat päälliset. Meillä on kirjastossa Askosta ostettu vuodesoffa (2 vuotta sitten) ja se kangas on mennyt aivan hirveäksi!

Eteisen maton virkaa on toimittanut sellainen sisal -matto (josta kyllä pidän hirveästi), mutta se on ollut meidän kaikissa kodeissa eteisessä ja siinä oli jo läikkiä, jotka ei lähtenyt pois (parit koiran oksut + muut  hommelit). Kodin Ykkösessä oli matot -30% ja ostin tuohon tuollaisen tähtijutskan. 

Taannoin esittelin myös erittäin edukkaat kappaverhot ja viime viikolla löysin samat verhot Cittarin alelaarissa eri väreissä (maksoi lopulta 4,70 kpl). Ostin niitä neljä ja kaksi meni keittiön ikkunaan. Talvella voin vaihtaa sen setin kuistille. Noilla hinnoilla ei juurikaan tarvi lähteä kangaskaupoille ja ompelemaan...

Aatetta yläkerran aulassa

Tässä on meitsin yläkerran aula.

Läheskään aina se ei ole tämän näköinen vaan yleensä pöydällä on kaikenlaista evästä, värikynät, pari värityskirjaa, kutimet, langanpätkiä ja muuta tosi tärkeää.

Ovesta pääsee terassille, jota ei vielä ole. 

Mutta kun se on paikallaan, pidetään tuparit!

Kaiteen päälle laitetaan jotain, mutta kun ei olla päästy vielä yhteisymmärrykseen siitä, että mitä se on, niin se on nyt tuollainen raakaversio.

Tämä tila hyvin samasta kohdasta kuvattuna 7.1 2012.

Taas mietin tätä kuvaa katseltuna, että miten ihmeessä me tehtiin tää kaikki?

Loppukevennyksenä vielä Lenin -pinssi. 

Älkää edes kysykö...

Tää oli joku "hauska" vitsi joskus miljoona vuotta sitten, minkä oma äitini (!) löi mulle vappuna rintaan. Ja siis siitä on vuosia aikaa... 

Miten ihmeessä tälläinen voi säilyä muutosta toiseen, aina putkahtaa jostain?

En edes tiedä, mistä se on löytänyt tiensä meidän uuteen yläkertaan. 

Keittiö

"Kun henki on vahva / niin vähäkin työ / riittää maailman luomiseen"

Juuri kun aloin kirjoittamaan tätä postausta, niin ratsasta soi Juicen biisi "Musta aurinko nousee".

Ja toi fraasi sopii tähän kyllä fantastisesti.

Tämä Nipsun oma pieni keittiömaailma tuloo tässä!

(Keittiön piirrustukset on esitelty täällä)

Keittiön on suunnitellut Jukka Kulmala Kauhajoelta.

Keittiö jatkuu suoraan olkkariiin ja ruokailutilaan. Halusimme, että tila jää avoimeksi, mutta kuitenkin niin, ettei koko keittiö avaudu isosta ruokapöydästä, joten tuossa saarekkeessa on tuollainen korkeampi tausta. Minä ehdotin Rakentajalle tuollaista panelointia ja hän sen siihen sitten kiltisti nakutti. Olimme tilanneet tuollaisen leveämmän tason paneloinnin päälle, se on samaa kuin tuo keittiön puutaso (koivua).

Rakennusajan suurin kriisi meinas tulla keittiötä suunnitellessa kun pidin tiukasti kiinni siitä, että tahdon arkiruokapöydän. Kuten kuvasta näkyy, sellainen on. Mutta toki myönnän nyt, että se söi laskutasotilaa (niinkun Rakentaja naama punaisena mulle huusi silloin..). Mutta you can´t have it all ja mä halusin arkiruokapöydän. Piste.

Arkiruokapöytänä meillä on Artekin klassikkoryhmä, joka on huudettu huutonetistä ja entisöinnistä olen kertonut täällä.

Uunin yläpuolella on kolo, jossa oli kuukauden verran mikro. Mutta kun me ei sitä kertaakaan olla käytetty, niin roudattiin se varastoon. Induktioliedellä kun lämpimää kaikki salamannopeasti, niin mikrolle ei kertakaikkiaan ollut tarvetta. Itse asuin aikoinaan 4 vuotta helposti ilman mikroa enkä sitä kaipaa kyllä yhtään. Mikron paikalle on luonnollisesti ladattu kaikkea mahdollista sinne kuulumatonta, mutta älkää antako sen häiritä :)

Arkiruokapöytä  yllä

Pyhäruokapöytä yllä

*****

Ja tässä alla vielä kuva, joka on otettu 23.7 2011...

Vasemmanpuoleinen ikkuna on keittiössä (arkiruokapöydän takana) ja oikanpuoleinen ikkuna on tuon pyhäpöydän takana, jos auttaa hahmoittamaan paremmin. Muurin edessä on nyt takka.

Heh, heh. Helppo naureskella tässä vaiheessa... Tuntuu kuin tuosta olisi valovuosi aikaa!

EDIT. Kun lopetin postauksen, radiosta tuli Whitney Houstonin suloäänellä lurautettu "The greatest love of all". Sopii taas hienosti, koska rakkautta tälläisessä projektissa kyllä kyseenalaistetaan. Mutta meillä on ainakin so far loppu hyvin kaikki hyvin... On tässä kyllä kaikkee vielä edessä talon kanssa, ettei kannata nuolaista ennen kun tipahtaa :)

ps. Niin joo, kyllähän mulle kaikenlaista verhohässäkkää tuonne on tulossa, mutta saas nähdä koska....

Kestä keskeneräisyyttä !

Ensinnäkin, kiva kun olette jaksaneet käydä täällä kurkkimassa, vaikka yhtään en ole ehtinyt päivittelemään kuulumisia! 

Vaikka saatiin muutettua tavarat yhteen paikkaa ja talo "valmiiksi", sitä "pientä" tehtävää ja viimeistelyä on ihan kamalan paljon! Esim. eilen saatiin viimeinen lista nakutettua paikoilleen. 

Ja koska kaikki on vielä jotenkin niin kesken ja tavaratkin hakee paikkaansa (puhumattakaan parista huoneesta, jossa ei ole mööpelin mööpeliä!), en ole viitsinyt tänne mitään pistääkään. Enkä ole edes kuvannut... Kun jotenkin sieppaa tämä ikuinen keskeneräisyys. 

Isoimmat hommat, jotka on vielä tekemättä on sauna ja "kirjastohuoneen" ( = huone, joka jatkuu olohuoneesta) kirjahylly. Ts. yksi seinä siitä huoneesta tulee lattiasta kattoon kirjahyllyä, jossa on paikka telkkarille. Muuten hyllyn täyttää kirjat ja valokuva-albumit, joita meillä on paljon ja jotka ovat olleet pimennossa viimeiset pari vuotta. 

Sori näitä alla olevia kuvia, on otettu ihan hetken huumassa kännykällä, ei oo kamalsti sommiteltu...

Tässä eilen iltasella otettu pikku räpsy keittiöstä (siitä uupuu kyllä vielä muuten peitelista, mutta sitä ei lasketa...). Voin pistää lähiaikoina keittiöstä ihan oman postauksen, koska se on kutakuinkin valmis ja siitä tuli aikas kivakin!  Laskutilaa ei ole ihan mahdottomasti, mutta muuten on osoittautunut olevan varsin käytännöllinen ja kätkee sisäänsä uskomattoman määrän kippoja ja kuppeja (ja peltipurkkeja!).

Pentikin alennusmyynnistä jo vuosi sitten ostin tämän vitriinin ja se on ollut säilössä sukulaisilla. Se(kään!) ei tuntunut oikein löytävän oikeaa paikkaansa, mutta ehkä se jää tuohon. Jotenkin se on väärän kokoinen mööpeli tuohon tilaan (liian matala tai jotain...) Puoletkaan mun aarteista ei tuohon mahtunut, joten mietinnässä on nyt, pistänkö sinne jotain ihan muuta. Ja tuonne päälle pitäisi keksiä jotain..(mutta mitä??)

Vieressä nököttää täällä esitellyt vanhat tuolit, jotka on nyt entisöity tosi kivasti ja ne on sijoitettu olkkariin, takan eteen (täytyy nääkin kyllä esitellä tarkemmin, koska enstisöinti oli onnistunut!)

(Älkää kiinnittäkö huomiota vitriinin päällä olevaan rapukekkerihattuun, ties mistä lapsi niitä löysi ja nyt niitä seikkailee siellä täällä...)

*****

Ja koska me ollaan eletty kuin ellun kanat viimeiset pari kuukautta (ts. syöty ja juotu mitä eteen sattuu tulemaan, lenkkeilty *ei ollenkaan* ja sorruttu pikaruokiin) alkaa housut kiristämään ja olo on kohtalaisen raskas, niin on ollut pakko alkaa lenkkeilemään. Lenkkeilymaisemat on aivan mielettömät täällä maaseudulla, kuvittelen olevani Toscanassa. 

CIAO!

Pyhimmistä pyhin

This is where magic happens.

Tai sitten ei, väsyttää niin paljon koko ajan (pääkin on ollut kipeä).

Meidän makuuhuoneesta tuli aika kiva ja valoisa. Ja iso!

Liukuovikaapiston takana vaatesäilytys ja pienenpieni walk-in. Siis tosi pieni. Se on oikeesti vaan vaatekoppero.

Edestä puuttuu vaalea iso matto, jota en ole uskaltanut vielä pistää kun paljain varpain kuljetaan pihalla ja rakennuspölyssä sisällä. Koirankarvoista (ja likaisita tassuista) en enää tuskaile, koska koira ei saa tulla yläkertaan. Oppii se vanhakin koira näköjään tapoja. Ennenhän se nukku meidän kans samassa petissä. Tässä huushollissa on uudet säännöt!

Kaikki on vanhoja mööpeleitä paitsi yölamput (okei, Ikeasta, sorruin vaikka se sotiikin mun nykyisiä periaatteita vastaan...) ja kattokruunu on Kodin ykkösen alennuksen alesta joskus ostettu, esitelty muuten täällä . Ja tuo härpäke, joka tuossa roikkuu on lämpömittari (ei ole lopullinen sijoituspaikka sille...).

Ja ihan vain vertailun vuoksi pistetään kuva kyseisestä rakkauden pesästä noin vuoden takaa (hieman eri kuvakulma, tosin), otettu 20.8 2011

Tom

Ihan ensinnäkin alkuunsa kiitos edellisen postaukseen vastanneille! Otte mahtavia tsemppareita <3

Angsti on hiljalleen selättymässä, kivasti olen tänään saanut aikaankin. 

Mutta pari päivää siinä meni, ihan haahuillessa... Käytiin Särkänniemessä (eilen) tuskaisen kuumana päivänä ja vedin pahasti herneet nenään (sielläkin).

Siinä, missä viime kesänä neiti näpsä meni laitteesta toiseen, nyt oli "tarkennettu turvallisuusmääräyksiä" ja alle satasenttinen ei päässyt juuri mihinkään. Toinen kun on about 95 cm ja viime kesänä meni ihan samoihin aparaatteihin pikkuisen vielä lyhkäisempänä (eikä ollut missään vaarassa). Kyllä mä taas niin mieleni pahoitin. 

*****

No, asiaan asiaan.

Me kaikki 80- ja 90-luvuilla nuoruutemme viettäneet muistamme nämä posterikirjat, joissa oli julisteita ja toisella puolella (englanniksi) aina joku selitys ko. artistista / näyttelijästä. No, Tomhan on näinä päivinä ajankohtainen jätkä ja löysin (uskomatonta, miten tälläinen säilyy vuosikymmenestä toiseen!!) tän huipun posterikollaasin. 

Mun ekassa omistusasunnossa (ja samalla ekassa sinkkukämpässä) mun vaatehuoneen ovessa oli tästä kollaasista leikattu ja kehystetty Tom, joka Top Gunissa istuu hävittäjässä ja näyttää peukkua. 

Ai että!

Tom ei silti pääse mun Man of The Week osioon, koska ei ole niin ihana. 

Samalla pikku yksityiskohta meidän yläkerrasta. Rappuaukon (joka on siis paneloitu) ympärillä ja seinissä kiertää tuollaiset ledilamput, jotka syttyy palamaan kun niiden ohi liikkuu ja on tarpeeksi pimeä (pystyy säätämään). Eli siis kun yön hämyssä menee pissille, ei tarvitse kompuroida ja törmäillä, perille kun löytää kuin lentokoneessa konsanaan. Pidin tota ihan poikien (rakentaja + sähkäri) humpuukina, mutta se on oikeestaan tosi jees!

Tunnelmia tänään

Sateinen päivä. 

Näkymä. Nyt

Mies kuorii perunoita ja lapsi nukkuu päiväunia (?!). Kyllä puol seiska illalla. Meidän elämänrytmi on tän kaiken keskellä heittänyt totaalisesti häränpyllyä ja hyvä kun nukkuu, väsynyt on sekin reppana tän kaiken keskellä. 

Sitäpaitsi huomenna on suuri päivä (enon = mun veljen rippijuhlat, niitä on odotettu ja pienen juhlamekko valkattu ja kengät kiillotettu).

Itse tiristin juhannustonkasta viimeiset tipat ja istun hetkeksi. En tiedä, mistä jatkaa seuraavaksi, taidan syödä.

Missähän mun korkkarit muuten on?

Takkaa me ollaan viime syksystä asti poltettu TOSI paljon. Lähinnä lämmön tuojana raakileiseen rakennukseen ja siinä samalla on aina lämminnyt jokin eväs tuolla uuniluukussa. Kätevä, etten sanois. Nyt kun on niin koleaa, niin pistettiin pökköä pesään. Kiva se on näin "oikeestikin".

Oon muuten kiillottanu pianon, ellette huomaa.

Muuten on vähän vielä hommaa.

Ps. Tervetuloa Mirva!

Rappuset

Valkoiset rappuset ovat -aah niin kauniit! 

Ja ilmeisesti helvetin kovatöiset.

Eilen otettiin raxa-aikaiset pahvit ja teippaukset pois ja tänään oli vuorossa tuhojen tarkistus ja jynssäys. 

Tulevaisuus näyttää, miten nämä likaantuu, mutta nyt ainakin oli kova homma saada ne puhtaiksi. Tosin näissä on pari viikkoa kulkenut jos jonkinmoinen raxakoura ja työjuhta, joten eihän se tälläisellä normaalilla (lue sukkasilleen ja sipsuttaen nätisti) käytöllä niin likaannu... eihän?

(Näen jo mielessäni sen koirankarvameren, joka noihin kulmiin jysähtää heti kun arvon Boris suvaitsee saapua kotiinsa.)

Ps. Tervetuloa Heidi!

Tapetteja

Ciao blogiystäväin!

Täällä on menty pari viikkoa kuin herhiläiset pitkin Pirkanmaata, vieden sitä tätä ja tota ja hakien sitä sun tätä. Siivottu on siellä ja täällä ja tuskailtu enemmän kuin koko elämän aikana yhteensä! 

Mutta! Täällä ollaan ja asutaan, tavaratkin melkein jo täällä.

En jaksa nyt mitään kovin syventävää postausta raxan tuloksesta, mutta niitä tulossa pikku hiljaa ja pätkien. Mulla on ainakin blogimatskua piiiitkäksi aikaa :) 

Aloitetaan tapeteista, joista on ollutkin monta kertaa puhetta. Mutta nyt ne on kaikki seinässä ja näyttää mahtavalta. Paljon jäi pätkäpaloja, joten askartelumatskua on metreittäin! Jei!

Kun laitan kuvia asunnosta, huomaatte varmasti, mitä on missäkin, mutta pistän nyt vaan nää riviin.

(vasemmalta oikealle)

1. Pihlgren&Ritolan Lukko on ylälerran aulassa.

2. K-Raudan omaa tuontia (?), ykäkerran veski

3. Saman kaupan alelaarista "kympin rulla" -alakerran veski

4. Pihlgren & Ritolan "Kirsikkapuu", alakerrassa parilla seinällä

5. Laura Ashleyn pilkkutapetti murusen huoneessa

******

Sori, kaikki kuvat hieman eriparia :) Otettu hetkessä, silloin tällöin. Eikä vessoja ole ehtinyt edes kuvailemaan! 

*****

Kirsikkana kakussa pätkä tapettia, joka tuli Pihlgren & Ritolan tapettitehtaalta. Nimittäin pakkauspaperina tapettirullia suojaamassa. Tuhannen rypyssä. Jotain jämäpalaa.

Jollekin tämä voisi olla aarre :)

Ihan kohta...

Viimein sitä valmista pintaa, paljon ja joka puolella. Se valmistuu sittenkin!

Kalut

Rekallinen kalusteita saapui tänään. Köökki, khh, 2 x WC, 6 x liukuovikaapistoa odottaa asentajaansa. Mahtavaa!
Kuvassa keittiön kaapistoa ja mun uudet työhanskat (rakentajan ylläri mulle, oli ostanu pinkit!) <3

Nuppi

Löysin vihdoin meille nupit ylä- ja alakerran veskiin. 

Olin hieman ajatellut sellaisia lasisia nuppeja, mutta (kuten mulla on tapana) valkkasin sitten kuitenkin erilaiset.

Nupit löysin kivasta nettikaupasta  nimeltään Quriosa, klik

Ylös tulevat nämä:

Ja alakertaan nämä:

Sieltä löytyi myös kaikkea muuta mukavaa ja voipi olla, että tilaan myös nämä:

Meillä aina pyörii kortit ihan typerästi hujan hajan (jääkaapin oveen ei enää mahdu!) 

Eräällä ystävälläni on tälläinen, se on aina ihanan värikäs ja siitä on hauska katsoa, mitä kortteja on saatu...

Kyllähän jokaisella itseään kunnioittavalla kotiaskartelijalla täytyy tälläinen olla!

Kai tohon tarvis hommata myös se, missä on numerot... 

*****

Spesiaalikiitokset edelliseen Singeripostaukseen vastanneille!

En saa vieläkään vastattua joka kommenttiin erikseen :( 

Täytyy potkaista tietokonetta, jos se vaikka auttais!

Valmista pintaa ja pikku probleemia

Keittiön ja eteisen laatta on tälläistä kuin yllä. Yllättävän esisävyisiä nuo laatat ovat, mutta olen tullut siihen lopputulemaan, että se on oikeestaan tosi kivan näköinen!

Kuisti (n. 9 m3) on jo periaatteessa ikkunalistoja ja liukuovikaappeja vaille valmis. Seinässä on panelit ja lattiassa samaa laattaa kuin ylin kuva, ainoastaan vaan vielä tummemman harmaana. 

(Katto näyttää ihmeellisen "rakoiselta" kuvassa, se on kuitenkin tosi siisti)

Murun vaahtokarkkuhuoneesta puuttuu enää vain listat... ja lattia! Huone on kauttaaltaan tuota Laura Ashleyn polka dot -tapettia. Joku vois sanoa, että äklö, mutta me likat tykätään!

Ja jottei menisi liian siirappiseksi tässä on problem of the day. Seinät ovat valkoiset, katto on valkoinen. Luulin ostaneeni valkoiset listat (ne oli listakaupassa ihan valkoiset!). Mutta kun pisti paikalleen niin eron kyllä näkee, nehän on melkein muka beiget!! Ei tuu kesää.

Samat listat näkyvät ylemmässä kuistikuvassa ja se on ihan ok, koska panelit eivät ole niin valkoiset. Ja tuossa lapsenkin huoneessa ne ovat ihan ok, kun seinä ei ole valkoinen. 

Ongelmaa ratkaistaan tämän päivän aikana... Onneksi paikallaan ei ole vielä kun tuon meidän makkarin listat, tämä sama ongelma kun tulee olemaan monessa muussakin huoneessa, josssa katto ja seinät samaa (keittiö, olkkari, pikkumakkari, työhuone, eteinen...). Seiniä ei jaksaisi ENÄÄ alkaa maalaamaan uudelleen. Vaihtoehdot siis ovat: palauttaa avaamattomat paketit ja ottaa takkiin ne, jotka on avattu tai ruiskumaalauttaa loput panelit ja maalata nämä paikallaan tai maalata itse kaikki listat jollain kalustemaalilla...

Ja vielä kirsikkana kakun päällä, jalkalistat  (+ ikkunalistat!) on tätä samaa sävyä!

Hitto kun meni vaikeaksi.